Ajankohtaista

Kummit tukemaan ahdistuneisuushäiriöiden hoitoa Cool Kids -hankkeen avulla

”Pahimmillaan esimerkiksi nuorella paniikkihäiriö tai pakko-oireinen häiriö voi johtaa täydelliseen toimintakyvyttömyyteen. Kun ei uskalla lähteä mihinkään tai toimintojen toistaminen vie kaiken ajan, lapsi tai nuori jää kotiin.”

Australiassa kehitetty ahdistuneisuushäiriöiden hoito-ohjelma, Cool Kids, halutaan tuoda erikoissairaanhoidon puolelta käytettäväksi myös peruspalveluiden tasolla, kouluissa. HUS aloittaa Lastenklinikoiden Kummien tuella pilotin, jossa erikoissairaanhoito kouluttaa näyttöön perustuvan Cool Kids -hoito-ohjelman osaajia ja auttaa menetelmien käyttöönotossa sekä seurannassa peruspalveluiden puolella – kunnissa/kouluissa.  Cool Kids auttaa ahdistuneisuushäiriöistä kärsiviä lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 

 

Kun Hyksin nuorisopsykiatrian linjajohtaja ja erikoislääkäri Klaus Ranta kirjoitti väitöskirjaansa sosiaalisten tilanteiden pelosta, hän törmäsi Ronald Rapeen nimeen jatkuvasti. Eikä ihme. Rannalla ja Rapeella oli nimittäin yhteinen kiinnostuksen kohde: lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöt.

Rannan väitöskirja valmistui vuonna 2008, mutta Rapee kuuluu edelleen hänen elämäänsä.

– Rapee on aktiivinen tutkija ja luonut toimivan hoito-ohjelman lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöihin. Sen nimi on Cool Kids. Se kiinnosti meitä myös Suomessa, joten Husin ja Turun yliopiston kanssa kutsuimme hänet Suomeen keväällä 2015, Klaus Ranta sanoo.

Rapee tuli ja tapasi suomalaisia tutkijoita Helsingissä ja Turussa. Lisäksi hän piti Husin lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian asiantuntijoille Cool Kids -työpajan.

Nyt Ranta on yhteistyössä Husin lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian kanssa käynnistämässä valtakunnallista hanketta, jotta hoito-ohjelma saataisiin myös kuntiin.

 

Mikä on ahdistuneisuushäiriö?

”Ahdistuneisuushäiriöitä ovat muun muassa paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko, eroahdistushäiriö, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, määräkohteiset pelot, pakko-oireinen häiriö ja traumaperäinen stressihäiriö. Ahdistuneisuushäiriöisellä on keskeisenä kokemuksen huoli tai pelko johonkin asiaan liittyen ja se herättää kielteisiä ajatuksia, ikäviä tunteita ja kehollisia reaktioita, kuten hikoilua ja sydämen hakkaamista. Näiden ikävien tunteiden, ajatusten ja kehollisten tuntemusten seurauksena ahdistuneisuushäiriötä sairastava alkaa helposti välttää uhkaa edustavia asioita. Tätä kautta oireisto alkaa ylläpitää itse itseään erilaisten noidankehien kautta.

Kaikkiin ahdistuneisuushäiriöihin liittyy jonkin tyyppistä välttämiskäyttäytymistä. Välttäminen saattaa olla totaalista kieltäytymistä mennä erilaisiin tilanteisiin ja se aiheuttaa isoja ongelmia.”

 

Kuinka yleisiä ahdistuneisuushäiriöt ovat lapsilla ja nuorilla?

”Ne ovat todella yleisiä. Ahdistuneisuushäiriötä esiintyy arviolta 6–10 prosentilla lapsista ja nuorista. Lastenpsykiatrian puolella kolme yleisintä häiriöryhmää ovat käytöshäiriöt, neuropsykiatriset häiriöt ja ahdistuneisuushäiriöt. Nuorilla järjestys on ahdistuneisuushäiriöt, depressio ja neuropsykiatriset häiriöt. 

Pahimmillaan esimerkiksi nuorella paniikkihäiriö tai pakko-oireinen häiriö voi johtaa täydelliseen toimintakyvyttömyyteen. Kun ei uskalla lähteä mihinkään tai toimintojen toistaminen vie kaiken ajan, lapsi tai nuori jää kotiin. Sosiaalisten tilanteiden pelko saattaa usein estää koulunkäynnin.”

 

Kuka voi sairastua ahdistuneisuushäiriöihin?

”Altistavia tekijöitä tunnetaan. Ahdistuneisuushäiriöitä kasaantuu perheisiin, joissa on eräänlaista geneettistä herkkyyttä – esimerkiksi keskushermosto voi olla herkästi virittyvä, jolloin pelkovaste tulee voimakkaana. Lisäksi on olemassa monia ympäristötekijöitä, kuten erityyppiset traumaattiset kokemukset. Joskus lasta suojellaan kasvatuksellisesti ”liikaa”, eikä hän opi olemaan itsenäisesti rohkea. Tällaisen ylisuojelun seurauksena lapsi saattaa oppia välttämään tiettyjä tilanteita, koska ei usko selviävänsä niistä. On luonnollista ja oikein, että kaikki vanhemmat haluavat suojata lapsiaan, mutta lapsella pitää olla myös mahdollisuus kohdata jännittäviä tilanteita.”

 

Mikä on Cool Kids -hanke?

”Cool Kids on lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöiden ns. transdiagnostinen kognitiivis-behavioraalinen hoito-ohjelma. Se on kehitetty 2000-luvun alussa australialaisessa Macquarien yliopistossa. 

Pohjoismaissa, esimerkiksi Tanskassa, sitä on käytetty myös julkisissa palveluissa. 

Olen myös itse lasten ja nuorten kognitiivinen terapeutti ja terapeuttikouluttaja. Olen työskennellyt kognitiivis-behavioraalisten terapioiden parissa noin 20 vuotta ja kokemukseni mukaan ne toimivat varsin hyvin ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa.” 

 

Mitkä ohjelman ansiot ovat?

”Ensinnäkin sen toimivuudesta on paljon tutkimusnäyttöä. Cool Kids -hoito-ohjelma sisältää altistusta. Lapsi tai nuori opetetaan pikku hiljaa kohtaamaan hänelle pelkoa ja ahdistusta tuottava tilanne tai asia, jolloin hän oppii, että se on vaaraton. Tutkimusnäytön lisäksi kuulen koko ajan työntekijöiltämme, että hoito-ohjelma toimii. Ohjaan paljon työntekijöitä, jotka ovat ryhmissä tehneet näitä interventioita, ja heillä on hoidosta paljon hyviä kokemuksia.”

 

Miten hoito-ohjelmaa käytännössä toteutetaan?

”Cool Kids -ohjelma kestää tavallisesti kymmenen hoitokertaa. Sitä voidaan tehdä joko yksilötyönä tai ryhmämuotoisena versiona. Jos lapsella on autistisia piirteitä, ohjelman soveltamistapaa muokataan hieman konkreettisemmaksi. Meillä on erikoissairaanhoidossa hyviä kokemuksia Cool Kids -ohjelman ryhmäversiosta. Sen hyötynä on se, että lapset oppivat toisiltaan ja toki on myös tehokkaampaa hoitaa montaa kerralla.” 

 

Miksi hoito-ohjelmaa kannattaisi toteuttaa myös muualla kuin erikoissairaanhoidossa?

”Erikoissairaanhoidon puolella olemme havainneet, että ahdistuneisuushäiriöihin voimakkaasti liittyvä välttämiskäyttäytyminen on saattanut pahimmillaan jatkua vuosia. Nuori on esimerkiksi saattanut olla kauan pois koulusta. Se on vakava asia. Kun jotakin välttää tarpeeksi pitkään, kynnys tilanteiden kohtaamiseksi nousee todella korkealle ja pelot pahenevat. Eli kun lapsi tai nuori tulee erikoissairaanhoidon piiriin, ongelma saattaa jo olla todella vaikea. Hoito kannattaisi aloittaa jo paljon aiemmin, kenties kuntien lähipalveluna tai koulussa. 

Minä ja Husin lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari olemme pystyttämässä Hyksiin Husin palveluihin lasten ja nuorten mielenterveystyön osaamiskeskuksia. Osaamiskeskusten tehtävänä on viedä näyttöön perustuvia menetelmiä lähipalveluihin ja perustasolle. Meillä täällä erikoissairaanhoidossa on asiantuntemusta ja kokemusta ja ihmisiä, jotka voisivat ohjata näyttöön perustuvia hoitoja, esimerkiksi Cool Kidsin työtapaa. Tässä vaiheessa haemme kunnista kiinnostuneita partnereita, ja pilottiryhmät aloittavat ensi keväänä.” 

 

Cool Kids -hanke on tarkoitettu myös vanhemmille. Miten he osallistuvat hoitoon?

”Vanhemmat ovat keskeisesti mukana hoidossa ja se vaatii heiltä aika paljon. Ahdistuneisuushäiriöiden terapiat ovat erilaisia, puheterapiaan verrattuna enemmän toiminnallisia. Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa puhutaan siitä, että vanhempi voisi olla ”co-therapist”, siis eräänlainen kanssa-terapeutti lapselleen.”

 

Mielenterveyden osa-alueella Kummit kohdensi viime vuoden aikana 150 000 euroa erillislahjoituksena lastenpsykiatrian akuuttitarpeisiin eri puolilla Suomea. Hankekohteiksi valikoituivat mm. syömishäiriöiden hoitopolun kehittäminen sekä lasten- ja nuortenpsykiatrisen hoitajapäivystyksen kehittäminen. Tämän lisäksi Kummien tukea ohjattiin lasten- ja nuortenpsykiatrisille osastoille.

 

HUS aloittaa tänä vuonna Lastenklinikoiden Kummien tuella pilotin, jossa erikoissairaanhoito kouluttaa näyttöön perustuvan Cool Kids -hoito-ohjelman osaajia ja auttaa menetelmien käyttöönotossa sekä seurannassa peruspalveluiden puolella – kunnissa/kouluissa.  Cool Kids auttaa ahdistuneisuushäiriöistä kärsiviä lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

 

Laura Koljosen tekemä Klaus Rannan haastattelu julkaistiin Kummit -lehden joulunumerossa 2019.

Jaa postaus: