Biokemisti ja dosentti Antti Haapalaisen tutkimuskohteena on spontaanin ennenaikaisen syntymän syyt ja ehkäisy.
”Se, että tutkin ennenaikaista syntymää, tarkoittaa sitä, että osittain tutkin myös täysiaikaista synnytystä”, Haapalainen sanoo.
Täysiaikainen raskaus kestää 38–42 viikkoa, mutta osa raskauksista käynnistyy ennen raskausviikkoa 37. Vuosittain 5–6 prosenttia Suomessa syntyvistä lapsista syntyy ennenaikaisesti, ja yksi prosentti pikkukeskosina eli ennen raskausviikkoa 32.
”Edelleenkään ei tiedetä, mikä on se laukaiseva tekijä, joka käynnistää synnytyksen. Synnytyksen käynnistymiseen voi osallistua: odottava äiti, kohdussa oleva lapsi ja istukka, johon napanuora kiinnittyy. Mutta mistä lähtee se signaali, joka kertoo, että vauvan pitää syntyä nyt? Sitä ei vielä tiedetä.”
Haapalaisen mukaan mekanismin syy olisi tärkeää tietää muun muassa siksi, että välimatkat esimerkiksi Pohjois-Suomessa ovat pitkiä ja jos synnytyksen käynnistävä tekijä tiedettäisiin, yhä harvempi lapsi syntyisi niin sanotusti tien päällä.
”Aihe kiinnosti minua aikoinaan myös siksi, että olen itsekin syntynyt ennenaikaisesti.”
Tutkit spontaanin ennenaikaisen syntymän syitä ja mekanismeja. Mitä tutkimuksellasi pyritään saamaan selville?
”Pyrimme saamaan selville ne mekanismit, jotka aiheuttavat lapsen syntymän – että mistä se signaali tulee. Onko se lapsi, istukka, äiti vai jokin näiden yhdistelmä.
Jos synnytyksen käynnistävä tekijä tiedettäisiin, yhä harvempi lapsi syntyisi niin sanotusti tien päällä.
Tutkimusryhmämme hypoteesi on, että se liittyisi istukkaan ja sen tiettyyn osaan. Istukka on syntyvän lapsen kudosta ja vierasta materiaalia äidin sisällä. Äidin elimistö ikään kuin joutuu hyväksymään sen. Haluamme esimerkiksi selvittää, miksi äidin elimistö ei hylji lasta tai istukkaa, vaan mahdollistaa normaalin raskauden jatkumisen lapsen syntymään saakka.”
Miten sinusta tuli tutkija ja mistä nautit työssäsi eniten?
”Olen koulutukseltani biokemisti. Opiskeluaikoina huomasin pitäväni laboratoriotyöstä ja aivan erityisesti pidin siitä, kun pyrittiin löytämään vastaus johonkin sellaiseen, mitä ei vielä tiedetty. Tutkimustyössä on aina hienoa, kun tutkimus etenee ja tietoa karttuu.
Tykkään myös todella paljon moniammatillisesta tiimityöstä. En syty yksin pakertamisesta, vaikka toki tutkimustyö on sitäkin. Tutkimusryhmän jäsenillä saattaa olla aivan eri tausta ja käytössä eri menetelmät, mikä mahdollistaa uusien näkökulmien hoksaamisen. Toki jonkin verran pitää tietää tutkijakollegan alasta, mutta tekniikka ja tietotaito ovat menneet niin paljon eteenpäin, että pitää vain luottaa siihen, että toinen osaa työnsä.”
Millaisia tieteellisiä läpimurtoja omalla tutkimusalallasi on tehty?
”Itse asiassa läpimurtoa ei ole tullut, sillä edelleenkään ei tiedetä, mikä käynnistää synnytyksen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaiken jo tutkitun tutkiminen olisi ollut turhaa. Jokaisessa tutkimuksessa karttuu tietoa ja lisäksi menetelmät ja tekniikat ovat tehneet ison harppauksen.
Muun muassa genetiikka on noussut tärkeään rooliin: tutkijat pyrkivät ymmärtämään, miksi jotkut raskaudet ovat alttiimpia ennenaikaiselle synnytykselle kuin toiset. Siitä on jo viitteitä, että ennenaikainen synnytys on osin periytyvää.
”Siitä on jo viitteitä, että ennenaikainen synnytys on osin periytyvää.”
Yksi konkreettinen ’läpimurto’ ei siis yksin ratkaise ongelmaa, mutta sellainen yhdistelmä, jossa tarkastelun kohteena on parempi riskien ennustaminen, biologisten mekanismien ymmärtäminen ja kohdennetut hoidot, vie tätä tutkimusalaa selvästi eteenpäin.”
Välillä tutkimukset kestävät vuosikymmeniä, eikä tulos paljasta uutta. Miksi tutkimus on tärkeää?
”Yleensä lääketieteellinen tutkimus alkaa kiinnostaa ihmisiä siinä vaiheessa, kun omassa lähipiirissä on sairauksia tai vastaavaa. Jos puhutaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, toivon, että ihmiset tiedostaisivat sen, että vain tutkimuksen avulla voi löytyä tehokkaampia hoitoja ja niiden myötä lisää elinvuosia. Jokainen pieni palanen tutkimustyötä vie eteenpäin, ja tulokset hyödyttävät meitä kaikkia. Pitää myös muistaa, että ihmisen elimistö on hyvin monimutkainen.
Jos mietin omaa tutkimusalaani, niin Suomessa syntyy vuosittain 2500 lasta ennenaikaisesti. Kymmenessä vuodessa siis 25 000. Useimmilla ennenaikaisesti syntyneillä on ongelmia, ja se kuormittaa perheitä. Jos näitä ongelmia olisi mahdollista estää, se olisi sekä lapselle itselleen että yhteiskunnalle hyväksi.”
Jutussa on käytetty lähteenä Terveyskyla.fi-sivustoa.
Lastenklinikoiden Kummit tukee lastentautien tutkimustyötä ja on mukana mahdollistamassa vuosittain noin kymmentä tärkeää lastentautien tutkimushanketta Suomessa. Kummit on tukenut Lastentautien tutkimussäätiön kautta Antti Haapalaisen tutkimusta spontaanin ennenaikaisen syntymän syistä ja ehkäisystä.
Teksti: Laura Koljonen
MITÄ? Ennenaikainen syntymä koskettaa 5–6 prosenttia syntyvistä lapsista
- Täysiaikainen raskaus kestää 38–42 viikkoa, mutta osa synnytyksistä käynnistyy ennen raskausviikkoa 37. Vuosittain 5–6 prosenttia Suomessa syntyvistä lapsista syntyy ennenaikaisesti.
- Synnytyksen laukaiseva tekijä ei edelleenkään ole tutkijoiden tiedossa.
- Biokemisti ja dosentti Antti Haapalaisen tutkimuskohteena on spontaanin ennenaikaisen syntymän syyt ja ehkäisy. Tutkimusryhmä pyrkii saamaan selville ne mekanismit, jotka aiheuttavat lapsen syntymän: lähteekö signaali lapsesta, istukasta, äidistä vai jostakin näiden yhdistelmästä.
- Tutkimusalalla genetiikka on noussut tärkeään rooliin, ja tutkijat pyrkivät ymmärtämään, miksi jotkut raskaudet ovat alttiimpia ennenaikaiselle synnytykselle kuin toiset. On viitteitä siitä, että ennenaikainen synnytys on osin periytyvää.