Uusimmat artikkelit

Lapset ovat keskiössä yliopistollisissa lastensairaaloissa käynnistyneessä Traumavapaa lastensairaala -hankkeessa

Lastenklinikoiden Kummit rahoittaa Traumavapaa lastensairaala -hanketta Suomen yliopistollisissa lastensairaaloissa. Sairaaloilta hanke vaatii joidenkin toimintatapojen ja asenteen muutosta.

TYKSin tulosryhmäjohtajan ja lastentautien erikoislääkärin Heikki Lukkarisen mukaan Traumavapaa lastensairaala -hanke tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki lastensairaalan toiminta mietitään lapsen silmin eli miten lapsi kokee toimenpiteet. (Kuva: Laura Koljonen)

Lapsilähtöinen kohtaaminen ja hoito ovat avainasemassa, kun yliopistosairaalat lähtevät Lastenklinikoiden Kummien tuella kehittämään uusia toimintamalleja lastensairaaloiden arkeen.

Traumavapaa lastensairaala -hanke (Trauma-free Care) käynnistyy kevään aikana kaikissa yliopistosairaaloissa, ja sen tavoitteena on muun muassa ehkäistä medikaalista traumaa.

Medikaalinen trauma on terveydenhuollossa syntyvä trauma, joka voi liittyä esimerkiksi pientoimenpiteisiin, verikokeen ottoon, hätätilanteeseen, tehohoitoon tai jotenkin muuten vaikeaan sairaalassa oloon.

Miksi sairaalat näkevät hyödylliseksi lähteä mukaan hankkeeseen ja mitä se niiltä vaatii?

Lapsilähtöisyys takaa vaikuttavamman hoidon

– Kyse on enemmänkin asennemuutoksesta, sanoo Heikki Lukkarinen.

Lukkarinen on lastentautien erikoislääkäri ja työskentelee TYKSissä tulosryhmäjohtajana.

Hänen mukaansa Traumavapaa lastensairaala -hanke tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki lastensairaalan toiminta mietitään lapsen silmin eli miten lapsi kokee toimenpiteet.

Lukkarisen mielestä oleellista on sairaalahenkilökunnan toiminta.

Toisin kuin ammattilaisille, lapselle käynti sairaalassa saattaa olla ensimmäinen laatuaan. Silloin kaikki on uutta ja jännittävää.

– Miten henkilökunta käyttäytyy ja kommunikoi lapsen kanssa ja miten lapsen mahdollista sairaalapelkoa pienennetään. Siihen käytetään leikkiä ja lapsen huomion suuntaamista muualle. 

Ensimmäisenä sairaaloissa pitää tunnistaa nykytilanne. Eli se, miten ammattilaiset näkevät asiat ja ovat tottuneet tekemään työnsä.

Lukkarinen muistuttaa, että toisin kuin ammattilaisille, lapselle käynti sairaalassa saattaa olla ensimmäinen laatuaan. Silloin kaikki on uutta ja jännittävää.

– Siksi on tärkeää kuulla lasta ja vanhempia siitä, miten he kokevat sairaalaympäristön.

Viime vuosien ja vuosikymmenten aikana hoito on jo muokkautunut lapsilähtöisemmäksi. Tästä esimerkkinä ovat uudet sairaalarakennukset, joiden suunnittelussa on huomioitu lapselle sopiva ympäristö. Lukkarinen kertoo, että lapset eivät esimerkiksi odota päivystyksessä hoitoon pääsyä samassa tilassa aikuisten kanssa.

Kun kaikki sairaalassa työskentelevät ammattiryhmät ottavat huomioon lapsen kokemuksen, hoidoista tulee sen myötä vaikuttavampia.

– Ja erityisesti lasten kohdalla tämä tarkoittaa vuosikymmenten päähän ulottuvia vaikutuksia, sillä usein kokemus vaikuttaa suoraan hoitoon sitoutumiseen. 

Hanke vahvistaa olemassa olevaa osaamista ja tuo uutta

Lastenklinikoiden Kummit on Traumavapaa lastensairaala -hankkeessa mukana koulutuksen rahoittajana.

Kiinnostus kyseistä koulutus- ja kehityshanketta kohtaan syntyi eräällä luennolla marraskuisessa Tanskassa vuonna 2024. Luennolla käsiteltiin sairaalahoidon lapsilähtöistä lähestymistä.

Kummien toiminnanjohtaja Anu Rapeli innostui aiheesta heti.

– Paikalla oli myös ammattilaisia HUSista, ja olimme kaikki vaikuttuneita lähestymistavasta. Asia esiteltiin Kummien neuvottelukunnalle ja sen jälkeen lastensairaalat arvioivat, mitä mieltä ne ovat hankkeesta. Kaikki näyttivät vihreää valoa, ja siitä eteenpäin hanke on hiljalleen edennyt, Rapeli kertoo.

Traumavapaa lastensairaala -hanke kuuluu potilaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukiohjelmaan.

”Kohtaamiset lastensairaaloissa ovat tärkeitä, ja vaikka kivutonta hoitoa ei voida taata, pelkoja voidaan vähentää.”

Rapelin mukaan lastensairaaloissa on paljon osaamista lapsipotilaiden kohtaamiseen liittyen.

– Näin on esimerkiksi lasten kivunhoidossa, mutta halusimme, että mukaan tulisi muitakin ammattiryhmiä.

Rapelin mukaan hankkeen tavoitteena on vahvistaa olemassa olevaa osaamista ja lisäksi tuoda kunkin alueen omaa osaamista muiden saataville. 

– Tämän päivän kiire ja resurssit ovat kuitenkin vieneet fokusta muualle, ja nyt on hyvä hetki tarkastella koko prosessia. Kohtaamiset lastensairaaloissa ovat tärkeitä, ja vaikka kivutonta hoitoa ei voida taata, pelkoja voidaan vähentää.

Hankkeen kouluttajina kansainväliset huippuasiantuntijat 

Kouluttajina hankkeessa ovat pediatri, tehohoitolääkäri ja toimenpidesedaation professori Piet Leroy Maastrichtin yliopistosta Hollannista sekä akuuttipediatri ja dosentti Baruch Krauss Bostonin lastensairaalasta ja Harvardin yliopistosta.

Asiantuntijat ovat kouluttaneet sairaalahenkilökuntaa myös muissa Pohjoismaissa, kuten Islannissa, Norjassa ja Ruotsissa.

– Viime vuonna tapasimme Kraussin ja Leroyn kanssa ensimmäistä kertaa ja sovimme Suomen hankkeesta. Jokainen sairaala saa itse päättää, mitä kaikkia yksiköitä hankkeeseen halutaan mukaan.

Ensivaiheessa kunkin sairaalan suositellaan ottavan mukaan vain muutamia yksiköitä. Kaikkien kouluttaminen samalla kertaa on liian iso muutos.

Käytännössä asiantuntijat kertovat, mitä ovat muissa sairaaloissa nähneet, ja sen jälkeen he kouluttavat sairaalat ja etsivät yhdessä ratkaisut juuri kyseiselle alueelle.

Ensivaiheessa kunkin sairaalan suositellaan ottavan mukaan vain muutamia yksiköitä. Kaikkien kouluttaminen samalla kertaa on liian iso muutos. Koulutetuista ammattilaisista tulee eräänlaisia muutosagentteja, jotka vievät lapsilähtöisyyttä eteenpäin omassa sairaalassaan.

Joistakin sairaaloista mukaan on valikoitunut esimerkiksi kirurginen osasto, sairaanhoitajia sekä leikki- ja nuorisotoiminta.

– Piet Leroy painotti alkutapaamisessa, että muutos lapsilähtöiseen hoitoon vie ensin aikaa, mutta lopulta sitä säästyy, kun lapsen luottamus saavutetaan jo hoidon varhaisessa vaiheessa, Rapeli sanoo.

Hankkeesta on suunniteltu kaksivuotista. Alkuun päästään tänä vuonna ja ensi vuonna jaetaan kokemuksia. 

– Jokainen ammattilainen miettii, miten voi huomioida lapsen omassa tehtävässään. Jokainen lapsi on erilainen, mutta niin on myös jokainen ammattilainen. Ideana on, että jokainen löytää oman lähestymistapansa, joka toimii lasten kanssa.

Lastenklinikoiden Kummit rahoittaa Traumavapaa lastensairaala -hankkeen koulutusta yliopistollisissa lastensairaaloissa. Hankkeen kouluttajina toimivat alan huippuasiantuntijat pediatri, tehohoitolääkäri ja toimenpidesedaation professori Piet Leroy Maastrichtin yliopistosta Hollannista sekä akuuttipediatri ja dosentti Baruch Krauss Bostonin lastensairaalasta ja Harvardin yliopistosta.

Teksti: Laura Koljonen

MITÄ? Traumavapaa lastensairaala -hankkeen ytimessä on lapsilähtöisyys

  • Lastenklinikoiden Kummit lähtee tukemaan yliopistosairaaloissa Traumavapaa lastensairaala -hanketta. Hankkeen tavoitteena on ennaltaehkäistä muun muassa medikaalista traumaa.
  • Medikaalinen trauma voi syntyä pientoimenpiteen yhteydessä tai vaikka verikokeen otossa. Se voi myös liittyä hätätilanteeseen, tehohoitoon tai muuhun vaikeaan sairaalassa oloon. Medikaalinen trauma jatkuu usein aikuisuuteen.
  • Uudenlaisen toiminnan ytimessä on lapsilähtöinen kohtaaminen, johon sitoutuvat kaikki ammattiryhmät.
  • Lapsilähtöinen kohtaaminen vaatii ammattilaisilta aikaa ja erilaisia välineitä, mutta sen seurauksena jatkohoito on yleensä helpompaa, kun lapsi on luottavainen ja yhteistyökykyinen. 

Tule mukaan lahjoittajaksi

Lähde mukaan pienten potilaiden tukijoukkoihin lahjoittamalla.

Jaa tämä sivu somessa

Tärkeän asian välittäminen eteenpäin on aina hyvä ajatus. Tästä voit sen tehdä! ♥