HUSin Uudessa lastensairaalassa avattiin kolme vuotta sitten kansallinen lasten ja nuorten kivun hoidon ja tutkimuksen keskus. Siellä hoidetaan vaikeasta ja pitkäaikaisesta kivusta kärsiviä lapsia ja nuoria ympäri Suomen.
Lasten kipukeskuksessa potilaiden kipua ei hoideta pelkästään kipulääkkeillä, vaan valikoimassa on niiden lisäksi monia ei-lääkkeellisiä menetelmiä, kuten virtuaalilasit, musiikkiterapiaa sekä psykologisia ja fysioterapeuttisia menetelmiä.
Osastonylilääkäri Minna Ståhl, mitä HUSin Lasten kipukeskuksen toiminnassa on tapahtunut kolmen toimintavuoden aikana?
”Aloitin tammikuussa 2021, jolloin keskus oli ollut toiminnassa puolisen vuotta. Alkuperäisen suunnitelman mukaan Lasten kipukeskuksen moniammatillinen tiimi olisi koostunut kolmesta lääkäristä, kahdesta sairaanhoitajasta, yhdestä psykologista ja fysioterapeutista. Palvelun kysyntä oli heti alusta alkaen kuitenkin kova, ja rekrytoimme lisää henkilökuntaa, muun muassa musiikkiterapeutin. Nyt keskuksessa työskentelee täysiaikaisesti yli kymmenhenkinen tiimi. Lisäksi teemme yhteistyötä sosiaalityöntekijän, kuntoutusohjaajan, toimintaterapeutin ja ravitsemusterapeutin kanssa. Keskuksessa on kehitetty myös aivan uusia ryhmäkuntoutusmuotoja, joissa toteutuu paljon kaivattu vertaistuki. Tutkimustoimintakin on saatu käyntiin.”
Millaisia potilaita Lasten kipukeskuksessa hoidetaan?
”Meille tulee vuosittain noin 150–200 uutta lähetettä pitkittyneen kivun poliklinikalle. Hoitoajat vaihtelevat muutamasta kuukaudesta vuosiin. Lisäksi tarjoamme kivun hoitoon liittyvää konsultaatiota ja moniammatillista hoitoa sairaalassa oleville kipupotilaille, esimerkiksi leikkausten jälkeen tai syöpähoitojen yhteydessä. Olemme mukana myös parantumattomasti sairaiden lasten ja nuorten hoidossa.”
Miksi tällainen kansallinen kipukeskus tarvittiin?
”Siksi, että tarve oli ilmeinen ja lapsillakin on oikeus tasalaatuiseen kivun hoitoon ja uusiin hoitomenetelmiin asuinpaikasta riippumatta. Lasten kivun hoito on ollut aiemmin hyvin lääkekeskeistä ja painottunut akuutin kivun hoitoon. Lasten pitkittynyt monipaikkakipu on yleistynyt tasaisesti 1990-luvulta lähtien. Ainakin viidellä prosentilla kipuun liittyy merkittävää toimintakyvyn laskua – lapsi ei esimerkiksi voi kivun takia käydä koulua. Tällä voi pahimmillaan olla koko elämänmittaiset negatiiviset vaikutukset. Tarvittiin siis asiaan perehtynyt moniammatillinen yksikkö, joka pystyy tarjoamaan erityisesti lääkkeetöntä kivun hoitoa ja kuntoutusta.”
Mihin kivun ei-lääkkeettömän hoidon, kuten VR-lasien ja rentoutusharjoitteiden, teho perustuu?
”Kipu on kokemus, joka syntyy aivoissa. Tätä kokemusta muokkaavat niin aiemmat kipukokemukset, ajankohtaiset ajatukset ja tunnetilat kuin esimerkiksi ympärillä olevien henkilöiden reaktiot. Psykologisilla menetelmillä voidaan saavuttaa aivoissa samankaltaisia muutoksia kuin mitä lääkkeillä saadaan aikaan. Pitkittyneen kivun lääkehoito on lapsilla ja nuorilla kokeellista, pitkäaikaisvaikutuksista ei ole tietoa. Esimerkiksi kivun tai liikkumisen pelko voi olla merkittävin tekijä kivun aiheuttaman toimintakyvyttömyyden taustalla. Pelko lisää kivun kokemusta ja tämä edelleen pelkoa. Se luo noidankehän. Tähän ei lääkehoito auta, vaan ennemminkin VR-lasit, robottiavusteinen kuntoutus tai rentoutusharjoitteet.
”Lapset ja nuoret useimmiten paranevat täysin kivuttomiksi pitkäaikaisistakin kivuista, kun taas aikuiset joutuvat opetella elämään kroonisen kivun kanssa.”
VR-lasien ideana on suunnata potilaan ajatukset pois kivusta ja pelosta johonkin mieluisaan. Näin kipukokemus voidaan syrjäyttää aivoissa hetkellisesti. VR-laseilla voi katsoa vaikka Youtubea hammastoimenpiteen tai verikokeen oton ajan. Liikkumisen pelkoon voidaan vaikuttaa muokkaamalla lapsen ympäristöä VR-laseilla ja peleillä sellaiseksi, että hän huomaamattaan alkaakin astua pitkään kipeänä olleella jalallaan – ilman kipua. Rentoutusharjoitteilla pyritään vähentämään jännitystä eli rauhoittamaan ylivirittynyttä kehoa ja mieltä, jolloin kipukin helpottuu.”
HUSin aikuisten kipuklinikka on ollut olemassa jo 40 vuotta. Miten lasten kivun hoito eroaa aikuisten kivun hoidosta?
”Merkittävin ero on ennusteessa. Meillä on sellainen kokemus, että lapset ja nuoret useimmiten paranevat täysin kivuttomiksi pitkäaikaisistakin kivuista, kun taas aikuiset joutuvat opetella elämään kroonisen kivun kanssa. Tämä perustuu lapsen ja nuoren hermoston muovautumiskykyyn. Lisäksi erona on se, että lasten ja nuorten kivun hoidossa ja kuntoutuksessa on aina huomioitava koko perhe. Myös lääkkeettömät menetelmät korostuvat lapsilla.”
Tilastojen mukaan Lasten kipukeskuksesta ei ole lähtenyt yhtään lähetettä aikuisten kipuklinikalle – eli hoidettavien lasten ja nuorten kipu ei ole kroonistunut. Kuulostaa huikealta.
”Kun lasten ja nuorten pitkittynyttä kipua hoidetaan tällä tavalla yksilöllisesti, mutta kokonaisvaltaisesti asiantuntevan moniammatillisen tiimin voimin, kipu saadaan kyllä rauhoittumaan. Ainakin niin, että kivun kanssa pärjää. Se on ilahduttavaa, että ainakaan toistaiseksi meidän ei ole tarvinnut tehdä nuorille aikuispuolen lähetteitä.”
Millä tasolla lasten kivun hoito on Suomessa?
”Meidät on huomattu. Olen kiertänyt Pohjoismaissa, ja sen voin sanoa, että keskuksemme on jo nyt lasten kivun hoidon ja tutkimuksen suhteen ehdottomasti Pohjoismaiden ykkönen. Olemme lähteneet myös rakentamaan maailmanlaajuisestikin ainutlaatuista kansallista lasten ja nuorten kivun hoidon mallia hyvässä yhteistyössä muiden Suomen lastenklinikoiden kanssa. Tulevaisuuden tavoitteena on, että lapset ja nuoret saavat tasalaatuista ja tutkitusti vaikuttavaa kivun hoitoa ja kuntoutusta oman kotipaikkansa läheltä.”
Lasten kipukeskuksen kolmen vuoden siltarahoitukseen osallistuivat Uuden lastensairaalan tukisäätiön kanssa Stiftelse Brita Maria Renlunds minne -säätiö, Seriously, Small Giant, OLVI-säätiö sekä Kummit (Suomen Lastenklinikoiden Kummisäätiö sr). 1.6.2023 alkaen kipukeskus siirtyy normaaliksi osaksi HUSin toimintaa.
Lue lisää lasten kipukeskuksesta ja kivun hoidosta.
Teksti: Laura Koljonen