Muutos tuntuu samaan aikaan nopealta ja hitaalta; nopealta, koska yhtäkkiä joka puolella puhutaan kännykän liiallisen käytön vaaroista, ja hitaalta, koska kännykäthän ovat olleet käytössä iät ja ajat. Mikä niissä on yhtäkkiä niin ongelmallista?
Nuorisolääketieteen dosentti ja yleislääketieteen erikoislääkäri Silja Kosola kelaa mielellään taaksepäin.
– Olin vuosina 2009–2017 mukana tekemässä kouluissa lääkärintarkastuksia. Kun aloitin, mietin, että miksi näitä tehdään kaikille lapsille. Suurimmalla osalla lapsista oli kiva perhe ja asiat kunnossa. Lääkärin rooli tuntui todella mitättömältä. Sitten muutos alkoi näkyä pikku hiljaa – ja sama muutos näkyi kaikissa kehittyneissä maissa, Kosola kertoo.
Muutos liittyi elintapoihin. Nuoret nukkuivat ja liikkuivat jatkuvasti vähemmän, ja samaan aikaan mielenterveysongelmat alkoivat lisääntyä. Erityisesti ahdistus ja syömishäiriöt alkoivat yleistyä.
– Yhtenä vaikuttavana tekijänä on yhteiskuntamme suorituskeskeisyys, mikä näkyy muun muassa tämänhetkisessä koulutuspolitiikassa. Samaan aikaan uskallan väittää, että somella on yhä isompi rooli lasten ja nuorten pahoinvoinnissa.
1) Moniajo on yhteydessä koulu-uupumukseen
”Kun itse liityin Facebookiin vuonna 2008, se oli aika viaton sovellus, jonka avulla pystyi helposti pitämään yhteyttä kavereihin ja ulkomaalaisiin kollegoihin. Facebookiin kirjauduttiin ehkä kerran päivässä kurkkimaan, mitä kavereille kuuluu. Enää kukaan ei käytä sosiaalista mediaa tuolla tavalla.
Nykyään somea avataan satoja kertoja päivässä ja se pyörii kaiken muun tekemisen taustalla. Eli jos opiskelijan pitää tehdä vaikkapa matematiikan läksyjä, hän selaa samalla somea. Tämä aiheuttaa sen, että keskittyminen matematiikkaan on vaikeaa, kun huomio on jatkuvasti toisaalla koukuttavimmissa asioissa ja nuorelle tulee tunne, että matematiikka on liian vaikeaa. Vähitellen oma osaamattomuus alkaa ahdistaa.
”Nykyään somea avataan satoja kertoja päivässä ja se pyörii kaiken muun tekemisen taustalla.”
Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro on tutkinut nuorten opiskelu-uupumusta, ja yhtenä syynä uupumukseen johti juuri tällainen liialliseen kännykän käyttöön liittyvä moniajo, jossa huomio on jatkuvasti monessa eri asiassa. Myös aikuiset saavat aivonsa sekaisin tällaisella moniajolla.”
2) Vuorovaikutus kärsii
”Toinen liialliseen somen ja kännykän käyttöön liittyvä ongelma on vaikutus sosiaalisen vuorovaikutuksen kehittymiseen. Aluksi some lisäsikin vuorovaikutusta, mutta nykyään somen vuorovaikutus saattaa olla Snapchatin 200 kaverin kanssa perustetun streakin ylläpito. Yhteydenpito on lähinnä jatkuvaa swaippailua. Myös uni kärsii, jos nuori reagoi ilmoituksiin yön aikana.
Jos katsoo lapsia koulun välitunneilla tai nuoria aikuisia baarissa, kaikilla on kännykät kädessä. Silloin vuorovaikutuksesta jää paljon oppimatta. Ei opita katsomaan toisten ilmeitä tai odottamaan omaa vuoroa. Ja kun vuorovaikutustaitoja ei opettele, ihmisten kohtaaminen saattaa tuntua pelottavalta.”
3) Somen muutos toi esiin sen huonot puolet
”Koko some on muuttunut. Muutama vuosi sitten nuoret tekivät someen aktiivisesti sisältöjä, millä oli lähinnä identiteettiä vahvistava vaikutus. Tänä päivänä somen sisällöntuottajien määrä on laskenut kuin lehmän häntä, ja tarjolla on lähinnä ammattimaisten sisällöntuottajien täydellistä elämää tai Tiktokin sairaan nopeita videoita, joilla algoritmi tarjoilee passiivista viihdettä.
Somen sisältö tuottaa nuorille vertailukohtia loputtoman määrän ja monesta se tuntuu musertavalta. Tämän on nähtävissä siinä, että monet nuoret hakevat apua kosmetologeilta ja plastiikkakirurgeilta, sillä vertailukohtina ovat somen täydelliset kasvot ja kehot.
”Jos tietyt kasvuvaiheet on esimerkiksi vuorovaikutustaitojen osalta nuorena ohittanut, harjoittelu myöhemmin on paljon vaikeampaa.”
Algoritmi on myös vihamielinen ja alkaa tarjota haitallista sisältöä, mikäli on taipuvainen kuluttamaan sellaista sisältöä.
Somessa on myös paljon lapsiin kohdistuvaa seksuaalista ahdistelua. Kun asiaa on kysytty kouluterveyskyselyissä, 40 prosenttia nuorista ilmoitti kokeneensa seksuaalista ahdistelua verkossa. On vanhempien harhaluulo, että kun lapsi on kotona omassa huoneessaan, hän on turvassa ahdistelulta.”
4) Aivot eivät saa harjoitusta
”Lasten ja nuorten aivojen kehityksestä tiedetään se, että murrosiässä tapahtuu pyrähdys. Myeliini-rasvakudosta kertyy niiden hermosolujen ympärille, joita käytetään. Jos nuori harjoittelee kitaransoittoa, nämä taidot kehittyvät vauhdilla nuoruusiässä. Jos taas istutaan koko päivä tuijottamassa passiivista viihdevirtaa, tämä rata vahvistuu.
Aivot ovat plastiset ja myöhemminkin voi harjoitella eri taitoja, mutta jos tietyt kasvuvaiheet on esimerkiksi vuorovaikutustaitojen osalta nuorena ohittanut, se on paljon vaikeampaa.”
5) Mikä ratkaisuksi?
”Mielipiteeni on, että lapsia ja nuoria tulisi suojella lainsäädännöllä niin, että kännyköitä ei saisi hankkia pienille lapsille. Missään muualla maailmassa lapset eivät saa niin nuorina kännyköitä kuin Suomessa. Täällä kännyköitä on jo esikouluikäisillä – aivan kuin ne olisivat ihmisoikeus.
En ole pätkän vertaa huolissaan siitä, etteivätkö lapset oppisi käyttämään digitaalisia laitteita, vaikka he alkaisivat käyttää niitä nykyistä myöhemmin.
”Asiat voivat muuttua. Suojaammehan me lapsia ja nuoria koko ajan esimerkiksi päihteiltä ja rahapeleiltä.”
Ei ole reilua, että yksittäiset lapset, nuoret ja heidän vanhempansa jäävät yksin taistelemaan digijättien koukuttavia sisältöjä vastaan. Vastassa ovat liian vahvat voimat. Digijäteillä on käytössään kaikki se tieto, josta selviää, mikä somessa koukuttaa.
Ehdotukseni on seuraava:
- Kännykät pois kouluista, ellei opettaja arvioi, että niistä on opetuksessa jotakin pedagogista iloa.
- Kännyköille tulisi laittaa ikäraja, ja hankinta voisi olla ajankohtainen joskus yläkoulun alussa.
- Kirjat on tuotava takaisin opetukseen. Digitaaliset sisällöt ovat suurimmaksi osaksi ala-arvoisia ja niissä on todella vähän hyödynnetty nimenomaan digitaalisuuden mahdollisuuksia. Perinteinen kirja on käyttöliittymänä aivojen kannalta toimivampi.
Asiat voivat muuttua. Suojaammehan me lapsia ja nuoria koko ajan esimerkiksi päihteiltä ja rahapeleiltä. Olemme myös kehittäneet liikennettä koko ajan turvallisemmaksi. Mietitään vaikka turvavöitä: omassa lapsuudessani sinkoilimme siskoni kanssa farmari-Volvon takatilassa ilman turvavöitä. Tänä päivänä ei tulisi kuuloonkaan, että lapsi matkustaisi tavaratilassa ilman turvavyötä.
Toivon kuitenkin, että kännyköihin liittyvä lainsäädäntö tulee voimaan vähän nopeammin kuin turvavyöt, joiden yleistymiseen meni 30 vuotta.”
Silja Kosola on yhtenä asiantuntijana Kummien SuomiAreenassa perjantaina 28.6.2024 järjestämässä paneelissa, jonka aiheena on Katse lapsiin ja nuoriin! Ruutuajan kasvattien aivoterveys. SuomiAreenan ohjelma löytyy täältä ja kaikki lähetykset voit katsoa täältä.
Teksti: Laura Koljonen