Kymmenen vuotta takaperin Oulun yliopistollisen sairaalan keskosten teho-osastolla oltiin ihmeissään: miksi kaikista pienimpien keskosten duktus-leikkausten määrä oli yhtäkkiä romahtanut.
Duktus eli avoin valtimotiehyt (PDA) on sikiöaikainen suoni. Hyvin pienillä keskosilla se jää usein avoimeksi.
Avoin valtimotiehyt on sikiölle elintärkeä, sillä se yhdistää keuhkovaltimon laskevaan aorttaan ja huolehtii muun muassa sikiön aivojen verenkierrosta.
Kohdussa duktuksen kuuluukin olla avoinna. Täysiaikaisina syntyneillä vauvoilla duktus sulkeutuu normaalisti muutaman päivän sisällä syntymästä.
Pienillä keskosilla duktus ei kuitenkaan sulkeudu normaalisti, vaan se jää herkästi auki. Avoin duktus vaikeuttaa keskosen toipumista ja saattaa aiheuttaa vakavia sairauksia, kuten keuhkoverenvuotoa, aivoverenvuodon, keuhkosairauden tai keskosilla esiintyvän suolistosairauden.
Duktus pitää siis sulkea, ja siihen on keinoina muun muassa lääkehoito. Yli puolet alle kilon painoisista keskosista ja kaksi kolmasosaa ennen raskausviikkoa 28 syntyneistä keskosista saa PDA-hoidon.
Toinen vaihtoehto on leikkaushoito.
Näiden leikkausten määrän romahtaminen siis ihmetytti OYSin keskosten teho-osastolla.
– Aiemmin näitä leikkauksia oli kuukausittain, mutta yhtäkkiä niitä oli vain 1–2 vuodessa, sanoo Outi Aikio.
Aikio on lastentautien ja neonatologian erikoislääkäri. Hän työskentelee OYSin vastasyntyneiden teho- ja valvontayksikössä.
– Luimme tuolloin yhdysvaltalaisesta tiedejulkaisusta, miten israelilaisryhmä oli onnistunut sulkemaan viiden keskosen avoimen duktuksen parasetamolilla. Alun perin parasetamolia oli käytetty kipulääkkeenä, sillä noihin aikoihin sitä oli alettu saada suonensisäisesti annosteltavana liuoksena.
Koska samaa liuosta oli käytössä myös OYSissa, Aikio alkoi perata sairaalan PDA-tilastoja.
– Niissä oli nähtävissä selvä muutos! Se oli suunnaton hämmästys ja herätti innostuksen, että tätä pitää kyllä selvittää lisää.
Avoimen duktuksen hoito on vaikeaa
Kipua lievittävä ja kuumetta alentava parasetamoli on suurimmalle osalle tuttu lääke. Eikä ihme – se on yksi maailman käytetyimmistä kipulääkkeistä.
Parasetamoli ei kuitenkaan ole harmiton. Maksimiannoksen ylittäminen voi vaurioittaa maksaa vakavasti, ja Suomessa kuolee säännöllisesti ihmisiä parasetamolin aiheuttamiin vakaviin maksavaurioihin.
Miten tällaista lääkettä voidaan siis antaa pienille, jopa alle kilon painoisille keskosille?
– Sepä se. Keskosten keho reagoi parasetamoliin eri tavalla kuin vanhemman lapsen tai aikuisen keho. Keskoset sietävät parasetamolia hyvin, Aikio sanoo.
Tähän mennessä avointa duktusta on hoidettu ibuprofeenilla, mutta se aiheuttaa keskosille pahoja sivuvaikutuksia, eikä Aikion mukaan edes toimi kovin hyvin.
Huomattiin, että parasetamolin käyttö vähensi morfiinin tarvetta keskosten tehohoidossa.
Sivuvaikutuksina voi olla pahimmillaan suolen puhkeaminen ja akuutti keuhkoverenkierron vajaus.
Leikkaushoito taas on hyvin raskas keskoselle.
– Se on niin pienelle iso leikkaus ja hyvin komplikaatioaltis. Myös jälkihoito on pitkä, sillä keskoset eivät muutenkaan ole kauhean hyväkuntoisia joutuessaan kyseiseen leikkaukseen. Itse asiassa leikkaus voi olla haitallisempi kuin avoinna oleva duktus.
Ibuprofeeni on ollut käytössä avoimen duktuksen hoidossa siksi, että siitä on ollut käytössä suonensisäinen valmiste.
– Parasetamolista puolestaan tuli keskoshoidossa käytettävä suonensisäinen valmiste vasta jonkin aikaa sitten. Meillä OYSissa se on ollut käytössä vuodesta 2009. Itse asiassa vasta kymmenen vuotta sitten tutkijoillekin alkoi kirkastua, miten parasetamoli vaikuttaa.
Parasetamolilla on mahdollisesti kaksoisvaikutus
Keskosilla parasetamolin vaikutusmekanismi on Aikion mukaan lähellä ibuprofeenia, mutta keskoset sietävät sitä paremmin kuin ibuprofeenia. Se ei myöskään aiheuta samanlaisia sivuvaikutuksia.
Erityisen hyväksi lääkkeeksi se on osoittautumassa keskosten PDA-hoidossa.
– Lisäksi parasetamolilla vaikuttaa olevan kaksoisvaikutus. Sitä voidaan antaa keskosille myös kipulääkkeenä – toisin kuin ibuprofeenia.
Perinteisesti keskosten kipulääkkeenä on käytetty morfiinia. Se kyllä poistaa kroonisen kivun, mutta niin pienen ihmisen akuutin kivun hoidossa se on Aikion mukaan muulla tavalla ongelmallinen.
– Morfiini tekee vauvoista vaisuja, he eivät pissaa hyvin ja jaksavat hengittää huonosti. Silloin hengityskonehoito pitkittyy, eikä se ole hyvä asia. Keskosen pitäisi alkaa hengittää itse mahdollisimman pian.
Parasetamolin kaksoisvaikutuksesta saatiin näyttöä vuonna 2016. Silloin valmistui tutkimus, jossa oli mukana 218 oululaiskeskosta.
Huomattiin, että parasetamolin käyttö vähensi morfiinin tarvetta keskosten tehohoidossa.
Aikio kertoo, että parasetamolin turvallisuus vauvoille liittyy heidän maksansa toimintaan.
– Vauvojen maksa metaboloi eri tavalla kuin aikuisilla.
Suomeksi sanottuna keskosen maksa käsittelee parasetamolia eri tavalla kuin aikuisen maksa. Näin ollen isokaan annos ei näytä olevan keskosille samalla tavalla myrkyllistä kuin aikuisille.
– Yleensä ajatellaan, että keskoset sietävät kaikkia lääkkeitä paljon pienempiä määriä kuin aikuiset, mutta keskosten ominaispiirteistä ja heidän lääkkeiden sietokyvystään tulee jatkuvasti vastaan yllätyksiä. On viitteitä siitä, että parasetamolin toksisuus ei ole keskosille hirveän uhkaava – ja se, jos mikä on ihan uusi visio! Toivotaan, että voimme tutkimuksella osoittaa parasetamolin tuplavaikutuksen.
Tutkija voi auttaa suurempaa joukkoa
Uransa Aikio on tehnyt OYSissa, jos mukaan ei lasketa vuoden piipahdusta Helsingin Kätilöopistolla.
Aikion tutkijapolku alkoi lääketieteen lisensiaattina vuonna 1996. OYSin vastasyntyneiden teho-osaston silloinen ylilääkäri Maila Koivisto ehdotti Outia tutkimaan väitöskirjassaan keskosten keuhkojen typpioksidia.
Väitöskirja valmistui vuonna 2002, ja typpioksidihoitoa käytetään nykyään vastasyntyneiden tehohoidossa.
Viimeistään väitöskirjaprosessi roihautti rakkauden tutkimukseen.
Keskostutkimuksen rahoitus tulee pääosin erilaisten säätiöiden kautta. Tällainen säätiö on muun muassa Lastentautien tutkimussäätiö, jota kautta Kummit tukee tutkimusta.
– Käytännön lääkärinä voin tehdä sinänsä antoisia käytännön töitä. Tutkijana voin tehdä enemmän, suuremmassa mittakaavassa. Yritän visioida asioita, joista ei vielä tiedetä tarpeeksi ja jotka hyödyttäisivät potilaita. Se, että saan etsiä tietoa potilaita varten, tuottaa minulle suurta iloa. Tiedon julkistaminen ja maailmalle saattaminen on todella palkitseva hetki.
Kuusi prosenttia suomalaislapsista syntyy keskosina. Maailmalla luku on korkeampi.
Silti keskosiin liittyvää lääketutkimusta on tehty todella vähän. Aikio sanoo, että syitä on useita.
– Keskoset eivät ole hirveän kiinnostava kohde, sillä potilasryhmä on lääkeyhtiöiden näkökulmasta kuitenkin pieni. Kaupallisesti keskosiin ei liity kauheasti intressejä.
Keskostutkimuksen rahoitus tulee pääosin erilaisten säätiöiden kautta. Tällainen säätiö on muun muassa Lastentautien tutkimussäätiö, jota kautta Kummit tukee tutkimusta.
Aikio huomauttaa, että raha ei selitä kaikkea siitä, miksi keskosia ei tutkita kovin paljon.
– Keskosia on myös hankala tutkia, sillä keskosten elimistö toimii eri tavalla kuin isompien lasten tai aikuisten.
Mutta tässä on Aikion mukaan myös se syy, miksi keskosia pitäisi tutkia entistä enemmän.
– Koska keskosten keho tosiaan toimii eri tavalla, suunnan pitäisi olla se, että saisimme lisää keskosille sovitettuja lääkkeitä. Perinteisesti lääkkeet vähän niin kuin ”valuvat” aikuisten puolelta lasten puolelle. Eli ensin tehdään tutkimusta, ja jostakin lääkkeestä tulee aikuisten versio. Sitten siitä tulee isommilla lapsilla tutkittu versio, ja lopuksi lääke tulee keskosten käyttöön.
Aikio sanoo, että keskosille pitää tarjota yhtä hyvää hoitoa kuin muillekin.
– Keskonen on kuten sinä ja minä, yhtä lailla ihminen. Ja hyvän hoidon tarjoaminen kuuluu ihmisyyteen.
Lastenklinikoiden Kummit tukee lastentautien tutkimustyötä ja on mukana mahdollistamassa vuosittain noin kymmentä tärkeää lastentautien tutkimushanketta Suomessa.
Kummit on tukenut Lastentautien tutkimussäätiön kautta Outi Aikion tutkimusta parasetamolin käytöstä pienten keskosten hoidossa.
Teksti: Laura Koljonen