Viisi yliopistollista lastensairaalaa tuottaa erikoissairaanhoitoa ympäri Suomen, kun potilaita hoidetaan Turussa, Tampereella, Oulussa, Kuopiossa ja Helsingissä.
Useat Kummien tukemat hankkeet ovat valtakunnallisia ja kokoavat maan huippuosaajat yhteen.
Viime vuosien kansallisia hankkeita ovat olleet muun muassa ahdistuneisuushäiriön hoitoon kehitetty Cool Kids, elvytysnukkehanke, traumavapaa lastensairaala -hanke, lasten syömishäiriöiden koulutushanke sekä avopediatriahanke.
Jatkossa yliopistosairaaloiden on tarkoitus edelleen tiivistää yhteistyötään, ja tätä myös Kummit kannattaa.
– Kummit tukee sairaaloiden yhteistoiminnan kehittämistä ja uusien toimintamallien luomista. Silloin siitä voi hyötyä kuka tahansa lapsi Suomessa. Esimerkiksi Kummien tukema Cool Kids -hanke juurrutti yliopistosairaala-alueille kokonaan uudenlaisen toimintatavan, ja se saatiin toimimaan hienosti. Tämänkaltaista yksi lastensairaala -ajatusta Kummit haluaa tukea jatkossakin, sanoo Kummien toiminnanjohtaja Anu Rapeli.
Koko Suomen asiantuntemus potilaan käytössä
Yksi lastensairaala -konseptia on valmisteltu lasten erikoissairaanhoidossa vuosia. Taustalla on tärkeä ajatus: tasavertaisen hoidon takaaminen lasten erikoissairaanhoidossa ympäri Suomen.
– Se, mitä nykyään voidaan tehdä yhden fyysisen sairaalan sisällä, voitaisiin tehdä suomalaisen terveydenhuollon sisällä – aivan kuin olisimme yksi sairaala, konseptia kuvailee HUSin Lasten ja nuorten sairauksien toimialajohtaja Jari Petäjä.
Syitä yksi lastensairaala -konseptille on Petäjän mukaan monia.
Ensimmäinen liittyy lapsiväestön pienentymiseen, minkä seurauksena harvinaiset sairaudet ovat entistä harvinaisempia.
– Eli lääkäreille kertyy vähemmän kokemusta vaikeasti hoidettavista ja erikoistumista vaativista sairauksista. Kun potilaat tuodaan yhteen yksi lastensairaala -konseptin mukaisesti, potilas saa parasta hoitoa ja osaamista kertyy kaikille alueille.
Toinen peruste konseptin tarpeellisuudelle liittyy ammattilaisten erikoistumiseen. Nykyisenkaltainen pirstaleinen työelämä suosii yleisosaajia, jotka voivat toimia monessa eri yksikössä. Siitä syystä yhden erikoisalan syvällisiä osaajia on Petäjän mukaan yhä vähemmän niin lääkäreissä kuin hoitajissakin.
”Kroonisen tai vakavan sairauden diagnoosin jälkeen viesti perheelle olisi, että koko Suomen lääketieteellinen asiantuntemus on käytössänne.”
– Jotta meillä olisi tarpeeksi osaavia asiantuntijoita, heidän keskinäinen kouluttautumisensa on avainasemassa.
Kolmas syy liittyy totta kai rahoitukseen. Vuoden 2023 alussa voimaan tulleen sote-uudistuksen myötä yliopistosairaaloiden rahoitus meni uusiksi. Nykyisenkaltainen rahoitusmalli suosii hoitamaan potilaat omalla alueella. Yksi lastensairaala -konseptin ideana on, että sairastuessaan lapsi saisi niin hyvää hoitoa kuin mahdollista asuinpaikastaan riippumatta.
– Kroonisen tai vakavan sairauden diagnoosin jälkeen viesti perheelle olisi, että koko Suomen lääketieteellinen asiantuntemus on käytössänne.
Lasten erikoissairaanhoito uhkaa eriarvoistua
Lastentautien erikoislääkäri ja OYS Lapset ja naiset palvelualueen johtaja Jarmo Salo on Petäjän kanssa samaa mieltä. Kun kaikki viisi yliopistollista lastensairaala yhdistäisivät voimansa kansalliseksi yhteistyömalliksi, sairaaloissa voitaisiin todellakin hyödyntää kaikkea Suomessa olevaa lääketieteellistä asiantuntemusta ja tutkimusta.
– Varsinkin pienemmillä alueilla on vaikea ylläpitää erikoisosaamista, jos lääkäri kohtaa jostakin potilasryhmästä kaksi potilasta vuodessa. Ilman yhteistyötä laatuerot kasvavat ja hoitoa voi olla vaikea saada. Yksin on niin sanotusti vaikea pärjätä, Salo sanoo.
Jari Petäjä vakuuttaa, että yksi lastensairaala -konsepti ei tarkoita keskittämistä tai että yksi sairaala määräisi, miten hoito järjestetään. Se ei myöskään tarkoita konkreettista sairaalarakennusta.
”Varsinkin pienemmillä alueilla on vaikea ylläpitää erikoisosaamista, jos lääkäri kohtaa jostakin potilasryhmästä kaksi potilasta vuodessa.”
– Potilasperheet pelkäävät, että palvelut siirtyvät kauemmas ja ammattilaiset pelkäävät, että ammatillisesta osaamisesta viedään jotakin pois. Nämä uhkakuvat eivät pidä paikkaansa.
Petäjän oma uhkakuva on alueellinen eriarvoistuminen.
– Kaikki alueet tietenkin yrittävät parhaansa. Lääketiede kuitenkin etenee jatkuvasti, ja markkinoille tulee uusia lääkkeitä, eikä erikoistuneita ammattilaisia ole mahdollista saada kaikille alueille.
Ei välttämättä lisää ihmisiä, vaan systemaattisempaa yhteistyötä
Yliopistosairaalat ovat kokeilleet yksi lastensairaala -konseptin kaltaista toimintaa jo nyt.
Kummien tukema syöpä- ja veritautien virtuaaliklinikka yhdistää lasten syövänhoidon osaajat eri puolilta Suomea yhteisiin kokouksiin, joissa voidaan käsitellä vaikeita potilastapauksia ja niiden hoitoa. Kummien rahoituksen avulla on voitu palkata virtuaaliklinikkaa koordinoiva ja kehittävä lääkäri.
– Ilahduttava nähdä, kun Suomessa eri yliopistosairaalat laittavat rahaa yhteispottiin, Petäjä iloitsee.
OYSin Jarmo Salo mainitsee esimerkkinä myös lastenkirurgian yhteisklinikan.
– Se on toiminut erittäin hyvin ja parantunut jatkuvasti. Yksi lastensairaala -konsepti ei siis välttämättä vaadi lisää ihmisiä, vaan toiminnan vakiinnuttamisen osaksi sairaala-arkea. Se tarkoittaa tiiviimpää ja systemaattisempaa yhteistyötä, yhteisiä hoitopolkuja ja osaamisen jakamista.
Teksti: Laura Koljonen
MITÄ? Yksi lastensairaala
- Yksi lastensairaala -konsepti yhdistää kaikki Suomen yliopistosairaaloiden asiantuntijat ja osaamisen. Taustalla on ajatus tasavertaisen hoidon takaamisesta lasten erikoissairaanhoidossa ympäri Suomen.
- Varsinkin pienemmillä alueilla on vaikea ylläpitää erikoisosaamista. Ilman yhteistyötä laatuerot kasvavat ja hoitoa voi olla vaikea saada.
- Kummit tukee sairaaloiden yhteistoiminnan kehittämistä ja uusien toimintamallien luomista.
- Useat Kummien tukemat hankkeet ovat valtakunnallisia ja kokoavat maan huippuosaajat yhteen. Viime vuosien kansallisia hankkeita ovat olleet muun muassa ahdistuneisuushäiriön hoitoon kehitetty Cool Kids, elvytysnukkehanke, traumavapaa lastensairaala -hanke, lasten syömishäiriöiden koulutushanke sekä avopediatriahanke.