Millaiset asiat vahvistavat lapsiystävällistä sairaalahoitoa? Entä miten lapset kokevat tulleensa lastensairaaloissa huomioiduiksi? Ja miten tätä voisi selvittää?
Tällaisia kysymyksiä on pohdittu vuoden 2021 kesäkuussa alkaneessa VoiCEs-hankkeessa. Hankkeeseen osallistuivat eurooppalaisen lastensairaalaverkoston ECHOn sairaalat, johon myös HUSin Uusi lastensairaala kuuluu. VoiCEs-hankkeessa mukana olevia sairaaloita on muun muassa Italiasta, Latviasta ja Hollannista. HUSin kumppanina myös Kummit on päässyt mukaan hankkeeseen.
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa lasten osallistumista lastensairaanhoidon laadun arviointiin luomalla lapsille oma potilaspalautekysely. Se huomioi lapsen omia mielipiteitä lapsiystävällisen hoidon toteutumisesta.
– Lapsi tulee nähdä sairaalahoidossa tasa-arvoisena toimijana, ja hankkeessa onkin kyse lapsen osallistumisesta itseään koskeviin asioihin. Samalla potilaspalautekysely mittaa lapsen oikeuksien toteutumista sairaanhoidossa, sanoo HUSin Uuden lastensairaalan asiakaspalvelupäällikkö Tuula Kortekangas.
Onnistuneella sairaalakokemuksella on iso merkitys
Kortekankaan lisäksi hankkeessa on ollut mukana Uuden lastensairaalan vastaava varhaiskasvatuksen opettaja Marja Lopperi.
Lopperi on ollut mukana lomakekysymysten laatimisessa. Hänen mukaansa lapsille voi kertoa ja heiltä voi kysyä monenlaisia asioita, kunhan se hoidetaan ikä- ja kehitystasoisesti.
– Pieneltä lapselta saattaa joskus olla parempi kysyä kuvien kuin sanojen avulla, Lopperi sanoo.
”Lapsi tulee nähdä sairaalahoidossa tasa-arvoisena toimijana, ja hankkeessa onkin kyse lapsen osallistumisesta itseään koskeviin asioihin.”
Lapsiystävällinen hoito on muun muassa sitä, että lapsi otetaan sairaalassa ystävällisesti vastaan, hänelle kerrotaan, että hänen sairautensa on tuttu hoitavalle henkilöstölle ja hänelle kerrotaan hoitotoimenpiteen aikana, mitä ja miksi tehdään.
Lasten sairaalahoito on vuosikymmenten aikana muuttunut paljon: 1980-luvulla lasten sairaalahoitoon otettiin mukaan vanhemmat, sitä aiemmin lasten hoitoon osallistui vain sairaalahenkilökunta. Seuraava askel oli, kun lapsia alettiin kuunnella enemmän. Nykyään lapset ja nuoret ovat oman terveytensä asiantuntijoita siinä missä vanhemmatkin.
Hyvin onnistuneella sairaalakokemuksella on iso merkitys – ja se on myös lapsen oikeus.
– Lasten oikeudet ovat aikuisen velvollisuuksia mutta lapsilla on oma roolinsa yhteistyökumppaneina. Hankkeen ideana on nimenomaan osallisuuden vahvistaminen, jolloin lapsi oppii, että hänellä on myös vastuu omasta terveydestään, Kortekangas sanoo.
Hanke kestää loppuvuoteen 2023, ja kyselyä on jo pilotoitu kaikissa mukana olevissa lastensairaaloissa.
Teksti: Laura Koljonen