Tule mukaan lasten ja nuorten mielen tukijoukkoihin

Millaisia hoito-ohjelmia Mielen tila -kampanjan avulla tuetaan?

 

  • Ahdistuneisuushäiriöiden hoito-ohjelma Cool Kids

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on hieman päälle miljoona 0–17-vuotiasta, ja viidesosa heistä kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä. Yleisin lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöistä on jokin ahdistuneisuushäiriö, jota esiintyy 6–10:llä prosentilla lapsista ja nuorista. Ahdistuneisuus vaikuttaa siis jopa
100 000:nnen lapsen ja nuoren arkeen päivittäin.

Kun ongelmaan ei tartuta ajoissa, ahdistus voi pahimmillaan johtaa vakavampiin ongelmiin, kuten sosiaaliseen eristäytymiseen, päihdeongelmiin ja haastavampiin mielenterveyden häiriöihin.

Lasten ja nuorten ahdistuneisuutta voidaan kuitenkin hoitaa tehokkaasti tarjoamalla apua oikeaan aikaan. Kummien Mielen tila -kampanjan avulla on esimerkiksi aloitettu vuonna 2020 ahdistuneisuushäiriöitä tehokkaasti hoitavan Cool Kids -hoito-ohjelman levittäminen kaikille Kummien tukemille lastenklinikoille ja -sairaaloille ympäri Suomen.

Cool Kids on maailmalla käytetty ja näyttöön perustuva hoito-ohjelma, joka tähtää ahdistuksen hallintaan. Kummien tuella sitä levitetään jatkossa myös perustasolle, kuten kouluihin ja neuvoloihin  yhteistyössä HUSin lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidon asiantuntijoiden kanssa. Cool Kids –hoito-ohjelmaa on käytetty sekä HUS Lastenpsykiatriassa että HUS Nuorisopsykiatriassa vuodesta 2015 lähtien.

Cool Kids -hoito-ohjelmalla on saatu aikaan loistavia tuloksia. Tutkimusten mukaan 12 kuukauden kuluttua 75 prosenttia Cool Kids -hoitoa saaneista 7–17-vuotiaista lapsista ja nuorista on päässyt eroon ensisijaisesta ahdistuneisuushäiriöstään, ja noin puolet on päässyt eroon kaikista heillä todetuista mielenterveyden häiriöistä. (Rapee et al., 2017).

Cool Kids -koulutuksesta sanottua:


Eksoten alueen koulukuraattori Laura Saukko

”Kun kuulin Cool Kids -koulutuksesta, kovasti mietin, miten se istuisi omaan työhöni. Nyt olen ohjannut yhden yläkouluikäisten ryhmän psykologin kanssa. Koimme, että Cool Kidsistä on paljon apua. Hoito-ohjelman struktuuri on aika tarkka, mutta hyvin selkeä. Uskon, että tälle on laajempaakin tilausta.”

Psykologit Johanna Vesa ja Sanna Tuomaala Oulun yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrialta

”Opiskelemme lasten ja nuorten kognitiivisiksi psykoterapeuteiksi, ja Cool Kids -hoito-ohjelma oli sitä kautta tuttu. Se motivoi molempia mukaan koulutukseen. Yksilöllisiin perhehoitoihin osallistuneet ovat olleet Cool Kidsiin tyytyväisiä, ja kokeneet saaneensa hoito-ohjelmasta apua. Nyt syksyllä pääsemme aloittamaan ryhmät, kun pandemiatilanne helpottuu. Olemme keskustelleet esihenkilöidemme kanssa siitä, että Cool Kids -hoitomallille ja sen osaajille olisi lisätarvetta tällä alueella.”

TYKSin lasten psykiatrian poliklinikan psykologi Satu Östman

”Cool Kidsissä minua kiinnosti eniten hoito-ohjelman ryhmämuotoisuus. Uskon, että perheet hyötyvät siitä ja samalla näkevät, että muillakin perheillä on haasteita. Cool Kidsin kautta lapset ja nuoret saavat onnistumisia. Vertaistuki on muutenkin tärkeää. Siitä tulee helposti positiivinen kierre: jos tuokin uskalsi kokeilla, minäkin voisin. Toistaiseksi ahdistuneisuushäiriötä on hoidettu Cool Kidsin avulla erikoissairaanhoidon puolella, mutta ne paikat täyttyvät aina todella nopeasti. Tarkoituksena on viedä Cool Kids myös kouluihin. Lapset ja nuoret osallistuivat ryhmätapaamisiin mielellään.”

 

  • DKT-hoito-ohjelma itsetuhoisille ja tunnesäätelyvaikeuksista kärsiville

Vuosina 2015 – 2019 Suomessa on tilastoitu 23 iältään 10 – 14-vuotiaan lapsen tekemää itsemurhaa. Se on 17 % kaikista kuoleman tapauksista ko. ikäryhmässä. Itsemurha on yksi merkittävä kuolinsyy jo näin pienten lasten keskuudessa ja tämän vuoksi kaikki keinot lasten itsetuhoisuuden vähentämiseksi ovat merkityksellisiä ja äärimmäisen tärkeitä. Nuoruusikään tultaessa luku kasvaa merkittävästi.

Tällä hetkellä Suomessa ei ole systemaattista ja näyttöön perustuvaa hoitokeinoa käytössä lastenpsykiatrisissa yksiköissä lasten itsetuhoisuuden ja vaikeiden tunnesäätely vaikeuksien hoitamiseksi.

Lähde: HUS Lastenpsykiatria

Kummien Mielen tila -kokonaisuuden alla tuettavan DKT-hankkeen tavoitteena on tuoda dialektinen käyttäytymisterapia (DKT) osaksi Suomen lastenpsykiatristen hoitokeinojen valikkoa valtakunnallisesti. Hoidon tavoitteena on lapsen itsetuhoisuuden väheneminen vahvistamalla tunnesäätely- ja ahdingonsietotaitoja, vanhempien taitojen vahvistaminen lapsen tukena toimimiseksi ja perheen sisäisen vuorovaikutuksen parantaminen.

DKT on strukturoitu hoitomalli, jonka onnistunut toteuttaminen edellyttää työntekijöidenkouluttautumista ko. menetelmään ja menetelmäohjausta hoitomallin käyttöönottovaiheessa sekä säännöllistä työnohjausta.

  • Yliopistosairaaloista hankkeessa ensimmäisenä vuonna mukana ovat Helsinki, Turku ja Kuopio.
  • Kummien tuella mahdollistetaan hoitomallin jatkuva kouluttaminen Suomessa, kouluttamalla DKT-ohjaajia Suomeen, jolloin varmistetaan hoitomallin pysyminen osana hoitovalikkoa myös työntekijöiden vaihtuessa.
  • Hankkeen myötä aloitetaan tutkimusaineiston kerääminen hoidon vaikuttavuuden arvioimiseksi ja jatkokehityksen pohjaksi.
  • Vahvistetaan lastenpsykiatrian työntekijöiden osaamista itsetuhoisuuden arvioinnissa hoidossa.
  • Edistetään tietoisuutta itsetuhoisten sekä tunnesäätelyvaikeuksista kärsivien lasten hoidosta ja vaikutusmahdollisuuksista mielenterveyden edistämiseen.

  • Traumatietoisuuden lisääminen sairaaloissa

Kummien tuella on kehitetty vuonna 2020 verkkokurssi, jossa opastetaan perheitä ja ammattilaisia, miten lapsen vakavan sairastumisen aiheuttamaa psyykkistä kuormitusta voi minimoida. Hoitohenkilökunnalle suunnattu ja hyödylliseksi koettu verkkokurssi on viety alkuvuodesta 2022 myös muihin yliopistosairaaloihin.

 

Lahjoita lasten ja nuorten mielenterveydelle

Usein kysyttyjä kysymyksiä lasten ja nuorten mielenterveydestä

Miltä lasten ja nuorten mielenterveyden tilanne näyttää Suomessa tällä hetkellä?

Jopa 20 % suomalaisista nuorista ja lapsista kärsii erilaisista mielenterveyden haasteista. Hoitoon ei välttämättä päästä ajoissa, joka johtaa helposti ongelmien pahenemiseen.

 

Mitä ahdistus on? / Miltä ahdistus tuntuu?

Ahdistusta kokevat kaikki ja sen tarkoitus on suojella meiltä vaaroilta. Ahdistuksesta puhutaan usein stressaantuneisuutena, jännittyneisyytenä ja pelokkuutena. Haittaa ahdistus aiheuttaa silloin, kun se on suhteetonta tilanteeseen nähden. Elämää haittaavasta ahdistuksesta kärsii arviolta jopa 100 000 lasta ja nuorta Suomessa.

 

Eroaako lasten ja nuorten ahdistus jotenkin toisistaan?

Pienemmillä lapsilla on usein eroahdistusta ja hieman vanhemmilla taas sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Käyttäytyminen on samankaltaista. Usein ahdistuneisuushäiriö ilmenee välttämiskäyttäytymisenä eli saatetaan jättää kokonaan menemättä kouluun tai harrastuksiin, ei tavata kavereita tai uskalleta elämää normaalia arkea.

 

Voiko ahdistuneisuudelle tehdä jotain?

Ahdistusta voidaan hoitaa esimerkiksi erilaisilla harjoituksilla ja keskusteluavulla.

Apua ei kuitenkaan ole aina saatavilla, ainakaan oikea-aikaisesti. Lisäksi perheet eivät välttämättä ole tietoisia missä vaiheessa on hyvä hakeutua avun piiriin ja mistä hakea apua.  Ahdistuneisuudella on tapana pahentua, ellei sille aktiivisesti tehdä mitään. Siitä ei yleensä kasveta ulos.

 

Miten ahdistuneisuushäiriötä voidaan hoitaa?

Nykytiedon valossa yksi tehokkaimmista menetelmistä on kognitiivinen käyttäytymisterapia, mitä Cool Kids hoitomallikin on.

Cool Kids hoito-ohjelma on 10 kerran hoito-ohjelma ahdistuneisuuteen, johon lapsi osallistuu yhdessä vanhemman/vanhempiensa kanssa.  Sitä voidaan toteuttaa joko ryhmämuotoisena tai yksilöllisenä perhehoitona.

 

Mistä saan vinkkejä oman tai lapseni ahdistuksen hoitoon?

Lapsi tai nuori:

Jos sinusta tuntuu ahdistavalta tai ahdistus vaikuttaa mielialaasi paljon, juttele asiasta jollekulle luotettavalle aikuiselle – omille vanhemmillesi tai koulussa opettajalle, kuraattorille tai koulupsykologille.

Aikuinen:

Jos ajattelet lapsesi olevan ahdistunut, voit auttaa häntä tunnetaitojen itseopetteluun yhteisen keskustelun avulla. Hyviä vinkkejä löydät esimerkiksi HUSin mielenterveystalo.fi-sivustolta.

Voit myös ottaa yhteyttä lapsesi päiväkodin tai koulun oppilashuollon ammattilaisiin.

 

Mitä Cool Kidsissä konkreettisesti tehdään?

Hoidossa harjoitellaan erilaisia taitoja ahdistuksen hallintaan, joista yhtenä tärkeimpänä on asteittainen altistus. Tässä kohdataan pelkoja ja huolia pienin askelin. Tutkimusten mukaan tiedetään, että altistaminen ja vanhempien mukana olo hoidossa antavat parhaimmat hoitotulokset. Ja nämä osat ovat molemmat vahvasti mukaan Cool Kids -hoitomallissa.

Lapsi ja vanhempi saavat omat työkirjat, jotka tukevat oppimista ja sisältävät mm kotona tehtäviä harjoituksia. Pelkästään vastaanotolla tehty harjoittelu ei auta, vaan taidot pitää saada käyttöön arjessa. Vanhemmalla on merkittävä rooli hoidossa ja hän toimii hoitomallissa lapsen valmentajana.

Välillä tapaamisilla työskennellään pelkästään lasten kanssa ja sitten vuorostaan pelkästään vanhempien kanssa. Tapaamisilla tehdään usein rooliharjoituksia hankalista tilanteista, ja ihan konkreettisia altistusharjoituksia kuten hissillä kulkemista.

 

Missä Cool Kids -hoitoa saa?

HUS on tarjonnut lasten- ja nuorisopsykiatriassa Cool Kidsiä jo jonkin aikaa.

Kummien tukeman hankkeen avulla menetelmä pyritään saamaan käyttöön valtakunnallisesti ja erikoissairaanhoidon lisäksi myös  perheneuvoloihin ja kouluihin. Tämä vie kuitenkin aikaa ja resursseja, minkä vuoksi Kummien tuki on tässä äärimmäisen tärkeää.