Ortopedian ja traumatologian professori, ylilääkäri Ilkka Helenius tuntee lasten ja nuorten selkävaivat läpikotaisin. Ortopedina hän hoitaa nivelten, luiden, lihasten ja jänteiden vammoja ja sairauksia, mutta tällä hetkellä suurimman osan ajasta haukkaavat tavallisimmat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, joihin kuuluu myös lasten ja nuorten idiopaattinen skolioosi ja sen näyttöön perustuva hoito.
Heleniuksen kliininen työ on HUSin Uudessa lastensairaalassa, mutta työpiste löytyy Meilahden uudenkarheasta Siltasairaalasta. Skolioosin hoito on keskitetty yliopistosairaaloihin, joissa voidaan hoidon ohella tehdä korkeatasoista tutkimusta.
Skolioosi, selän vinoutuminen, aiheutuu selän kasvuhäiriöstä, mutta sairauden syytä ei tiedetä. Skolioosissa selkäranka käyristyy sivusuunnassa ja nikamat kiertyvät. Sairautta hoidetaan virheasentoa korjaavilla korseteilla ja mikäli niistä ei ole apua, niin leikkaushoidolla. Hoitamattomana skolioosiin liittyy muun muassa keuhkojen häiriöitä ja tukirangan ongelmia.
Hoitamattomana skolioosiin liittyy muun muassa keuhkojen häiriöitä ja tukirangan ongelmia.
– Parhaillaan meillä on menossa kolmen yliopistosairaalan – Helsingin, Turun ja Kuopion – yhteistutkimushanke, jossa tarkastellaan selkärangan fasettiniveliä ja sitä, mitä jos nuo pikkunivelet katkaistaan kaikista käyrimmästä kohdasta. Kyseistä hoitomuotoa on käytetty vaikeimpien skolioositapausten kohdalla, Helenius kertoo.
Suomessa skolioosi diagnosoidaan 1–3:lla prosentilla nuorista. Skolioosi havaitaan useimmiten silloin, kun kasvu on nopeinta eli murrosiässä. Hoitoa vaativa skolioosi on yleisempää tytöillä kuin pojilla.
Tarpeeksi mutkalla oleva selkä aiheuttaa useita terveyshaittoja
Suomen ensimmäinen skolioosileikkaus tehtiin vuonna 1967. Tänä päivänä skolioosileikkauksia tehdään Suomessa lapsille ja nuorille noin 120–150 vuodessa.
Skolioosiksi lasketaan selän noin kymmenen asteen sivusuuntainen vinoutuminen, ja yli 45 asteen vinoutuminen tarkoittaa useimmiten leikkaushoitoa.
– Kun selkä on tarpeeksi mutkalla, ihminen alkaa painua kasaan. Noin 80 prosentilla leikkaukseen tulevista on merkittävä keuhkotilavuuden alentuma. Leikkauksen jälkeen keuhkojen tilavuus paranee keskimäärin 500 millilitraa, mikä on huomattava parannus.
Hyviin hoitotuloksiin pääseminen on Heleniuksen mukaan lasten loppuelämän kannalta olennaista.
Nykymenetelmillä sairautta on hoidettu 2000-luvun alusta asti.
– Skolioosin tutkiminen on tärkeää, koska sen leikkaushoito on hyvin vaativaa ja ollut aiemmin erittäin komplikaatioherkkää. Meillä on tarve kehittää leikkaushoito mahdollisimman turvalliseksi.
Skolioosia sairastavat lapset ja nuoret ovat yleensä perusterveitä ja heillä on koko elämä edessään, joten hyviin hoitotuloksiin pääseminen on Heleniuksen mukaan lasten loppuelämän kannalta olennaista.
Leikkaustyöstä on etua tutkimuksen tekemisessä
Heleniuksen työhuoneessa on rivi kuvia hänen neljästä lapsestaan. Rivin kauimpaisena on kuva miehestä, joka on juuri ylittämässä seiväshyppyrimaa. Kuvan seiväshyppääjä on Helenius, joka on lajin vuoden 1993 nuorten Suomen mestari.
– Tarkoitukseni oli opiskella urheiluortopediksi, mutta päädyin lasten puolelle ja lopulta minusta tuli lasten ortopedi. Olin urheilijana nähnyt selkäongelmia nimenomaan teini-ikäisillä, ja lasten tavallisin selkäongelma on skolioosi. Aloin tutkia ja hoitaa sitä.
Helenius pitää tutkimusta kaikin puolin kiehtovana. Vaikka tutkimusryhmä laatii aina aluksi hypoteesin, tutkimuksen tuloksia tarkasteltaessa selviävät asiat eivät aina olekaan sitä, mitä on uumoiltu.
– Tutkimuksen aikana syntyy monesti oivalluksia. Hienoin hetki on työn valmistuminen, tulosten tarkastelu sekä julkaisu kansainvälisessä tiedelehdessä.
”Lasten sairauksien tutkiminen on sikälikin fiksua, että lapset elävät keskimäärin yli 80-vuotiaiksi. Näin ollen hoidon vaikuttavuus on korkealla.”
Heleniuksen mielestä Suomi on siinä mielessä hyvä paikka tehdä tutkimusta, että meillä on pitkät perinteet lastentautien tutkimisessa. Lisäksi eri lastenklinikoiden ammattilaiset tekevät tiivistä yhteistyötä.
– Lasten sairauksien tutkiminen on sikälikin fiksua, että lapset elävät keskimäärin yli 80-vuotiaiksi. Näin ollen hoidon vaikuttavuus on korkealla.
Tutkimustyön lisäksi Helenius leikkaa paljon: Uudessa lastensairaalassa viikoittain ja konsultoivana lasten ortopedina Turun ja Kuopion lastenklinikoilla sekä välillä ulkomailla, kuten Virossa ja Puolassa.
– Minulle on kertynyt paljon lasten selkäsairauksiin liittyvää kokemusta ja taitoa sekä kansainvälisiä kontakteja. Leikkaustyöstä on selvää hyötyä tutkimuksen tekemisessä. Silloin minun on helpompi löytää ongelma, jota tutkimuksella ratkotaan.
Tutkimustyö mahdollistaa lasten laadukkaan hoidon kehittämisen ja tulevaisuuden hoitomenetelmät.
– Sillä on laaja-alaista vaikuttavuutta lasten tuki- ja liikuntaelinten hoitoon Suomessa ja ihan maailmanlaajuisestikin. Tavoitteena on, että näitä sairauksia sairastavien lasten tulevaisuus olisi mahdollisimman hyvä.
Lastenklinikoiden Kummit tukee lastentautien tutkimustyötä ja on mukana mahdollistamassa vuosittain noin kymmentä tärkeää lastentautien tutkimushanketta Suomessa. Kummit on tukenut Lastentautien tutkimussäätiön kautta Ilkka Heleniuksen tutkimusta.
Jutussa on käytetty lähteenä myös aikakauskirja Duodecimia ja terveyskyla.fi-sivustoa.
Teksti: Laura Koljonen