Tiesitkö, että vauvan suu on bakteereista puhdas? Mutta kun vauvalle puhkeaa ensimmäinen hammas, jo alkaa tapahtua.
– Hampaan pinnalle muodostuu biofilmi, joka on runsaasti bakteereja sisältävä kasvusto. Jos tuota biofilmiä ei hammasharjalla häiritä ja ympäristöstä tulee suuhun ärjyjä bakteereja, niistä kokonaan irti pääseminen voi olla vaikeaa, sanoo Heikki Alapulli.
Alapulli työskentelee HUSin Uudessa lastensairaalassa kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkärinä ja viransijaisena apulaisylihammaslääkärinä. Uuteen lastensairaalaan on keskitetty kaikki HUSin alueen nukutuksessa lapsille tehtävä hammashoito.
Alapulli sanoo, että aikuisten kohdalla suun huonosta bakteeristosta, reikiintymisestä sekä ientulehduksen yhteydestä koko kehon matala-asteiseen tulehdukseen on alettu puhua, mutta samaa keskustelua hän kaipaisi lasten kohdalla.
Suun bakteeristoon on mahdollista vaikuttaa hampaiden säännöllisellä harjauksella ja hammasvälien putsauksella.
– Suun hoitaminen on jokapäiväistä. Hammaslääkäri voi vain korjata tuhoja.
Huonosti lapsena hoidettu suu voi myös vaikuttaa moniin aikuisiän sairauksiin.
Suun bakteeristoon on mahdollista vaikuttaa hampaiden säännöllisellä harjauksella ja hammasvälien putsauksella.
Alapullin mukaan joka vuosi HUSissa hoidetaan yli tuhannen lapsen hampaat nukutuksessa, kun suu on päässyt niin huonoon kuntoon.
Hän ei kuitenkaan halua syyllistää vanhempia, vaikka lasten suun hoito on heidän vastuullaan.
– En halua vähätellä sitä, että joidenkin lasten hampaiden hoito on todella vaikeaa. Silloin perheille pitäisi tarjota ammattiapua hampaiden hoitoon. Lapsella saattaa olla esimerkiksi syömisongelma tai neurologinen ongelma, joka vaikeuttaa suun hoitamista.
Alapulli muistuttaa, että tilannetta on aina mahdollista korjata.
– Suun sairaudet ovat elämäntapasairauksia, joille voi tehdä jotakin. Mutta mitä vanhempi lapsi, sitä vaikeampaa tottumusten muuttaminen on.
Syöpädiagnoosin jälkeen suun kartoitus
Lasten suun ja hampaiden hoito alkaa raskausaikana.
– Jo odottaessaan vanhemmat voivat hoitaa suutaan hyvin tai hoidattaa sen kuntoon. Pieni lapsi saa bakteeristoa lähipiiristään, ja jos vanhemmalla on oma suu huonossa kunnossa, se vaikuttaa myös lapsen suun bakteeristoon.
Vakavien sairauksien kohdalla suun terveydellä on iso merkitys. Se voi vaikuttaa muun muassa diabeteksen hoitoon. Samoin synnynnäisten sydänvikojen kohdalla huono suun terveys saattaa altistaa myöhemmille ongelmille. Leikkauksesta toipumisen kestoon suun terveydellä voi olla suora vaikutus.
– Mitä paremmin lapselle on iskostettu päivittäiset rutiinit – kuten säännölliset ruoka-ajat, hampaiden pesu iltaisin ja aamuisin sekä säännölliset hammaslääkärikäynnit – sitä helpompaa on hoito, jos lapsi sairastuu vakavasti.
Vakavan sairauden, kuten syöpädiagnoosin, yhteydessä tehdään aina suun kartoitus.
”Syöpähoitojen aikana kehon oma immuunipuolustus heikkenee, ja terveenä hallinnassa ollut hammasinfektio voi syttyä roihuun.”
Jos suu on huonossa kunnossa, hoito voi hankaloitua.
– Se ei esty, mutta hankaloituu. Leukemia tietenkin hoidetaan, vaikka suu olisi missä kunnossa, mutta tietynlainen riski kyllä otetaan. Syöpähoitojen aikana kehon oma immuunipuolustus heikkenee, ja terveenä hallinnassa ollut hammasinfektio voi syttyä roihuun. Esimerkiksi leukemia pitäisi voida hoitaa rauhassa ja suunnitellusti. Jos suussa on paljon ongelmia, se voi aiheuttaa joitakin ylimääräisiä sairaalajaksoja.
Alapulli sanoo, että syöpädiagnoosin jälkeinen tila ei kuitenkaan ole oikea hetki alkaa luennoida vanhemmille hyvästä hammashygieniasta.
– Siinä tilanteessa asia tuodaan aina esille hyödyn kautta. Kun vanhempi on saanut kuulla omaa lastaan koskevia järkyttäviä uutisia, reiät hampaissa eivät siinä tilanteessa huoleta. Ja lapselle asia kerrotaan ikätasoisesti. On tärkeä kertoa asia siitä näkökulmasta, että jos vanhemmat jaksavat hoitaa lapsen hampaita myös tässä vaikeassa tilanteessa, sillä on merkitystä hoidon kannalta.
Syöpähoitojen aikaista ruokavaliota ei Alapullin mukaan kannata stressata, vaikka se poikkeaisi kovasti virallisesta suosituksesta. Hänen mukaansa tutkimukset osoittavat, että suu selviytyy syöpähoitojen aikaisista ruokavaliomuutoksista hyvin, kunhan päivittäisestä harjauksesta huolehditaan.
”Jokaisella lapsella on oikeus valkoiseen hymyyn”
Heikki Alapulli myöntää, että hänen näkökulmansa on vähän vino. Alapullin työpaikalla HUSissa nimittäin hoidetaan ne potilaat, joilla on suun terveyden kanssa isoja ongelmia.
– Näen työssäni ääripäät. Mutta siltikin: ne lapset, joilla hampaat ovat todella huonossa kunnossa – heitä on nykyään paljon.
Alapullin mukaan, kuten muussakin terveydenhuollossa, suun sairaudet ovat polarisoituneet. Pahimmillaan lapsella on suussa ruskeita, märkiviä hammasjuuria. Hammaslääkärinä häntä ihmetyttää se, ettei Suomessa ole valtakunnallisen tason seurantaa lasten tai nuorten hampaiden kunnosta. Lapsen maitohampaiden kunto nimittäin ennustaa suht hyvin sen, mikä on suun terveyden tila aikuisena. Mitä aiemmin ongelmiin päästäisiin puuttumaan, sitä parempi.
– Tällä hetkellä suomalaiset ovat tilastoissa aivan häntäpäässä hampaiden harjaamisessa. Sairauden seurauksia on kallista hoitaa. Tilanne on huono lapselle ja tulee kalliiksi myös yhteiskunnalle. Suun sairauksien ennaltaehkäisy olisi paljon halvempaa. Hyvä puoli nykyajan hammashoidossa on se, että kivunhoidon menetelmät ovat kehittyneet hurjasti. Ne eivät enää aiheuta lapsille hammaslääkäripelkoa, kuten saattoi tapahtua muutama sukupolvi sitten.
Suun huonoon kuntoon on monia syitä. Jos lapsen suu on todella huonossa kunnossa, syynä voi olla kaikkea täydellisestä tiedon puutteesta vanhempien elämänhallintaongelmiin.
Alapulli sanoo, että kaltoinkohtelu ei useinkaan ole tietoista.
– Lasten suun terveydestä huolehtiminen saattaa olla perheessä pienin murhe.
Hammassairaudet vaikuttavat paljon elämänlaatuun. Jos suu on kipeä, kuten se hammassairauksissa usein on, kipu häiritsee muun muassa unirytmiä.
Alapullin mukaan asialla on myös laajempi merkitys.
– Kyse on myös sosiaalisesta hyväksyttävyydestä. Mielestäni jokaisella lapsella on oikeus hymyillä niin, että suussa näkyy valkoisia hampaita.
Lue lisää suun terveydestä: täältä ja täältä.
MITEN? Vinkit lasten hyvään perushammashoitoon
Harjaa kaksi kertaa päivässä. Hampaat tulee harjata puhtaaksi kahdesti päivässä fluoritahnaa iän mukaisesti käyttäen. Nuoruusikäisten tulee hampaiden harjauksen lisäksi puhdistaa hammasvälinsä päivittäin.
Harjaatko vai puhdistatko? Lapsen suun terveydestä huolehtiminen on vanhempien vastuulla. Mitä pienempi lapsi, sitä suurempi on vanhemman vastuu. Jo alle kouluikäinen lapsi osaa harjata hampaita, mutta ei vielä puhdistaa niin, että hampaiden pinnoista tulee puhtaat. Puhdas hammas ei reikiinny. Lasten omaa harjausta tulee kannustaa, mutta vastuun hampaiden puhtaudesta huolehtimisesta voi siirtää lapselle aikaisintaan yläkouluiässä.
Käytä ksylitolituotteita tukena. Hyvän hammashoidon tukena voi käyttää ksylitolituotteita, kuten ksylitolipastilleja tai -purkkaa. Säännöllinen päivittäinen ksylitolin käyttö (vähintään 5 g/vrk) vähentää tutkitusti hampaiden reikiintymistä.
Minimoi höttöhiilarit. Hampaiden kunnon kannalta ruokailulla on iso merkitys. Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokailuajat edistävät hammasterveyttä. Sokereiden osuus tulisi olla korkeintaan kymmenen prosenttia päivän kokonaisenergiansaannista. Erityisen huonoja hampaiden kannalta ovat pitkälle prosessoidut hiilihydraatit – eli höttöhiilarit – kuten puhdas sokeri ja tärkkelyssiirappi.
Syö vain päiväsaikaan. Ruokailun tulisi tapahtua päivällä. Pienten lasten kohdalla puhutaan hampaiden varhaisesta reikiintymisessä eli ECC:stä (early childhood caries), joka on aggressiivinen hampaiden reikiintymisen muoto. Sen taustalla voi olla esimerkiksi lapsen uniongelmat. Yöllä heräilevälle lapselle saatetaan tarjota esimerkiksi mehua, maitoa tai rintamaitoa, joka rauhoittaa lapsen, mutta tuhoaa suun terveyden.
Lähde: Heikki Alapulli, kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkäri ja vs. apulaisylihammaslääkäri, HUSin Uusi lastensairaala
Teksti: Laura Koljonen