Ajankohtaista

75 % lapsista ja nuorista kokee tulleensa jollain tavalla kiusatuksi

lehdistötiedote 23.4.2010

Tulos paljastuu Lastenklinikoiden Kummit ry:n koulukiusaamista selvittäneessä tutkimuksessa. Eccu Finlandin lahjoituksena Kummeille tekemään kyselyyn vastasi 700 8–18-vuotiasta lasta ja nuorta Habbo Hotel -verkkoyhteisössä sekä Koululainen-lehden verkkosivuilla. Tutkimus on osana 23.4. käynnistyneen mainosalan Young Lions Finland -kilpailun taustamateriaalia. Kilpailussa nuoret suunnittelijat pyrkivät Lastenklinikoiden Kummeille tekemillään töillä esittämään uusia ratkaisuja koulukiusaamisen kitkemiseksi.

Tutkimuksen mukaan suurin osa kiusaamisesta tapahtuu kouluympäristössä. Peräti 87,5 % vastaajista ilmoittaa nähneensä kiusaamista välitunnilla, kun oppituntien aikanakin kiusaamista on nähnyt jopa 56 % lapsista ja nuorista. Kiusatuksi koulussa välitunnilla on joutunut 64 % ja oppitunnilla 37 % lapsista ja nuorista. HUS:n lastenpsykiatrian vastaava ylilääkäri Leena Repokari kommentoi asiaa: ”Koulussa tapahtuu kyselyn mukaan valtaosa kiusaamisesta; varmaankin siksi, että lapset viettävät siellä ison osan päivästään ja joutuvat olemaan tekemisissä kaikenlaisten lasten kanssa. Kouluissa tulisikin olla erilaisuutta salliva ja arvostava ilmapiiri. On ongelmallista, että meillä on nykypäivänä niin korkealle nostettuna sosiaalisuus, aktiivisuus ja aloitteellisuus, jotka kaikki sinänsä ovat hyviä ominaisuuksia. On kuitenkin paljon lapsia (ja aikuisiakin), jotka ovat hiljaisia, syrjäänvetäytyviä ja hitaasti lämpiäviä, mutta siitä huolimatta kyvykkäitä ja osaavia ihmisiä. Kun käyttäytymisnumerokin annetaan pitkälti temperamenttipiirteiden mukaan, on täysin päivänselvää, että kouluissa sosiaalisuuden vaatimus on nostettu yli muiden, mikä osaltaan tekee ujojen lasten tilanteen entistä tukalammaksi.”

Melko uutena kiusaamisympäristönä tutkimuksessa esiin nousevat myös internetin yhteisöpalvelut, joissa useat vastaajat kokevat tulleensa kiusatuksi. Verkkokiusaaminen sisältää esim. tekstiviestit, sähköpostit ja vaikkapa ei-toivottujen kuvien verkkojulkaisemisen sosiaalisessa mediassa, kuten Facebook, Twitter, YouTube jne. Lastenpsykiatrian professori Andre Souranderin mukaan jopa 10 % yläasteikäisistä oppilaista kiusaa tai tulee kiusatuksi verkossa. Verkkokiusaamista on äärimmäisen vaikea hallita ja kiusaamisen taustalla olevia henkilöitä on erittäin hankala saada kiinni. Nämä syyt tekevät verkkokiusaamisesta todella merkittävän ongelman tämän päivän tietoyhteiskunnassa.

Kiusaamisesta kertominen on monelle vaikeaa. Tutkimuksen mukaan 62 % vastaajista on sitä mieltä, että kiusaamisesta on helppo kertoa hyvälle ystävälle, kun kotioloissa kertominen on helppoa 60 %:lle lapsista ja nuorista. Yli 50 % vastaajista pitää kiusaamiseen puuttumista vaikeana ennen kaikkea siitä syystä, että pelätään ”juorukellon” mainetta ja toisaalta joutumista itse kiusaamisen kohteeksi. Repokarin mukaan ”tässä on taas aikuisilla keskeinen asema. Koulun ja kodin yhteistyöllä tulisi luoda ilmapiiri, jossa kiusaaminen on asia, josta voi ja kuuluu puhua. Kontrolli ei ole se keino, jolla kiusaaminen saadaan loppumaan. Asiaan pitää käydä kiinni monella eri tavalla ja monelta kantilta. Koulu on keskeinen sosiaalisen toiminnan oppimisen paikka, ja siksi minä näen, että kiusaamiseen puuttumisen tulisi olla tosi korkealle priorisoitu. Aikuisten ei tule nostaa käsiä pystyyn niissäkään tapauksissa, joissa kiusaaminen on epämääräistä ja vaikeasti havaittavaa. Asiaa kohti pitäisi mennä suoraan ja pyrkiä selvittämään mistä on kyse. Kiusaaminen pitäisi ottaa aina yleisesti puheeksi ja jos sitä esiintyy, sen hoitaminen tulisi priorisoida muiden asioiden edelle.”

Useiden kiusaamista käsittelevien tutkimusten perusteella kiusaaminen ja huono kohtelu saattavat johtaa mm. masennukseen ja kasvavaan itsemurhariskiin (sekä kiusaajat että kiusatut). Poikien kohdalla kiusaaminen on usein oire muista ongelmista ja vaikeuksista, jotka ovat riskitekijöitä tulevaisuuden kannalta. Tyttöjen kohdalla kiusaaminen on yleisemmin sellaisenaan traumatisoivaa ja voi itsessään olla riskitekijä tulevaisuudessa (pahimmillaan esim. suurempi itsemurhariski). Kiusaamisella näyttäisi olevan yhteys niin terveys- kuin psykosomaattisiin ongelmiin. Kouluterveydenhoitajalla käynti päänsäryn tai vatsakipujen takia voi olla myös merkki kiusaamisesta. Lapsuusaikana säännöllisesti kiusaavat ihmiset ovat suuremmassa riskissä tehdä rikoksia myöhemmin. Merkittävimmässä riskiryhmässä ovat puolestaan ne, jotka ovat sekä kiusattuja että kiusaajia. Andre Souranderin mukaan seurausten perusteella pahimmat ongelmat koskevat säännöllistä, systemaattista kiusaamista. Seurausten minimoimiseksi on pyrittävä välittömään puuttumiseen. Kokonaisvaltainen koulutason puuttuminen on yleisesti ottaen ollut tehokkaampaa kuin yksityiskohtainen yksilötason väliintulo. Tulokset tapojen tehokkuudesta vaihtelevat kuitenkin runsaasti. Tehokkaan interventiotavan löytämiseksi tulisikin tehdä entistä enemmän tutkimustyötä. Nyt keinoja etsitään nuorten suunnittelijoiden avulla.

Young Lions Finland -kilpailu on käynnissä 23.–25.4.2010.

http://www.canneslions.fi/ylf/

Tutkimusraportti

Avoimet vastaukset

www.kummit.fi

Lisätietoa:
Talla Koskinen (Kummit), p. 040 514 0033, talla.koskinen@kummit.fi
Niina Tielinen (Kärkimedia – Young Lions), p. 040 840 6445, niina.tielinen@karkimedia.fi
Pasi Laitinen (Eccu Finland), p. 040 575 7040, pasi.laitinen@eccu.fi
Matti Valli (Kummit), p. 09-6824 5214, matti.valli@kummit.fi

Jaa postaus: