Potilasviihtyvyys on aina ollut yksi Kummien tärkeistä tukikohteista. Tutkimuksista tiedetään, että viihtyisä ympäristö ja mahdollisuus tehdä lapselle ominaisia asioita myös sairaalassa ja sairastaessa vaikuttaa suotuisasti potilaan hyvinvointiin.
Potilasviihtyvyys on asia, johon sairaaloilla on pienet resurssit, ja siksi apua kaivataan ulkopuolisilta tukijoilta, kuten Kummeilta.
Kummien Kummitassut-ohjelmassa on testattu erilaisia palvelumalleja viime vuosina. Koska Kummit haluaa kuulla suoraan kohderyhmältä, mitä siltä toivotaan potilasviihtyvyyteen liittyen, se teetätti kesäkuussa yliopistollisissa sairaaloissa ja potilasjärjestöjen kautta potilasperhekyselyn. Siinä kartoitettiin potilasviihtyvyyteen liittyviä tarpeita niin sairaaloissa kuin kotonakin. Kyselyyn osallistui yhteensä 154 vastaajaa kaikista viidestä yliopistollisesta lastensairaalasta.
Kummien toiminnanjohtaja Anu Rapeli, oliko vastausten joukossa yllätyksiä?
– Kyselyn tulokset vahvistivat hyvin sairaaloilta saamaamme tilannekuvaa potilasperheiden tarpeista. Kyselystä nousi useampia hyviä ideoita perheiden arkeen liittyen. Esimerkiksi yhteisen ruokailun järjestäminen sekä tulevaisuuden digisisällöt. Huomionarvoista oli myös se, että 88 prosenttia vastaajista piti vanhempien läsnäoloa tärkeimpänä lapsen viihtyvyyteen liittyvänä tekijänä.
Yrityskumppaneilla merkittävä rooli
Pienten potilaiden viihtyvyys sairaaloissa on Kummien toiminnassa isossa roolissa, sillä vakavasti sairastuneet lapset ja nuoret saattavat viettää sairaalassa pitkiä aikoja ja vierailla siellä toistuvasti.
– Lapsen oikeuksiin kuuluu sairaalassakin saada olla lapsi, ja Kummien tehtävä on pyrkiä vahvistamaan tätä mahdollisuutta. Yliopistollisissa lastensairaaloissa yövyttiin viime vuonna lähes 100 000 kertaa, joten tukea tarvitaan, Rapeli muistuttaa.
”88 prosenttia vastaajista piti vanhempien läsnäoloa tärkeimpänä lapsen viihtyvyyteen liittyvänä tekijänä.”
Kyselyn myötä Kummit kohdistaa potilasviihtyvyyttä entistä enemmän vanhemman läsnäoloa edistäviin toimiin sekä viestinnällisiin mahdollisuuksiin eri kanavissa.
Rapeli sanoo, että lapsen ja nuoren on tärkeää saada ikätasoista tietoa sairaalaan tulosta jo ennen saapumistaan sairaalaan. Samoin sairaalasta poistumisen jälkeen perheellä tulisi olla käytössään materiaalia, jotta paluu arkeen olisi mahdollisimman sujuva.
Potilasviihtyvyyden kannalta merkittävä rooli on Kummien kumppaneilla eli yrityksillä.
Rapeli iloitsee myös ensi vuodeksi myönnetystä Olvi-säätiön 100 000 euron lahjoituksesta Kummitassut-ohjelman toteuttamiseksi.
– Tuen avulla voimme esimerkiksi vahvistaa ohjelman suosituimpia elementtejä, kuten erilaisia piristäviä lahjakortteja, lelulahjoja ja vuosikellotapahtumia sekä toteuttaa digitaalista viestintämateriaalia potilasperheiden tueksi. Toivotamme lämpimästi kaikki muutkin tervetulleiksi mukaan parantavan ympäristön tukikumppaneiksi.
”Hoitaja ei voi korvata vanhempaa”
HUSin toimialajohtaja ja lastenlääkäri Jari Petäjä ei ihmettele Kummitassut-kyselyn tuloksia, joiden perusteella 88 prosenttia vastaajista mainitsee tärkeimmäksi viihtyvyyttä lisääväksi asiaksi vanhempien läsnäolon.
– 88 prosenttia on korkea luku mutta ei yllättävä. Kun sairaalassa kysytään akuutisti sairastuneelta potilaalta, ’haluatko, että vanhempasi jää yöksi sairaalaan’, vielä 15-vuotiaista puolet sanoo ’kyllä’. Kun lapsi sairastuu vakavasti ja joutuu sairaalaan, tapahtuu ilmiö nimeltään regressio – erityisesti teini-ikäinen käyttäytyy huomattavasti ikätasoistaan nuoremmin. Vanhemman yöpyminen ei siis liity vain viihtyvyyteen, vaan lapsen tarpeeseen.
Petäjä painottaa, että vanhemman läsnäolo tuo lapsipotilaalle turvaa.
– Ja jos sitä ei saa, lapsi kokee sen hylkäämisenä. Mitä varhaisemmin ja toistuvammin hylkäämisen kokemus syntyy, sitä pidempiaikaisemmat ovat sen vaikutukset. Lapsen yöpymistä sairaalassa ilman vanhempaa voi mielestäni verrata siihen, että lapsi jätettäisiin yksin yöksi kotiin. Minkä ikäisenä se on soveliasta? Sairaalan hoitaja ei voi korvata vanhempaa, kun lapsi herää yöllä yksin ja hädissään.
Lastensairaaloissa toivotaan vanhempien olevan läsnä mahdollisimman paljon. Kaukana ovat ne ajat, kun lapset tuotiin sairaalaan ja haettiin vasta, kun vointi oli kohentunut.
”Kun lapsi sairastuu vakavasti ja joutuu sairaalaan, tapahtuu ilmiö nimeltään regressio – erityisesti teini-ikäinen käyttäytyy huomattavasti ikätasoistaan nuoremmin.”
Moderneissa lastensairaalarakennuksissa vanhempien läsnäolo on otettu huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Petäjä sanoo, että kaikilla osastoilla voi olla yksi vanhempi ympärivuorokautisesti.
– Teho-osasto on poikkeus, sillä siellä ei ole mahdollisuutta järjestää kunnollista vuodetta, mutta sielläkin vanhempi voi olla läsnä lukuun ottamatta potilaskohtaisia, lyhyitä katkoja.
Petäjän mukaan Suomi on vanhempien sairaalassa yöpymisen suhteen jäljessä naapureitamme Tanskaa ja Ruotsia.
– Siellä vanhempien yöpyminen on normi, ja siitä poikkeaminen johtaa sosiaalihoitajan selvittelyyn. Suomessa meillä on osastoja, joissa vanhemmista vain noin 50 prosenttia jää yöksi sairaan lapsensa kanssa.
Teksti: Laura Koljonen
Kummitassut-ohjelmaa ovat tukeneet:
AC Oulu, Ahlström, Ainoa Kauppakeskus, Akowest, Anneli Kanto, Arvid Nordquist Finland, Balmuir, C&S, K-Citymarket Kuopion seutu, K-Citymarket Raahe ja Oulu, DHL Express, Disney Finland, Document House, Etana Editions, Fanni Emotions, FHRA, Finnkino, Hedin Automotive, Hesburger, Ikea Kuopio, Ilmapallokeskus, Invalidiliitto, Jokerit, Kumma Kustannus, Kustannus Mäkelä, Lastenkeskus, Lector, Lelutivoli, Live Nation , MKNorth, M&M kuntosalit, Moonhill, Musopia, Nordic Star Cup, Normal Finland, OP Turun Seutu, OP Uusimaa, Otava, Oulun Kärpät, Osuuskauppa Arina, Plasto, PostNord, Pro pääkaupunkiseutu, Publiva, Readme.fi, Restel, Roberts Coffee, Rochier, Salon lakkitehdas, Scandic, Storytel, Suomen koripalloliitto, Suomen Laatutakuu Palvelut, Tallink Silja, Tappara, ToyRock, United Festivals, VR, WSOY, XS Oulu, YIT.