Miksi Kummeja tarvitaan?

Suurin osa hoidosta kustannetaan yhteiskunnan varoin nyt ja myös tulevaisuudessa. Lahjoitusvarojen avulla pystytään kuitenkin tarjoamaan enemmän, sillä paremmilla laitteilla voidaan antaa uudenaikaisempaa ja tehokkaampaa hoitoa potilaille. Erikoissairaanhoidossa laitekanta uudistuu nopeasti ja lahjoitusten avulla klinikat pystyvät hankkimaan nykyaikaisia laitteita nopeammin ja useampia kappaleita kuin mitä olisi yhteiskunnan varoin mahdollista.

Lahjoitusrahoilla hankitaan hoitolaitteita, joita ei ole yhteiskunnan budjettivaroin saatu hankittua tai laitteita, jotka rikkoutuvat kesken vuoden, ja joiden uusimiseen sairaalalla ei muutoin olisi varaa. Erityisesti lasten sairaanhoidossa uusien laitteiden käyttöönotto nopeassa tahdissa on perusteltua, koska uudet laitteet ovat turvallisempia ja niiden avulla annettu hoito on potilaalle kivuttomampaa.

Hyvä ei riitä – Kummit yhdessä klinikoiden kanssa haluavat tarjota suomalaisille lapsille parasta mahdollista hoitoa.

Lahjoitusrahoja ei käytetä sairaaloiden perustoimintaan eikä vakituisen henkilökunnan palkkaamiseen. Kummien lahjoitusvaroista ei myöskään jaeta sairaala- /osastokohtaisia määrärahoja, vaan ne sijoitetaan vain tarvejonossa olevien hoitolaitteiden hankintaan tai johonkin seuraavista kohteista: tutkimustyö, psykiatrinen hoito, potilaiden viihtyvyys. Lahjoittajat voivat siis halutessaan valita mille sektorille ja lastenklinikalle tuki kohdistetaan.

Varojen kertymiseen vaikuttaa moni tekijä. On mahdotonta ennalta arvioida tulevien lahjoitusten määrää. Näin ollen sairaalat eivät budjetoi lahjoitusvaroja etukäteen.

Mitä kaikkea avullanne on saatu viime aikoina aikaiseksi?

Tässä muutamia erinomaisia esimerkkejä konkretisoimaan lahjoitusten merkitystä – annettu apu parantaa pienten potilaiden hoito-olosuhteita merkittävästi:

Viihtyvyyden puolella hankinnat ovat pitäneet sisällään mm. leluja, pelejä, viihde-elektroniikkaa, sisustustarvikkeita ja muuta osastoja sekä pienten potilaiden sairaala-arkea piristäviä asioita. Tämän lisäksi Kummien avulla on tuettu esimerkiksi potilaiden retki- ja kerhotoimintaa.

Laitehankintoihin on puolestaan kuulunut monipuolinen valikoima niin suuria kuin pienempiäkin tarpeita. Erityisessä asemassa ovat sellaiset huipputason hoitolaitteet, joiden hankinta ilman lahjoitusvaroja olisi vaikeaa tai vähintäänkin huomattavasti hitaampaa. Tässä muutamia esimerkkejä:

• Erittäin vaativissa lastenkirurgisissa toimenpiteissä (esim. selkä-, lantio- ja jalkateräleikkaukset) hyödynnettävä tietokonetomografilaite, O-kaari, joka pystyy ottamaan luista 3D-kuvia. Laitteen avulla kirurgit pystyvät parantamaan potilasturvallisuutta leikkauksissa.
• Ambulanssiin asennettava mobiili ECMO-laitteisto, joka mahdollistaa kehon ulkoisen happeuttamisen koneellisesti. Hoito voi pelastaa henkiä, kun potilas kärsii esimerkiksi hengityksen tai verenkierron vaikeasta vajaatoiminnasta. Kyseessä on ensimmäinen liikkuva ECMO-laitteisto Suomessa.
• Yhdistelmäventilaattori, jolla voidaan hoitaa esimerkiksi vastasyntyneiden ja keskosten hengitysvajausta.
• Keskoskehtoja, jotka mahdollistavat merkittävästi ennenaikaisesti syntyneiden vauvojen mahdollisimman turvallisen hoidon.
• Hengityskoneet auttamaan pienen potilaan hapensaantia.
• Lääkeannostelussa hyödynnettävät Infuusiopumpputorni sekä infuusiopumput.
• Intubaatiovideoskooppi lisälaitteineen.
• Tähystystoimenpiteiden kuvatallennuslaitteisto.
• Aivokasvainten diagnostiikassa ja hoidossa sekä epilepsia- ja liikehäiriöleikkauksissa hyödynnettävä stereotaksiakehikko.
• Kengurutuoleja, joiden avulla voidaan tukea keskosen kehitystä sekä vuorovaikutusta vanhemman ja vauvan välillä.
• Urodynamialaitteisto.
• Skolioosileikkaustaso hyödynnettäväksi vaativimmissa skolioosioperaatioissa.

Yksi keskeisistä tukikohteistamme on lastentautien tutkimustyö, jonka piirissä olemme viime vuosina tukeneet lukuisia eri tutkimushankkeita: lasten selkärankasairaudet, äidin raskausajan ravitsemus, lääkehoidon vaikuttavuus lastenreumassa, virusinfektiot ja astma, lasten maksansiirrot, aivojen sähköisen toiminnan varhaiskehitys, bronkioliitti, välikorvatulehduksen hoito, mielenterveysongelmien varhaistunnistus, mykobakteeri-infektio, Kallmann-oireyhtymä, lasten osteoporoosi, Suomeen adoptoitujen lasten terveydentila, lasten akuutin leukemian syntymekanismit, lasten munuaissairaudet, diabeteksen vaikutus sikiön keuhkoihin, pienipainoisten riskilasten toimintakyky, äiti-lapsi-suhteen vahvistaminen; käytöshäiriöisten lasten muisti, uni ja hoidon kehittäminen. Tutkimustyö on juuri se osa-alue, jossa tehdään suurimmat mullistukset pienten potilaiden hoidon kehittämiseksi tulevaisuudessa – sen takia tutkimuksen tukeminen on niin tärkeää.