Olen mukana Kummien toiminnassa… koska haluan tehdä hyvää. Jos pystyn vaikuttamaan siihen, että maailmasta tulee parempi paikka, toimin niin. Ensimmäisiä Kummi-tapahtumiani taisi olla korona-aikainen videotapaaminen lastenklinikoiden potilaiden kanssa. Olen myös lahjoittanut kirjojani Kummien kautta lastensairaaloihin.
Vaikuttajakummina minut sytyttää… kun näen jonkun ilahtuvan – tai tiedän, että omalla toiminnallani ilahdutan. Kun olen esimerkiksi lahjoittanut sairaaloihin kirjojani, niin enhän näe lopputulosta, mutta tiedän tekeväni hyvää. Somevaikuttaminen on vapaata, mutta tässä työssä merkityksellisyys pitää luoda itse. 13-vuotiaana seurasin paljon Suomen Youtubea ja aloitin videoiden julkaisemisen. 15-vuotiaana hommat lähtivät etenemään, ja vuodesta 2021 olen tehnyt tätä päätoimisesti. Yhdessä vaiheessa kriiseilin, kun tuntui, että teen vain hassuja nettivideoita. Ehkä siksi olen ollut niin innoissani toiminnasta Kummien kanssa.
Lastensairaala on minulle… siinä mielessä tuntematon paikka, että olen aina ollut lapsena terve eikä minulla ole juurikaan sairaalakokemuksia. Uskon, että sairaalassa voi olla jännittävää tai pelottavaa. Sairaaloista yritetään nykyään tehdä mahdollisimman kivoja – ja se, mitä olen nykysairaaloihin tutustunut, niin siinä on onnistuttu tosi hyvin.
”Piirustuspisteelle tuli ujo lapsi, joka ei aluksi halunnut piirtää mutta sain rohkaistua lasta, ja loppujen lopuksi hän piirteli tosi pitkään.”
Mieleenpainuvin Kummit-muistoni on… ehkä se kerta, kun olin mukana Kummien järjestämässä HUSin Uuden lastensairaalan kesäpäivässä. Olin siellä piirustuspisteellä. Sinne tuli ujo lapsi, joka ei aluksi halunnut piirtää mutta sain rohkaistua lasta, ja loppujen lopuksi hän piirteli tosi pitkään. Hän teki kalapiirroksen ja kun hän näki oman kalansa interaktiivisessa seinässä, se oli tosi suloista.
Minut on yllättänyt… se, miten paljon ihmisiä, erilaisia vaikuttajia ja julkisuudesta tuttuja henkilöitä tässä toiminnassa on mukana. Myös se on ollut yllätys, miten laajaa Kummien toiminta on.
Potilasperheille haluan… sanoa, että tsemppiä kaikkeen, ja toivon, että kaikki tulee menemään hyvin. Kaikki järjestyy jollakin tavalla. Ja potilaille haluan sanoa, että he ovat tosi rohkeita!
Teksti: Laura Koljonen