Laitehankinnat ovat Lastenklinikoiden Kummien tukiohjelmista lahjoittajien näkökulmasta todennäköisesti tunnetuin ja konkreettisin tukimuoto.
Laitehankintoihin ohjatut varat ovat vuosikymmenten ajan olleet varmistamassa sen, että lapset ja nuoret ympäri Suomen saavat sairaaloissa parasta mahdollista hoitoa.
Julkisen puolen sairaaloilla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia siitä, että sairaaloiden budjetti riittää kriittisiin laitteisiin. Lahjoitusvaroilla ei siis voi hankkia laitteita, jotka sairaaloiden kuuluu rahoittaa omasta budjetistaan.
Siksi moni saattaa ihmetellä, mihin lahjoituspuolen varoja laitehankinnoissa tarvitaan, kun kerran laissa on määrätty julkisen rahan käytöstä.
Tyksin lasten ja nuorten klinikan ylilääkäri ja toimialajohtaja Heikki Lukkarinen kertoo, mihin sairaalat tarvitsevat laitehankintoihin ohjattuja lahjoitusvaroja.
– Kuten tiedettyä, julkinen erikoissairaanhoito ei elä runsaudessa. Toisin sanoen yliopistosairaaloiden investointibudjetit ovat hyvin tiukat. Sairaaloissa joudutaan jatkuvasti jättämään hankintalistan ulkopuolelle uusia ja hoitoja kehittäviä laitteita, jotta saadaan hankittua tiettyjä kriittisiä laitteita, kuten hengityskoneita. Samoin innovaatiot tipahtavat budjetista pois usein samasta syystä, Lukkarinen sanoo.
Lahjoitusvarat mahdollistavat hoidon nopeamman kehityksen
Lukkarinen kertoo, että viime vuosien aikana Tyksiin on hankittu lahjoitusvaroilla muun muassa kivun mittaamiseen tarkoitettu ANI-monitori (Analgesia Nociception Index), jota käytetään syöpähoidoissa. Monitori mittaa lapsen autonomista hermostoa, jotta pystytään sanomaan, kokeeko lapsi kipua vai sekoittaako hän kivun ahdistukseen.
Lisäksi lahjoitusvaroja on ohjattu tehohoidossa käytettävään kehonkoostumusmittariin, jonka ansiosta potilaan nestetasapaino pysyy paremmassa balanssissa, sekä uusiin, potilaalle miellyttävämpiin tähystyslaitteisiin.
– Nämä uudet innovaatiot mahdollistavat hoitomuotojen kehittymisen ja sen vuoksi lahjoitusvarat ovat merkittävässä roolissa kehittämässä suomalaista lasten erikoissairaanhoitoa, Lukkarinen sanoo.
”Nämä uudet innovaatiot mahdollistavat hoitomuotojen kehittymisen ja sen vuoksi lahjoitusvarat ovat merkittävässä roolissa kehittämässä suomalaista lasten erikoissairaanhoitoa.”
Heikki Lukkarisen mukaan lahjoitusvarojen ansiosta sairaalat voivat myös niin sanotusti tehdä uusia avauksia. Lahjoitusvaroilla on mahdollisuus kehittää nopeammin lasten vaatimaa erikoissairaanhoitoa.
– Erityisesti innovaatiot tuovat usein uusimman hoidon tai hoitomuodon sairaaloihin.
Elvytysnukkehanke yhtenäistää hoitoa kaikissa yliopistosairaaloissa
Lahjoitusvaroihin liittyvät innovaatiot tarkoittavat useimmiten olemassa olevia lääkinnällisiä laitteita.
– Eli laite on olemassa oleva ja se voidaan ostaa. Lääkinnälliset laitteet ovat tieteellisesti tutkittuja, ja niiden markkinoille tulo vaatii samanlaisen seulan kuin lääkkeet.
Yksi Kummien viime vuonna tukemasta innovaatiosta on Tyksistä, jossa käynnistyi viime vuonna kansallinen elvytysnukkehanke.
Ronkaisen muistorahaston ja Kummien yritysyhteistyön tuella toteutettava hanke sisältää 11:n elvytysnuken hankinnan ja niihin tarvittavan koulutuksen kaikissa Suomen yliopistosairaaloissa. Yhtenä kouluttajana hankkeessa on neonatologi ja dosentti Hanna Soukka, joka työskentelee TYKSin vastasyntyneiden teho-osastolla ja toimii työssään elvytyksen simulaatio-ohjaajana.
– Esimerkiksi tämä innovaatiohanke oli tarvelähtöinen, mutta se ei kohdistu suoraan potilaan hoitamiseen, vaan siihen, että saamme kansallisesti standardoidun ja tasalaatuisen hoidon. Sen ansiosta meillä on Suomessa yhdenmukainen tapa kouluttaa ja simuloida vastasyntyneen elvytystä.
”Elvytysnukkehankkeen avulla elvytystä tarvitsevien vastasyntyneiden kuolemanriski vähenee merkittävästi.”
Elvytysnuket ovat todella kalliita: yksi nukke maksaa jopa 30 000 euroa. Sen avulla elvytystilanteesta saadaan kuitenkin hyvin todentuntuinen, sillä nuket reagoivat elvytysharjoitteluun kuten oikea ihminen. Nukeilla on esimerkiksi syke, jota voi kuunnella. Lisäksi ne ovat kauko-ohjattavia, joten tabletin avulla nuken voi saada hengittämään, kun elvytys on tehty oikein.
– Elvytysnukkehankkeen avulla elvytystä tarvitsevien vastasyntyneiden kuolemanriski vähenee merkittävästi. Elvytystilanteet ovat harvinaisia, vähän kuten suuronnettomuustilanteet. Siksi toimintatapa pitää saada ammattilaisten selkäytimeen – kun tilanne on päällä, silloin pitää toimia varmasti ja nopeasti.
Tulevaisuudessa nähdään enemmän älylaitteita ja -vaatteita
Mutta minkä tyyppisiä laitehankintoja sairaalat tarvitsevat tulevaisuudessa?
– Luulen, että kodin ja sairaalan välissä oleva teknologia tulee yleistymään, ja diagnostiikka menee enemmän kotiin robotiikan ja etäseurantalaitteiden takia. Sairaalaan tullaan vain kun on pakko. Sairaaloilla tulee olemaan myös älyvaatteita ja -laitteita, joilla voidaan mitata toimintakykyä esimerkiksi omassa kodissa.
Lukkarisen mukaan erityisesti neurologisessa kuntoutuksessa älyvaatteet- ja laitteet voivat olla iso juttu.
– Tiedän, että ainakin HUSissa tehdään tutkimusta älypotkupuvulla. Kyseisten innovaatioiden kehitys on ollut viime vuosina nopeaa.
Lue lisää laite- ja innovaatiohankkeista.
Teksti: Laura Koljonen