Lastenklinikoiden Kummit tukee TYKSissä kehitetyn avopediatriamallin levittämistä kansallisesti.
Avopediatria pyrkii ennaltaehkäisemään syrjäytymistä ja puuttumaan lapsen tai nuoren oireiluun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa perustason palveluissa.
– Lapsella saattaa olla psyykkisen puolen ongelmia, psykosomaattista oireilua tai sosiaalisen puolen oireilua, mikä vaikuttaa lapsen tai perheen toimintakykyyn. Voi olla, että lapsi ei esimerkiksi pääse kouluun. Hänellä on päänsärkyä, huono olo, vatsakipua, ahdistusta tai keskittymisvaikeuksia. Lähdemme purkamaan, mikä siellä taustalla voisi olla, kommentoi Minna Aaltonen Kummit-lehdelle viime kesänä.
Aaltonen on lastentautien erikoislääkäri sekä TYKSin jalkautuvan avopediatrian vastuulääkäri ja kouluttaja.
Avopediatriassa työskennellään moniammatillisissa tiimeissä, joissa on mukana ammattilaisia sivistys-, terveys- ja sosiaalitoimesta. Somaattisen eli fyysisen hoidon lisäksi hoidetaan myös psykiatriaa, neurologiaa ja neuropsykiatriaa.
”Yhtenäinen monialainen toiminta lähellä perheen ja lapsen arkea auttaa parhaiten.”
– Avopediatriassa pyritään auttamaan perustasolla mahdollisimman paljon, jotta potilaiden ei tarvitse hakeutua erikoissairaanhoitoon asti.
TYKSin alueella perheet ovat Aaltosen mukaan kiitelleet erityisesti sitä, että heitä ei lähetetä luukulta toiselle, vaan heille osoitetaan yhteyshenkilö, jonka he saavat kiinni, ja asioita aletaan ratkoa saman tien.
TYKSissä kehitettyä avopediatriamallia ollaan nyt viemässä muualle Suomeen. Miksi?
”Mallin laajentaminen ympäri Suomea on mahdollinen nyt, kun saimme tälle Kummien tuen. Olen todella kiitollinen, että Kummit on tarttunut tähän.
Tähän mennessä olemme informoineet asiasta kaikkia yliopistosairaaloita ja alueiden perustasoa. Ideana on, että kaikki Suomen lastenklinikat voisivat lähteä tähän mukaan.”
Miksi avopediatriamalli on toimiva?
”Lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt hurjasti. Yksi ammattilainen ei voi tilannetta hoitaa, vaan tarvitaan monialainen tiimi, joka toimii tiiviisti yhdessä.
Eri alueilla toimialat ovat tosi siiloutuneita ja jokainen hoitaa oman tonttinsa, mutta yhtenäinen monialainen toiminta lähellä perheen ja lapsen arkea auttaa parhaiten.”
Millainen muutos avopediatria on aiempaan toimintaan verrattuna?
”Uusi toimintatapa vaatii aina muutoshalukkuutta ja sitä, että vanhat toimintatavat heitetään romukoppaan. Tässä tapauksessa lasta tai nuorta ei ohjata uuteen paikkaan, vaan asiaan puututaan lähellä ja välittömästi.
Hyvinvointialueilla on hartioita seistä muutosten takana, mutta he eivät voi odottaa välittömiä säästöjä – näissä asioissa säästöt näkyvät vasta kymmenen vuoden kuluttua, kun näemme, ovatko ison syrjäytymisriskin lapset päässeet työelämään.
”Malli on kuitenkin myös palkitseva: Kun koulupudokas palaa kouluun tai kun vatsakipu tai muut epämääräiset oireet poistuvat, ja lapsen tai nuoren toimintakyky palaa. Ne ovat perheille isoja juttuja.”
Malli on kuitenkin myös palkitseva: Kun koulupudokas palaa kouluun tai kun vatsakipu tai muut epämääräiset oireet poistuvat, ja lapsen tai nuoren toimintakyky palaa. Ne ovat perheille isoja juttuja.”
Millä aikataululla muu Suomi koulutetaan?
”Tammikuussa tehtiin suunnitelma alueen tarpeista lähtien, ja helmi-maaliskuussa järjestetään viikon lähikoulutus. Koulutuksessa on mukana seitsemän hengen tiimi, joka koostuu lisäkseni muun muassa lastenneurologista, lastenpsykiatrista, nuorisopsykiatriasta sekä sosiaalitoimen ja sivistystoimen edustajista.
Koulutuksen jälkeen alueelle rakennetaan oma avopediatriamalli, jossa olen loppuvuoden tukena ja sparraajana. Tämän vuoden koulutuksessa ovat mukana ainakin HUS ja OYS.”
Teksti: Laura Koljonen