Kummit mahdollistaa maamme yliopistollisiin lastensairaaloihin monenlaisia hoitoa kehittäviä laitehankintoja. Kummitukijoiden tuella lastensairaalat pystyvät hankkimaan sairaalalaitteista uusimpia versioita, testaamaan uusia laitteita ja joskus hankkimaan useampia kappaleita samasta laitteesta eri osastoille.
Hankinnoilla edistetään myös tulevaisuuden terveyttä, sillä erityisesti lasten kohdalla uusilla laitteilla ja innovaatioilla on iso vaikutus pienen potilaan parhaaseen hoitoon ja hoitokokemukseen.
Vuonna 2024 Kummien tuella tehtiin yhteensä 79 merkittävää hoitolaitehankintaa, joista aiemmin olemme esitelleet viisi.
Koulurobotin avulla sairastunut voi osallistua koulunkäyntiin
OYSissa on käytössä yhteensä kuusi koulurobottia, jotka mahdollistavat lapsen vuorovaikutteisen osallistumisen koulunkäyntiin hoitojaksojen aikana sekä sairaalassa että kotona. Joidenkin vakavien sairauksien kohdalla poissaolo normaalista koulunkäynnistä saattaa kestää yli vuoden, sillä eristysjaksojen aikana sairastunut ei pääse osallistumaan koulunkäyntiin tai näkemään luokkakavereitaan.
Koulurobotin avulla lapsi voi nähdä luokkakaverinsa ja osallistua opetukseen, mutta luokkakaverit eivät näe lasta.
Ryhmäytyminen ja yhteys omiin kavereihin on tärkeää jokaiselle lapselle. Koulurobotin avulla lapsi voi nähdä luokkakaverinsa ja osallistua opetukseen, mutta luokkakaverit eivät näe lasta. Koulurobotti myös tukee kouluun paluuta, sillä oppilas on voinut olla mukana opetuksessa sairaanakin.
Koulurobotti toimii käytännössä niin, että oppilaalla on sairaalasta saatu iPad. Liikuteltava koulurobotti puolestaan sijaitsee koulussa samassa luokassa luokkakavereiden kanssa. Koulurobotti on siirreltävä, joten luokkakaverit voivat ottaa sen mukaan vaikka välitunneille.
Kouluroboteista ei toistaiseksi ole olemassa tutkimusnäyttöä, mutta ne ovat kiinteä osa lapsen kokonaisvaltaista hoitoa. Sairaalassa niiden yhteys hoitotuloksiin on selkeä: koulurobotti vaikuttaa positiivisesti muun muassa potilaiden ruokahaluun ja mielialaan.
Sinivalohoitolaite poistaa vastasyntyneiden keltaisuutta
Vastasyntyneistä noin puolet kellastuu syntymänsä jälkeen ja keskosista lähes kaikki. Syynä on epäkypsä maksa, joka ei hajota bilirubiinia. Bilirubiinia löytyy kaikkien ihmisten elimistöistä ja sitä syntyy, kun vanhentuneet punasolut hajoavat. Sinivalohoitolaite muuttaa bilirubiinin sellaiseksi, että vauvan maksa voi sen pilkkoa. Pahimmillaan liian korkea bilirubiiniarvo voi johtaa aivovaurioon.
Yleensä vauva pötköttelee sinivalohoitolaitteen, tai useamman, alla muutaman vuorokauden, ja bilirubiinin tasoa seurataan joko verikokeiden avulla tai erilaisilla ihomittareilla. Uusimpien sinivalohoitolaitteiden avulla lapsi voi myös olla hoidon aikana vanhempansa sylissä.
Uusimpien sinivalohoitolaitteiden avulla lapsi voi myös olla hoidon aikana vanhempansa sylissä.
Lampun lisäksi myös vauvan keho pilkkoo bilirubiinia, mutta todella keltaiset lapset ovat usein myös väsähtäneitä ja heidän painonsa laskee eikä ruoka maistu. Silloin sinivalohoitolaitteen lamppu myös säästelee vauvan voimia kasvamiseen ja syömiseen.
Verisuoniskanneri helpottaa lapsen kanylointia
Verisuoniskanneri on tärkeä ja päivittäin käytössä oleva työväline lapsia hoitaville terveydenhuollon ammattilaisille. Useimmat lapset pelkäävät piikkejä ja neuloja, eikä tämä pelko välttämättä katso ikää.
Useimmat lapset pelkäävät piikkejä ja neuloja, eikä tämä pelko välttämättä katso ikää.
Verisuoniskannerin ansiosta tipan laittaminen helpottuu ja hoitokokemus on lapselle mahdollisimman kivuton. Verisuoniskanneri näyttää valon avulla selkeästi suonen suunnan ja missä se kulkee. Ihmisen kehossa verisuonet voivat tehdä yllättäviä kiemuroita, ja etenkin lapsipotilaiden verisuonia on välillä vaikea nähdä; keskosilla on ohut iho, josta verisuonet kuultavat läpi, mutta täysiaikaisilla lapsilla nahka on paksumpi ja pulleampi ja he ovat usein vaikeita kanyloitavia.
Verosuoniskannerin avulla kanyyli saadaan heti oikeaan asentoon, eikä lapsen ei tarvitse kärsiä turhasta kivusta. Verisuoniskanneria käytetään kaikilla osastoilla, mutta erityisesti tehohoidossa tipan paikoilleen saaminen nopeasti on tärkeää.
Teksti: Laura Koljonen