
Kuopion yliopistollinen sairaala sai ison apurahan lasten pitkittyneen kivun hoitoon sekä palliatiiviseen hoitoon, kun OLVI-säätiö myönsi KYSiin 87 000:nnen euron suuruisen apurahan.
Palliatiivinen hoito pyrkii lievittämään oireita ja kärsimystä, kun sairaus ei enää ole parannettavissa. Hyvin toteutetulla palliatiivisella hoidolla on iso vaikutus potilaan ja hänen lähipiirinsä elämään.
Pitkittyneen kivun hoidossa hyviä tuloksia on saatu perinteisen kivun hoidon lisäksi monilla ei-lääketieteellisillä hoitokeinoilla, jotka vaativat taustalleen moniammatillisen tiimin.
Apurahalla rahoitettavan hankkeen tavoite on luoda sairaalaan sellaiset toimintamallit, joiden avulla parannetaan sekä palliatiivisessa hoidossa olevien että pitkittyneestä kivusta kärsivien potilaiden elämänlaatua.
Eivät marginaalisia potilasryhmiä
– Saamamme tuki on merkittävä. Sen avulla voimme kehittää systemaattisesti näiden potilasryhmien hoitoa, sanoo KYSin Lasten ja nuorten osaamiskeskuksen vastaava lääkäri Hanna Huopio.
Aiemmin KYSissä on kehitetty kipukuntoutusta HUSin Uuden lastensairaalan säätiön hankerahalla. Lasten palliatiivista hoitoa on KYSin alueella kehitetty puolestaan STM:n rahoittaman palliatiivisen hoidon kehittämishankkeen yhteydessä. Molemmat tuet ovat mahdollistaneet poliklinikkatoiminnan aloittamisen.
Rahoitukset päättyvät tämän vuoden lopussa, ja siksi OLVI-säätiön rahoitus tuli loistavaan saumaan.
Pitkittyneestä, yli kolme kuukautta jatkuneesta kivusta kärsii jopa joka kolmas lapsi jossakin vaiheessa lapsuuttaan. Pitkittynyt kipu on yhteiskunnalle kallista ja perheille erittäin kuormittavaa, mistä syystä sitä pitäisi päästä hoitamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Rahoitusta käytetään muun muassa molempien moniammatillisten tiimien koulutukseen ja toiminnan järjestämiseen. Lisäksi parannetaan lasten elämänlaatua sekä sairaalassa että kotioloissa.
Pitkittynyt kipu ja palliatiivinen hoito saattavat kuulostaa lasten kohdalla marginaalisilta. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä esimerkiksi pitkittyneestä, yli kolme kuukautta jatkuneesta kivusta kärsii jopa joka kolmas lapsi jossakin vaiheessa lapsuuttaan. Pitkittynyt kipu on yhteiskunnalle kallista ja perheille erittäin kuormittavaa, mistä syystä sitä pitäisi päästä hoitamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Muuten riskinä on, että kipu kroonistuu.
– Pitkittynyt kipu häiritsee monella tavalla lasta ja hänen perhettään ja kaventaa elämänpiiriä, Huopio sanoo.
KYSiin tulee vuosittain noin 50 uutta pitkittyneestä kivusta kärsivää lapsipotilasta.
Lasten ja nuorten palliatiivisen poliklinikan hoidon piirissä on tällä hetkellä 20 lasta ja nuorta.
Heistä saattohoitoa tarvitsee vuosittain noin 5–8 lasta. Saattohoito on palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe.
Huopion mukaan suurin osa perheistä haluaa saattohoitoa lapsen kotona.
– Palliatiivisen hoidon tavoitteena on, että lapsen elämä olisi loppuun asti elämisen arvoista. Heidän tulee saada leikkiä ja käydä päiväkotia tai koulua mahdollisimman pitkään.
Kun lasta tai nuorta ei voida enää parantaa, se on perheelle jo lähtökohtaisesti kohtuuton tilanne. Siksi psykososiaalista tukea pitää tarjota myös perheenjäsenille, joten käytännössä palliatiivisessa hoidossa hoidettavana on koko perhe.
Käytössä tutkitut toimintatavat
Sekä palliatiivisessa hoidossa että pitkittyneen kivun hoidossa avainasemassa on psykososiaalisen tuen tarjoaminen ja moniammatillisuus.
Molempiin potilasryhmiin liittyy olennaisesti kivun hoidon huippuosaaminen, ja hoidon onnistumiseksi tarvitaan monia ammattiryhmiä.
KYSissä moniammatilliseen tiimiin kuuluu ainakin lääkäri, sairaanhoitaja, psykologi, sosiaalityöntekijä, toimintaterapeutti ja fysioterapeutti.
”Palliatiivisen hoidon tavoitteena on, että lapsen elämä olisi loppuun asti elämisen arvoista. Heidän tulee saada leikkiä ja käydä päiväkotia tai koulua mahdollisimman pitkään.”
Yksi hankkeessa tiiviisti taustalla olevista on KYSin ylihoitaja Taina Kalliomäki.
– Molemmat alueet ovat hyvin spesifejä, ja hoitoon liittyvät tiiviisti myös potilaiden perheet. Psykososiaalisen tuen lisäksi perheiden voimaannuttamiseen käytetään esimerkiksi musiikki- ja taideterapiaa. Tutkimukset puoltavat niiden käyttöä tämäntyyppisissä tapauksissa. Ylipäätään kaikissa käyttämissämme keinoissa on näyttö taustalla eli ne ovat tutkittuja toimintatapoja, Kalliomäki sanoo.
Erityisen toimivaksi KYSissä on osoittautunut hankkeiden toteuttaminen osana käytännön työtä. Näin uudet toimintatavat jäävät osaksi päivittäistä tekemistä.
Kalliomäki sanoo, että hänellä on kiitollinen tehtävä KYSin lasten palliatiivisen ja pitkittyneen kivun hoidon kehittämisessä.
– Minun tehtäväni on kannustaa ja auttaa kollegoita löytämään ammatilliset vahvuutensa. Henkilökunnalta tällaiset hankkeet vaativat motivaatiota ja halua opiskella lisää. Ja sitä heiltä ei ainakaan puutu.
Teksti: Laura Koljonen