Miltä lasten ja nuorten mielenterveyden tilanne näyttää Suomessa tällä hetkellä?

Jopa 20 % suomalaisista nuorista ja lapsista kärsii erilaisista mielenterveyden haasteista. Hoitoon ei välttämättä päästä ajoissa, joka johtaa helposti ongelmien pahenemiseen.

 

Mitä ahdistus on? / Miltä ahdistus tuntuu?

Ahdistusta kokevat kaikki ja sen tarkoitus on suojella meiltä vaaroilta. Ahdistuksesta puhutaan usein stressaantuneisuutena, jännittyneisyytenä ja pelokkuutena. Haittaa ahdistus aiheuttaa silloin, kun se on suhteetonta tilanteeseen nähden. Elämää haittaavasta ahdistuksesta kärsii arviolta jopa 100 000 lasta ja nuorta Suomessa.

 

Eroaako lasten ja nuorten ahdistus jotenkin toisistaan?

Pienemmillä lapsilla on usein eroahdistusta ja hieman vanhemmilla taas sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Käyttäytyminen on samankaltaista. Usein ahdistuneisuushäiriö ilmenee välttämiskäyttäytymisenä eli saatetaan jättää kokonaan menemättä kouluun tai harrastuksiin, ei tavata kavereita tai uskalleta elämää normaalia arkea.

 

Voiko ahdistuneisuudelle tehdä jotain?

Ahdistusta voidaan hoitaa esimerkiksi erilaisilla harjoituksilla ja keskusteluavulla.

Apua ei kuitenkaan ole aina saatavilla, ainakaan oikea-aikaisesti. Lisäksi perheet eivät välttämättä ole tietoisia missä vaiheessa on hyvä hakeutua avun piiriin ja mistä hakea apua.  Ahdistuneisuudella on tapana pahentua, ellei sille aktiivisesti tehdä mitään. Siitä ei yleensä kasveta ulos.

 

Miten ahdistuneisuushäiriötä voidaan hoitaa?

Nykytiedon valossa yksi tehokkaimmista menetelmistä on kognitiivinen käyttäytymisterapia, mitä Cool Kids hoitomallikin on.

Cool Kids hoito-ohjelma on 10 kerran hoito-ohjelma ahdistuneisuuteen, johon lapsi osallistuu yhdessä vanhemman/vanhempiensa kanssa.  Sitä voidaan toteuttaa joko ryhmämuotoisena tai yksilöllisenä perhehoitona.

 

Mistä saan vinkkejä oman tai lapseni ahdistuksen hoitoon?

Lapsi tai nuori:

Jos sinusta tuntuu ahdistavalta tai ahdistus vaikuttaa mielialaasi paljon, juttele asiasta jollekulle luotettavalle aikuiselle – omille vanhemmillesi tai koulussa opettajalle, kuraattorille tai koulupsykologille.

Aikuinen:

Jos ajattelet lapsesi olevan ahdistunut, voit auttaa häntä tunnetaitojen itseopetteluun yhteisen keskustelun avulla. Hyviä vinkkejä löydät esimerkiksi HUSin mielenterveystalo.fi-sivustolta.

Voit myös ottaa yhteyttä lapsesi päiväkodin tai koulun oppilashuollon ammattilaisiin.

 

Mitä Cool Kidsissä konkreettisesti tehdään?

Hoidossa harjoitellaan erilaisia taitoja ahdistuksen hallintaan, joista yhtenä tärkeimpänä on asteittainen altistus. Tässä kohdataan pelkoja ja huolia pienin askelin. Tutkimusten mukaan tiedetään, että altistaminen ja vanhempien mukana olo hoidossa antavat parhaimmat hoitotulokset. Ja nämä osat ovat molemmat vahvasti mukaan Cool Kids -hoitomallissa.

Lapsi ja vanhempi saavat omat työkirjat, jotka tukevat oppimista ja sisältävät mm kotona tehtäviä harjoituksia. Pelkästään vastaanotolla tehty harjoittelu ei auta, vaan taidot pitää saada käyttöön arjessa. Vanhemmalla on merkittävä rooli hoidossa ja hän toimii hoitomallissa lapsen valmentajana.

Välillä tapaamisilla työskennellään pelkästään lasten kanssa ja sitten vuorostaan pelkästään vanhempien kanssa. Tapaamisilla tehdään usein rooliharjoituksia hankalista tilanteista, ja ihan konkreettisia altistusharjoituksia kuten hissillä kulkemista.

 

Missä Cool Kids -hoitoa saa?

HUS on tarjonnut lasten- ja nuorisopsykiatriassa Cool Kidsiä jo jonkin aikaa.

Kummien tukeman hankkeen avulla menetelmä pyritään saamaan käyttöön valtakunnallisesti ja erikoissairaanhoidon lisäksi myös  perheneuvoloihin ja kouluihin. Tämä vie kuitenkin aikaa ja resursseja, minkä vuoksi Kummien tuki on tässä äärimmäisen tärkeää.