Blogi

Seitsemäs joulu

Rakas poikani, tämä on jo seitsemäs joulumme yhdessä! Jo ensimmäisten elinpäiviesi aikana kävimme läpi asioita, joita en ollut osannut edes pelätä. Hiljalleen ensimmäisen elinvuotesi aikana minusta tuli sinun asiantuntijasi, jonka tehtävänä oli selittää ja tulkita sinua lääkäreille, hoitajille, terapeuteille ja muille ihmisille. Aina se ei ole ollut helppoa. Olen ollut turhautunut, väsynyt, suuttunut, raivostunut ja kohdannut epätoivon niin monien ammattilaisten silmissä. Mutta tiedätkö, minä sinun äitinäsi en ikinä luopunut, enkä ikinä luovu toivosta, sillä se on ainut asia, jota ei kukaan voi viedä pois. Uskoin alusta alkaen siihen, että asiat järjestyvät lopulta, ja niinhän siinä kävi: meidän pienen perheen elämästä tuli hyvä ja onnellinen.

Aloitit tänä syksynä oman koulutaipaleesi. Et meidän lähikoulussa, sillä et tule ikinä kävelemään tai pyöräilemään itse, mutta mitä sitten? Minä olen onnellinen jokaisesta aamusta, jolloin saan laittaa sinut valmiiksi kouluun ja iltapäivästä, jolloin saan olla sinua vastassa. En tule ikinä ylpeilemään koulumenestykselläsi, mutta joka päivä jolloin kuulen sinun huutelevan ”Äi-tä”, pieni näkymätön onnenkyynel vierähtää poskelleni.

Olet kasvattanut minua paljon. Ilman sinua en olisi tällainen kuin olen. Omalla esimerkilläsi olet opettanut minua iloitsemaan elämän pienistä asioista: kuumana päivänä viileä käsi lämpöisellä ihollasi saa sinut kikattamaan ja yllättäen tuleva aivastus hymyilemään. Ei elämässä välttämättä tarvitse hakea iloa suurista elämyksistä, kun sen voi löytää arkisista asioista.

Sinun äitinäsi olen oppinut, ettei täydellistä ”kiiltokuvaelämää” ole olemassakaan, eikä kaikkiin muotteihin ole syytä edes yrittää mahtua. Joskus, kun on vaikeita hetkiä ja väsymys painaa, ei ole väliä vaikka tiskit ja pyykit kertyvät, eikä koti ole muutenkaan edustuskunnossa. Minulle elämä on silloin täydellistä, kun saan antaa pienen pusun poskellesi ja vastalahjaksi saan ilosta kiiluvat silmät sekä lempeän hymyn.

”Elämä on tässä ja nyt” on tärkeintä mitä olen kanssasi oppinut. Vaikka kuinka tarkkaan suunnittelisin elämää eteenpäin, en silti pysty varautumaan kaikkeen. Pitää osata nauttia juuri tästä hetkestä ja tästä päivästä, sillä sitä en tiedä mitä huominen tai ensi viikko tuovat tullessaan.

Olen onnellinen siitä, että juuri minä saan olla äitisi. Minulle sinussa ei ole mitään vikaa. Olet minun täydellinen poikani ja äitinäsi minun tehtäväni on tarjota sinulle paras mahdollinen elämä. Tiedäthän, että ”vien itseni äärirajoille just sua varten”.

Kiitos että olet elämässäni! Hyvää joulua, rakas!

Johanna

 

Rasmuksen tarina nähdään Joulu Mielelle -konsertissa MTV3:lla 13. joulukuuta - tule mukaan joulutalkoisiin pienten potilaiden hyväksi!

 

Jaa postaus: