Vastaava psykologi Mari Köykkä HUS Lastenpsykiatrialta, millainen hoitomalli perhekeskeinen interpersonaalinen terapia (P-IPT) on?
”Puhun itse perhe-IPT:stä, sillä siten sanahirviö on ehkä helpompi hahmottaa. IPT on alun perin 1970-luvulla Yhdysvalloissa aikuisten masennukseen lääkehoidon lisäksi ja psykoterapian vaihtoehdoksi kehitetty hoitomalli. 1990-luvulla siitä tehtiin nuorten versio. Aikuisten ja nuorten hoitomalleista on saatu paljon hyviä tutkimustuloksia, ja muutama vuosi sitten alakouluikäisille, 7–12-vuotiaille lapsille kehitettiin oma masennuksen hoitomalli (P-IPT). Siitäkin on saatu maailmalla lupaavia tutkimustuloksia.
”Lapsi kasvaa sosiaalisessa ympäristössä, ja jos sosiaalisissa suhteissa tulee ongelmia, se on masennukselle altistava tekijä.”
Interpersonaalinen viittaa ihmisten välisiin suhteisiin, ja keskiössä onkin masennuksen ja mielialan laskun yhteys ihmissuhteisiin ja niiden haasteisiin. Tässä hoitomallissa erityistä on vanhempien tiivis mukana olo, jolloin lapsi saa vanhempien täyden tuen toipumiselleen. Lapsi myös kasvaa omaksi itsekseen sosiaalisissa suhteissa, ja se on mielestäni hienosti huomioitu tässä hoitomallissa. Meistä kukaan ei ole täällä yksin.”
Miksi ihmissuhteet ja vuorovaikutus ovat niin keskeisessä roolissa tässä hoitomallissa?
”Lapsi kasvaa sosiaalisessa ympäristössä, ja jos sosiaalisissa suhteissa tulee ongelmia, se on masennukselle altistava tekijä. Riskitekijöitä ovat muun muassa ristiriidat vanhempien kanssa, etäiset välit heihin tai läheisen ihmisen menetys. Masennuksen voi laukaista myös roolinmuutos elämässä, esimerkiksi kun vanhemmat eroavat tai kun lapsi muuttaa ja sen myötä kaikki kaverisuhteet muuttuvat. Masennukselle voi altistaa myös se, ettei lapsella ole kavereita ja hän kokee yksinäisyyttä.
Joskus vanhemman oma masennus vaikuttaa lapseen. Kaikissa tapauksissa lähdemme tarkastelemaan vuorovaikutusta ja opettelemaan uusia toimintatapoja. Masennukseen liittyy usein toimintakyvyn laskua, ja siksi uusien taitojen opettelu on tärkeää.
Ristiriitatilanteessa opetellaan, miten rauhoitutaan ja palataan keskustelemaan tai miten kerrotaan tunteista. Ei se ole sen ihmeellisempää kuin opetella, miten voitaisiin toimia eri tavalla riitatilanteissa. Tai jos lapsi kokee yksinäisyyttä, mietimme yhdessä, miten voisi löytyä keinoja löytää kavereita tai miten rohkaistua. Rooliharjoittelu opettaa taitoja myös vanhemmalle. Hoito siis kohdistuu niihin tekijöihin, jotka altistavat lasta masennukselle.”
Keitä tällä hoitomallilla hoidetaan?
”Erikoissairaanhoidossa hoidetaan lasten keskivaikeaa ja vaikeaa masennusta. Masennus on lapsilla alidiagnosoitu sairaus, sillä oireet ovat niin moninaiset ja niissä on vaihtelua enemmän kuin aikuisilla. Oireet ovat myös tilannekohtaisempia.
”Masennus on lapsilla alidiagnosoitu sairaus, sillä oireet ovat niin moninaiset ja niissä on vaihtelua enemmän kuin aikuisilla.”
Yleensä lapsilla on kolme ydinoiretta: matala mieliala, energian vähyys sekä mielenkiinnon väheneminen asioihin, jotka ovat ennen kiinnostaneet. Tämä näkyy kaikissa ikäryhmissä. Kehitysvaiheeseen liittyen voi olla myös fyysisiä oireita, kuten vatsakipua, keskittymisen vaikeutta, ärtymystä.
Kun lapsi on saanut masennusdiagnoosin, perhe-IPT on hyvä ensimmäinen hoitomuoto. Tässä myös käydään läpi sitä, mitä masennus on ja miten se lapsella näkyy.”
Millainen tarve tälle on lasten erikoissairaanhoidossa ympäri Suomen?
”Suomessa lasten masennusta on perinteisesti hoidettu psykoterapioilla, mutta koska lapset ja perheet ovat erilaisia, tarvitaan vaihtoehtoja. Meiltä on puuttunut masennuksen hoitoon sopiva määrämittainen perhehoitomalli. Perhe-IPT vastaa tähän tarpeeseen ja soveltuu etenkin ensimmäiseksi masennuksen interventioksi.
Kaikkiin lasten hoitoihin pitäisi kuulua vähintään vanhempien ohjaus. Vanhemmat ovat kuitenkin iso tuki lapsen hoidolle ja hehän ovat lapsen tukena myös arjessa. Itse pidän siitä, että perhe-IPT:ssä vanhemmat ovat mukana joka käynnillä, jolloin uusia taitoja on mahdollista päästä heti harjoittelemaan.
”Perhe-IPT:ssä opitaan ihmissuhdetaitoja, jotka kantavat myös myöhemmin elämässä.”
Perhe-IPT:ssä tavataan 14 kertaa noin kerran viikossa, ja paikalla on lapsen lisäksi vähintään toinen vanhemmista.”
Mitä jos lasten masennusta ei hoideta?
”Lapsista kaksi prosenttia sairastaa masennusta, ja nuoruusikäisillä masennusta on jo 5–10 prosentilla. Lapsilla masennusta on yhtä paljon tytöillä ja pojilla, mutta nuorten kohdalla tytöillä enemmän.
Lapsuuden masennus on iso riskitekijä nuoruuden masennukselle, ja hoito voi ennaltaehkäistä sitä. Perhe-IPT:ssä opitaan ihmissuhdetaitoja, jotka kantavat myös myöhemmin elämässä.”
Milloin lasten masennuksen hoitoon kehitetty perhe-IPT otetaan käyttöön erikoissairaanhoidossa?
”Hoitomuodon kehittäjä, apulaisprofessori Laura Dietz Pittsburghin yliopistosta on tulossa Suomeen tammikuun lopulla. Hän kouluttaa Kummien tuella 30 ammattilaista menetelmän käyttöön ympäri Suomea. Heistä jokainen tekee ainakin kolme ohjattua hoitoa, ja itse toimin hankkeessa menetelmäohjaajana.”
Teksti: Laura Koljonen
Kummien tukiohjelma: Mielenterveystyö
- Lastenklinikoiden Kummien yksi tärkeimmistä tehtävistä on lasten ja nuorten mielenterveyden tukeminen. Suomessa jopa 20 prosentilla lapsista ja nuorista on jokin mielenterveyden häiriö, ja Kummien Mielen tila -ohjelmalla kerätään varoja heidän auttamisekseen.
- Ohjelman avulla rahoitetaan ja kehitetään tutkittuja mielenterveyden häiriöitä tehokkaasti hoitavia hoitomenetelmiä. Kummien tuella niitä levitetään koko Suomeen lasten ja nuorten saataville.
- Mielen tila -ohjelman tukikohteisiin kuuluu esimerkiksi lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöiden hoito, itsetuhoisuudesta ja tunnesäätelyn vaikeuksista kärsivien lasten ja nuorten dialektinen käyttäytymisterapia, traumatietoisuuden lisääminen, vaikeiden syömishäiriöiden hoidon kehittäminen sekä muut mielenterveyden tukiprojektit.