Lastenklinikoiden Kummien, Suomen Rehtorit ry:n sekä MTV Uutisten toteuttaman rehtorikyselyn mukaan 74 % kyselyyn vastanneista rehtoreista kokee mielenterveyshaasteiden lisääntyneen viimeisen vuoden aikana. Huolta aiheuttavat esimerkiksi kasvanut mielenterveyspalveluiden kysyntä sekä puutteelliset oppilashuollon resurssit. Touko-kesäkuussa 2025 toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 104 suomalaisten peruskoulujen rehtoria eri puolilta Suomea. Kyselyssä selvitettiin rehtorien näkemyksiä mm. lasten mielenterveydestä sekä siihen vaikuttavista tekijöistä.
Lasten ja nuorten mielenterveyshaasteista on tullut viime vuosien saatossa yksi keskeisistä huolenaiheista yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tänä vuonna neljättä kertaa toteutetun aihepiiriä käsittelevän rehtorikyselyn tulokset nostavat esille, miten ongelmat näkyvät kouluympäristössä.
Rehtorit ovat viime vuosina toistuvasti vastanneet mielenterveyden haasteiden lisääntyneen kouluissa verrattuna edelliseen vuoteen. 2025 kyselyyn vastanneista rehtoreista 74 prosenttia kokee mielenterveyden haasteiden lisääntyneen koulussaan viimeisen vuoden aikana, kun edellisessä 2024 toteutetussa vastaavassa kyselyssä luku oli 86 prosenttia. Vertailu on tehty aina suhteessa edelliseen vuoteen, joten esimerkiksi tässä tapauksessa pienempi prosenttiluku kuvaa kasvua edellisestä kyselystä.
Rehtorikyselyyn vastanneista jopa 76 % kokee mielenterveyshaasteiden olevan yhtenä taustatekijänä heikentyneissä oppimistuloksissa.
Jalkautuvan avopediatrian vastuulääkäri Minna Aaltonen TYKSistä jakaa rehtorien huolen oppilaiden huonovointisuuden lisääntymisestä: ”Huonovointisuus ei rajoitu vain kouluun, vaan näkyy oppilaiden arjessa kaikin tavoin. Jos lähes kolme neljäsosaa rehtoreista kokee tilanteen vaikeutuvan vuosi vuodelta, tulisi asiaan pikaisesti puuttua.”
Ahdistuneisuus yleisintä – koulupoissaolot ja kouluakäymättömyys puhututtavat
Yleisimmäksi mielenterveyden haasteeksi rehtorit kokevat edellisvuosien tavoin oppilaiden ahdistuneisuuden, jonka nostaa esille 86 % vastaajista. Koulupoissaolot (62 %) sekä käytösongelmat (61 %) ovat seuraavaksi merkittävimmät rehtoreiden oppilaissa huomioimat mielenterveyteen kytkeytyvät haasteet.
”Ahdistuneisuus on varmasti kaikissa ikäluokissa jonkin verran lisääntynyt, mutta on tärkeää erottaa normaali jännitys tai murrosikään kuuluva oireilu varsinaisesta hoitoa vaativasta ahdistuksesta. Valitettavan paljon nykyään puhutaan ahdistuneisuudesta, vaikka kyseessä ei olisikaan terveydenhuollon keinoin hoidettava asia. Sama ilmiö näkyy koulupoissaoloissa ja jopa kouluakäymättömyydessä. Meidän vanhempien ja muiden aikuisten tehtävä on opettaa lapset ja nuoret sietämään jännitystä sekä epämiellyttävää tunnetta eikä sitä tule turhaan välttää, esimerkiksi jäämällä pois koulusta. Koulupoissaolo ei ole vain koulusta ja oppimisesta poissaolemista, vaan se vaikuttaa myös oppilaan sosiaaliseen kehitykseen”, Minna Aaltonen toteaa.
Kouluakäymättömyyttä vähintään kohtalaisena ongelmana koulussaan pitää 70 % vastanneista rehtoreista, ja yleisimmäksi taustavaikuttajaksi sen kohdalla rehtorit arvioivat mielenterveyden haasteet (92 %). Peräti 50 % rehtoreista kokee oppilaiden koulukäymättömyyden lisääntyneen kevätkauden 2025 aikana vastaavan vertailuluvun vuotta aiemmin olleen 44 %.
Kouluissa kysyntää mielenterveyspalveluille ja -osaamiselle
64 % rehtoreista kokee, että koulun henkilökunnan pitäisi saada koulutusta mielenterveyden haasteiden kohtaamiseen. Rehtorit nostavat vastauksissaan esille oppilaiden moninaiset haasteet sekä niihin liittyvät tarpeet. Moniammatillisen avun mahdollistaminen olisi tärkeää, jotta opettajat voisivat keskittyä ennen kaikkea opettamiseen. Toisaalta myös koko kouluhenkilökunnan osaaminen oppilaiden erilaisten haasteiden kohtaamisessa edellyttää koulutusmahdollisuuksia. Yhtenä esimerkkinä rehtorit mainitsevat muiden muassa oppilaiden neuropsykiatrisen kirjon ja kyvykkyyden toimintaan niiden parissa.
Avoimissa vastauksissaan rehtorit huomioivat koulupsykologin, -terveydenhoitajan sekä kuraattorin kaltaisten toimijoiden merkityksen kouluyhteisön hyvinvoinnille – osalla kouluista on myös hyviä kokemuksia esimerkiksi kouluvalmentajista, jotka tukevat oppilaita kouluarkeen liittyvissä haasteissa. Myös ryhmäkokojen merkitys sekä koulun ja kodin välinen yhteistyö nousevat rehtorien vastauksissa esille. Huolta rehtorit kokevat siitä, että kokonaisvastuu lapsen hyvinvoinnista ei ole selkeä ja liian suuri vastuu kohdentuu juuri kouluihin ja opetushenkilökunnalle, joka lisää riittämättömyyden tunnetta kouluympäristössä.
Kasvanut mielenterveyspalveluiden kysyntä (73 %) sekä puuttuvat tai puutteelliset oppilashuollon resurssit (51 %) koetaan rehtorien osalta suurimmiksi oppilaiden mielenterveyteen liittyviksi haasteiksi rehtorikyselyn vastauksissa.
Minna Aaltonen korostaa tilanteen parantamiseksi huomion kiinnittämistä ennen kaikkea lasten perusasioihin: ”Jos oppilaiden oireilulle annetaan sairauteen viittaava nimi (esimerkiksi ahdistus) herää helposti ajatus siitä, että kaikki oppilaiden oireilu olisi oppilashuollon tai erikoissairaanhoidon toimenpitein hoidettavissa. Ensisijaisen tärkeää olisi laittaa perusasiat kuntoon oppilaiden arjessa. Mikäli ruokarytmi on epäsäännöllinen, oppilas nukkuu aivan liian vähän, on kännykällä tai muulla ruudulla tuntikausia päivässä eikä hänellä ole riittävää fyysistä aktiviteettia, ei terveydenhuollon keinoin voida valitettavasti tilannetta kovinkaan paljon auttaa. Vanhemmilla on vastuu arjen pyörittämisestä, mutta mm. oppilashuollon ammattilaiset ovat varmasti heidän tukenaan perusasioiden kuntoon saamisessa ja varsinkin, jos sen jälkeen tarvitaan oppilaan yksilöllisiä hoidollisia toimenpiteitä.”
Avopediatriatoimintaa kehittävä ”Apu lapselle yhdeltä luukulta” -koulutushanke tukee lapsen ja nuoren elämää
Lastenklinikoiden Kummit tukee monipuolisesti lasten ja nuorten mielenterveyttä mahdollistamalla tehokkaiden hoitomenetelmien levitystä Suomessa yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. Tänä vuonna Kummit on ollut mahdollistamassa avopediatrian valtakunnallista jalkautusta edistävää ”Apu lapselle yhdeltä luukulta” -koulutushanketta, joka perustuu Varsinais-Suomessa saavutettuihin hyviin kokemuksiin avopediatriasta. Hankkeen taustalla on lasten psyykkisen pahoinvoinnin ja monimuotoisten oireiden (esim. neuropsykiatriset häiriöt, päänsärky, vatsakipu) kasvu, joka kuormittaa yhä enenevästi lapsiperheitä, koulua sekä varhaiskasvatusta. Oikea-aikaisen ja -tasoisen palvelun saaminen on ollut haasteellista, joka ilmenee myös rehtorikyselyn vastauksissa.
Jalkautuva avopediatri tuo lapsen ja perheen haasteiden ratkaisuun erikoissairaanhoidon osaamisen ilman, että lasta tarvitsee lähettää erikoissairaanhoitoon. Tukitoimet ja hoito voidaan tehdä lähellä lapsen ja perheen omaa arkea. Avopediatri koordinoi työtä eri toimijoiden välillä ja auttaa palvelujärjestelmienkin joustamattomuudesta syntyviä väliinputoajia. Työ alkaa oirekokonaisuuden ensiarvioinnista, joka tehdään terveydenhuollon erikoisosaajan vetämänä moniviranomaistoimintana. Avopediatrin tukemana avun saanti nopeutuu ja helpottuu, kun samalla epätarkoituksenmukaiset lähetteet erikoissairaanhoitoon vähenevät.
”Meidän ammattilaisten tärkein tehtävä on saada lapsi ja perhe voimaan hyvin. Mikäli ammattilaiset eivät kommunikoi keskenään, joutuu perhe kulkemaan luukulta toiselle etsimässä hankalissa tilanteissa apua itselleen. Sen takia olemme nyt ottaneet nykyiset resurssit käyttöön tehokkaammin ja moniviranomaistoiminnalla on saavutettu hienoja tuloksia perheiden eduksi. Samalla päällekkäinen työ on vähentynyt, lapsen asiaan on päästy puuttumaan nopeammin ja samalla kaikkien aikaa ja resurssia on säästetty. Lapsen ei tarvitse siirtyä erikoissairaanhoitoon, vaan apu tuodaan lähelle lapsen arkiympäristöä. Perheiltä ja ammattilaisilta saatu palaute on ollut erinomaista. Jokainen normaaliarkeen (kouluun tai varhaiskasvatukseen) palaava lapsi on tämän työn palkinto”, Minna Aaltonen päättää.
Kummien Mielen tila -kampanjalla rahoitetaan ehkäiseviä hoitomenetelmiä lasten ja nuorten mielenterveyden tukemiseksi. Tunnetuin näistä on ollut yhdessä HUSin kanssa alkuvuodesta 2020 aloitettu hanke, jossa koulutetaan ahdistuneisuushäiriöitä tehokkaasti hoitavan Cool Kids -ohjelman osaajia. Kummien tukemana on koulutettu peräti 509 Cool Kids -menetelmätyöntekijää eri puolille Suomea toteuttamaan hoitoja. Hoitotapaamisia hankkeen piirissä on ollut jo noin 45 000 ja jopa 75 %:lla hoito-ohjelmaan osallistuneista lapsista on havaittu vanhempien arvioimana lieventymistä ahdistusoireissa.
Lastenklinikoiden Kummien, Suomen Rehtorit ry:n sekä MTV Uutisten yhteistyössä toteuttamaan valtakunnalliseen lasten ja nuorten mielenterveyskyselyyn osallistui 104 ala- ja yläkoulun rehtoria ympäri Suomen. Kysely toteutettiin touko-kesäkuussa 2025.