Vuosittain Suomessa syntyy noin 450 lasta, joilla on synnynnäinen sydänvika. Sydänlasten hoito on kehittynyt vuosikymmenten aikana harppauksin, ja näin on käynyt esimerkiksi kuvantamiskäytäntöjen kohdalla.
Magneettikuvauksen, tietokonetomografian ja sydämen ultraäänikuvauksen kehittymisen ansiosta sydämen rakenteesta ja toiminnasta voidaan saada yhä enemmän tietoa ilman kajoavia tutkimuksia. Myös kuvantamisen nopeutuminen ja kuvausolosuhteiden parantuminen ovat vähentäneet nukutuksen tarvetta.
”Esimerkiksi sydänsiirtopotilaiden hyljinnän seurannassa magneettikuvauksella voidaan vähentää sydänlihasbiopsioiden, eli koepalojen, tarvetta. Edistyneen kuvantamisen avulla voimme tarkastella sydämen lisäksi myös muiden elinten toimintaa ja sitä, miten sydämen sairaus ja muu elimistö vaikuttavat toisiinsa. Tavoitteena on tarkastella potilasta kokonaisuutena, ei vain yksittäistä elintä, sanoo lastenkardiologian professori ja ylilääkäri Tiina Ojala.
Ojala työskentelee HUSin Uudessa lastensairaalassa, jossa hän hoitaa lasten sydänsairauksia. Vaikeiden synnynnäisten sydänvikojen kajoava hoito on Suomessa valtakunnallisesti keskitetty HUSiin. Uuteen lastensairaalaan on myös keskitetty lasten vaativa sydänkuvantaminen ja sikiökardiologinen diagnostiikka.
”Esimerkiksi sydänsiirtopotilaiden hyljinnän seurannassa magneettikuvauksella voidaan vähentää sydänlihasbiopsioiden, eli koepalojen, tarvetta.”
”Lastenkardiologian yksikössä seurataan ja hoidetaan synnynnäisten sydämen rakennevikojen lisäksi muun muassa sydänlihassairauksia ja rytmihäiriöitä sekä sydänsiirtopotilaita.”
Useat kliiniset lääkärit tekevät tutkimusta, niin myös Ojala. Hänen tutkimuskohteensa on edistynyt sydändiagnostiikka, jossa yhdistetään magneetti- ja CT-kuvantamista sekä muita uusia kuvantamismenetelmiä, tekoälyä ja digitaalista terveystietoa. Tutkimus ulottuu synnynnäisistä sydänvioista ja sydänlihassairauksista sydänsiirtopotilaiden pitkäaikaisseurantaan.
Mitä tutkimuksellasi pyritään saamaan selville?
”Haluamme, että sydänpotilaiden hoito on mahdollisimman potilasystävällistä ja riskit vähäisiä. Siksi potilaan oikea-aikainen hoito on niin tärkeää.
Toinen olennainen asia on se, että nykyään potilaat selviävät hoidosta entistä paremmin. Siksi meillä on uudenlainen vastuu siitä, mihin hoito johtaa. Mottoni on, että lapsuuden hyvä hoito velvoittaa. Meidän ammattilaisten pitää muistaa, että kun hoito loppuu, potilaan elämä jatkuu.
”Nykyään potilaat selviävät hoidosta entistä paremmin. Siksi meillä on uudenlainen vastuu siitä, mihin hoito johtaa.”
Tutkimuksemme keskeinen tavoite on siirtyä yhä enemmän siihen, että sairauden etenemistä ei todeta vasta oireiden tai pysyvän vaurion ilmaannuttua. Kehitämme kuvantamis-, tekoäly- ja digitaalisia menetelmiä, joilla voidaan tunnistaa yksilöllinen riski aikaisemmin, seurata sairauden vaikutuksia sydämeen ja muuhun elimistöön sekä löytää vaihe, jossa sairauden kulkuun voidaan vielä vaikuttaa.
Tavoitteena ei siis ole uusi teknologia sinänsä, vaan se, että sen avulla pystymme muuttamaan potilaan hoitoa paremmaksi ja turvallisemmaksi.”
Millaisia riskejä lasten sydänsairauksiin liittyy?
”Lapsuudessa hoidettu sydänsairaus voi vaikuttaa terveyteen vielä vuosikymmeniä myöhemmin. Pitkäaikaisriskit riippuvat alkuperäisestä sydänviasta ja sen hoidosta, ja ne voivat liittyä esimerkiksi sydämen toimintaan, rytmihäiriöihin, verenkiertoon tai muiden elinten muutoksiin. Olisi tärkeää voida muuttaa suuntaa siinä vaiheessa, kun riskit tunnistetaan, eikä vasta siinä vaiheessa, kun ihminen voi huonosti.
Aiemmin seuranta keskittyi pääasiassa siihen, jäikö potilas henkiin. Nyt seurataan myös elämänlaatua ja pyritään ennakoimaan myöhempiä terveysriskejä. Uusi teknologia, kuvantaminen ja digitalisaatio mahdollistavat pitkäaikaisen tiedon yhdistämisen tavalla, joka ei aiemmin ollut mahdollista.”
Miten lasten sydänsairauksien hoito on muuttunut oman urasi aikana?
”Valmistuin lääkäriksi vuonna 1996 ja erikoistuin sen jälkeen lastenlääkäriksi. Neonatologiksi valmistuin vuonna 2005 ja kaksi vuotta myöhemmin lastenkardiologiksi. Tämän jälkeen kouluttauduin Kanadassa sikiökardiologiaan ja edistyneeseen sydänkuvantamiseen
Hoito on muuttunut urani aikana paljon. Aiemmin monien sydämen rakenteeseen ja verenkiertoon liittyvien tietojen saamiseksi tarvittiin kajoavia tutkimuksia. Pienten lasten kohdalla se tarkoitti usein nukutusta. Nykyisillä magneetti-, CT- ja ultraäänimenetelmillä saamme valtavan määrän yksityiskohtaista tietoa ilman kajoavaa tutkimusta.
”Sydänkirurgian, katetritoimenpiteiden, kuvantamisen ja tehohoidon kehitys on mahdollistanut entistä vaikeampien sydänvikojen hoidon hyvin pienillä vastasyntyneillä ja vauvoilla.”
Aiemmin kirurgiaa vaatineet toimenpiteet voidaan nykyään tehdä potilasystävällisemmin katetriteitse. Sydänkirurgian, katetritoimenpiteiden, kuvantamisen ja tehohoidon kehitys on mahdollistanut entistä vaikeampien sydänvikojen hoidon hyvin pienillä vastasyntyneillä ja vauvoilla. Valikoiduissa tilanteissa sydänsairauteen voidaan puuttua jo sikiöaikana.
Myös digitalisaatio on muuttanut hoitoa merkittävästi. Etäseuranta ja etäkonsultaatiot helpottavat valtakunnallista yhteistyötä ja auttavat varmistamaan, että potilas saa asuinpaikastaan riippumatta mahdollisimman tasavertaisesti saman asiantuntijatason hoidon.”
Mistä nautit tutkijana eniten?
”Onnistumiset kannustavat jatkamaan. Olemme saaneet aikaan hoitokäytäntöjen muutoksia ja olen nähnyt, miten se vaikuttaa hoitoon. Tuntuu, että vastaamme oikeisiin kysymyksiin.
Aina, kun onnistuu jossakin, se antaa varmuutta, että seuraavakin projekti onnistuu. Kansainvälinen yhteistyö on vuosien aikana helpottunut ja tiivistynyt, mikä tarkoittaa sitä, että omia löydöksiä voidaan testata nopeasti muissa potilasaineistoissa ja saada tutkimustulokset nopeammin osaksi kliinistä hoitoa.”
Miksi tutkimustyön tukeminen on tärkeää?
”Ilman kliinistä tutkimusta emme voi ylläpitää kansainvälisen tason hoitoa. Kliinisen tutkimuksen avulla emme ainoastaan ota käyttöön muualla kehitettyjä parhaita hoitotapoja, vaan voimme itse kehittää, arvioida ja muuttaa hoitoa. Parhaimmillaan tutkimuksessa syntynyt uusi menetelmä siirtyy suoraan potilaiden hyödyksi.”
Lastenklinikoiden Kummit tukee lastentautien tutkimustyötä ja on mukana mahdollistamassa vuosittain noin kymmentä tärkeää lastentautien tutkimushanketta Suomessa. Kummit on tukenut Lastentautien tutkimussäätiön kautta Tiina Ojalan tutkimusta liittyen edistyneeseen sydändiagnostiikkaan.
Teksti: Laura Koljonen
MITÄ? Lasten vaikeiden sydänsairauksien hoito kehittyy jatkuvasti
- Suomessa syntyy vuosittain noin 450 lasta, joilla on synnynnäinen sydänvika.
- Vaikeiden synnynnäisten sydänvikojen hoito ja sikiökardiologia on Suomessa keskitetty HUSin Uuteen lastensairaalaan.
- Magneetti-, CT- ja ultraäänikuvantamisen kehittyminen on vähentänyt nukutustarvetta ja koepalojen ottoa. Useita aiemmin kirurgiaa vaatineita toimenpiteitä voidaan nykyään tehdä katetriteitse.
- Nykyhoidossa painotetaan potilaan elämänlaatua ja aikuisiän pitkäaikaisriskejä. Tekoälyä ja digitaalista terveystietoa hyödynnetään riskien havaitsemiseksi jo ennen oireiden ilmaantumista.