Lasten ja nuorten kivunhoito ja siihen liittyvä tutkimus sai kaivattua tukea, kun Uudessa lastensairaalassa aloitti kesäkuussa kivunhoitoon erikoistunut kipuklinikka.
Kipuklinikan tehtävänä on edistää kroonisesta ja vaikeasta kivusta kärsivien lasten ja nuorten hoitoa ja sinne pääsyä. Kipuklinikka ei palvele vain pääkaupunkiseudun lapsia ja nuoria, vaan tarjoaa konsultaatiopalveluita ja koulutusta Suomen yliopistollisille lastenklinikoille ja keskussairaaloille.
Sen lisäksi kipuklinikalla panostetaan kivunhoidon tutkimukseen.
Uuden lastensairaalan toimialajohtaja ja lastenlääkäri Jari Petäjä sanoo, että klinikan merkitys on suuri.
– Lasten ja nuorten krooninen kipu on Suomessa vajaahoidettua ja vajaasti käsiteltyä, vaikka lapsen kipu vaikuttaa perheisiin hyvin paljon.
Kaikkea kipua ei voi hoitaa samalla tavalla
Aiemmin kipua on hoidettu lähinnä lääketieteellisten hoitojen kautta, ja kivunhoitoon ovat osallistuneet lähinnä anestesialääkärit.
Kivunhoito kuitenkin jakautuu moniin eri potilasryhmiin, eikä kaikkia voida hoitaa samalla tavalla.
– Hyvin paljon kivunhoito on leikkauksen jälkeisen kivun optimaalista hoitoa tai vammojen jälkeistä hoitoa. Mutta lapsipotilaissa on myös niitä, jotka tarvitsevat saattohoitoon liittyvää kivunhoitoa. Ja siten on potilasryhmä, jonka elämää kipu hallitsee, mutta mitään ilmeistä syytä ei löydy. Viimeksi mainitut potilaat ovat kaikkein vaikeimmin hoidettavia, Petäjä sanoo.
Lasten ja nuorten kipua ei myöskään voi hoitaa samalla tavalla kuin aikuisten kipua, sillä ikä ja lapsen kypsyys vaikuttaa kivun kokemiseen. Lapsille ja nuorille ei myöskään voi antaa samanlaisia kipulääkkeitä kuin aikuisille pelkästään annostusta pienentämällä, sillä heidän kehityksensä on kesken.
Kipuklinikalla pikkupotilaita hoitaa moniammatillinen tiimi. Työryhmän ytimeen kuuluu lääkäri, kipuhoitaja, psykologi ja fysioterapeutti.
Lahjoituksen tekijät myös edellyttävät, että keskuksessa tehdään paljon tutkimus- ja kehitystyötä.
Jari Petäjä muistuttaa, ettei kipuklinikka palvele vain Husin alueen potilaita.
– Haluamme kehittää tapoja, joilla kipuklinikka palvelisi koko Suomea. Vähintään kaikki yliopistosairaalat ovat kumppaneita. Käytännössä se tulee näkymään siten, että kipuklinikka tarjoaa mahdollisuuden muiden sairaaloiden asiantuntijoiden työjaksoille Helsingissä ja toisaalta keskuksen henkilöstö voi jalkautua kouluttamaan kivunhoidossa myös muiden sairaaloiden henkilökuntaa.
Kipulääkäri vaihtoi näkökulmaa
Yksi lasten ja nuorten kipuklinikalla työskentelevistä ammattilaisista on erikoislääkäri Otto Melkas. Hän on koulutukseltaan anestesiologi.
Melkas tutustui kivunhoitoon aikuisten kipuklinikalla.
– Kivunhoito on kehittynyt valtavasti. Aiemmin ajateltiin, että kipu on aina oire jostakin, joten keskiössä on ollut ainoastaan kivun taustalla olevan syyn hoito. Vasta joitakin vuosikymmeniä sitten aikuispuolella alettiin ymmärtää, että pitkittynyt kipu voi olla sairaus itsessään. Eli on aivan sama, onko taustalla sairaus vai ei. Jos kipu rajoittaa toimintakykyä, eikö se silloin vaadi hoitoa? Melkas kysyy.
”Kokemukseni mukaan ammattilaiset eivät osaa kohdata kipupotilaita kovinkaan hyvin. Muistan, miten hirvittävästi itseänikin turhautti, kun en löytänyt syytä potilaan kipuun.”
Hankalaan kipuun liittyy aina monenlaista ongelmaa. Melkas on joutunut muuttamaan näkökulmaansa myös itse.
– Kokemukseni mukaan ammattilaiset eivät osaa kohdata kipupotilaita kovinkaan hyvin. Muistan, miten hirvittävästi itseänikin turhautti, kun en löytänyt syytä potilaan kipuun. Nyt olen oppinut, että on olemassa muitakin kuin puhtaasti fyysisiä tai psyykkisiä sairauksia. Ihminen on psykofyysissosiaalinen kokonaisuus.
Kivusta kärsivällä voi olla elämässään psyykkisiä tai fyysisiä kuormitustekijöitä.
– Kipuklinikalla kaivellaan sitä, millaiset jutut arjessa ylläpitävät kipua. Melkein jokaisella on kokemus pienestä lapsesta, joka sanoo, että vatsaan sattuu, kun jännittää. Kipua saattavat ylläpitää myös vanhempien avioero, jotkin perhedynamiikan ongelmat tai esimerkiksi pakolaislapsilla traumatisoituminen. Kirjo on laaja, ja olemme yksilöllisiä siinä, minkä koemme kuormittavaksi.
– Mitä enemmän tätä työtä tekee, sitä enemmän kivun alkaa ymmärtää kokonaisvaltaisena, monikasvoisena kokemuksena. Kipuklinikalla olen nähnyt sen, miten kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Mikä ihmeen kipuklinikka?
- Kipuklinikan tehtävänä on edistää lasten ja nuorten kivunhoitoa ja sen tutkimusta.
- Kipuklinikka tarjoaa konsultaatiopalveluita ja koulutusta kaikille Suomen lastenklinikoille ja keskussairaaloille.
- Kipuklinikan henkilökunta osallistuu myös lasten ja nuorten kivunhoidon tutkimukseen ja sen kehittämiseen.
- Kipuklinikalle ohjattu tuki on suuruudeltaan 2,7 miljoonan euroa. Raha on eräänlainen siltarahoitus; summan on tarkoitus kattaa kipuklinikan toiminta kolmeksi vuodeksi. Sen jälkeen klinikkaa pyörittää HUS.
- Kipuklinikan rahoitukseen osallistuivat Uuden lastensairaalan tukisäätiön kanssa Stiftelse Brita Maria Renlunds minne -säätiö, Seriously, Small Giant, OLVI-säätiö sekä Kummit (Suomen Lastenklinikoiden Kummisäätiö sr).
Teksti: Laura Koljonen