Lapsen tai nuoren välttämiskäyttäytyminen lähtee yleensä liikkeelle pienestä. Eteen tulee jokin uusi vaikea tilanne, joka nostaa pintaan ahdistuksen ja pelon siitä, ettei tilanteesta selviä. Tilanne voi olla vaikka esitelmän pitäminen koulussa.
Lapsen tai nuoren päässä saattaa pitkään pyöriä ahdistavia ajatuksia siitä, miten esitelmän mokaa. Esitelmäpäivänä hän jättää menemättä kouluun – ja tuntee olonsa huojentuneeksi. Seuraavalla kerralla, kun edessä on ahdistavalta tuntuva esitelmä tai vastaava, lapsi tai nuori muistaa, että näinhän selvisin siitä viimeksikin. Ikävistä tunteita siis yritetään päästä eroon välttämällä sitä, mikä niitä aiheuttaa. Välttäminen saa olon hetkellisesti paremmaksi.
– Osalla ahdistaviksi asioiksi eivät nousekaan enää vain esitelmät, vaan luokassa puhuminen ja kaikenlainen esillä oleminen, koulussa olo ylipäätään, sanoo Janne Frimodig.
Frimodig työskentelee sairaanhoitajana HUS nuorisopsykiatrialla. Hänen mukaansa ahdistuneisuus aiheuttaa usein negatiivisia ajatuksia itsestä, kuten: en selviä tosta, enkä tosta, enkä ehkä tostakaan, en tule koskaan selviämään mistään.
Frimodig on nähnyt, miten välttämiskäyttäytyminen saattaa johtaa toimintakyvyn laskuun, ääritapauksissa jopa täyteen toimintakyvyttömyyteen. Mutta hän on myös nähnyt, miten välttämiskäyttäytymistä on onnistuttu purkamaan.
Altistus on avain
Janne Frimodig osallistui viisi vuotta sitten työnsä puolesta koulutukseen, jossa opiskeltiin lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöön käytettävää Cool Kids -hoito-ohjelmaa. Koulutuksen jälkeen metodi otettiin käyttöön, ja sitä on opetettu HUSin sisällä.
Cool Kids -hoito-ohjelma on lyhytkestoinen ja käytännönläheinen. Kuten kaikki muutkin psykososiaaliset hoidot, sekin toimii sitä paremmin, mitä nopeammin se saadaan käyttöön.
HUS käynnistää tänä vuonna Lastenklinikoiden Kummien tuella hankkeen, jossa erikoissairaanhoito kouluttaa näyttöön perustuvan Cool Kids -hoito-ohjelman osaajia ja auttaa menetelmien käyttöönotossa sekä seurannassa valtakunnallisesti. Tavoitteena on viiden lastenklinikan lisäksi viedä menetelmää myös peruspalveluiden puolelle – kuntiin ja kouluihin.
Cool Kidsissä opetetaan samat asiat lapsille, nuorille ja aikuisille, ja olennaista on myös hoitokertojen välissä tapahtuva harjoittelu.
Cool Kids -hoito-ohjelman avulla lapsi tai nuori oppii hallitsemaan ahdistustaan. Metodia voidaan käyttää sekä yksilö- että ryhmämuotoisena.
Frimodig sanoo, että HUSin nuorisopsykiatrian puolella suositaan ensisijaisesti ryhmämuotoista mallia, sillä sen puolesta puhuvat kokemukset HUSista ja tutkimustieto.
– Metodin avulla ei niinkään opita sietämään ahdistusta, vaan sen parempaa hallintaa toiminnan ja ajattelun muutoksen kautta. Oma mielipiteeni on, että mallissa kohdataan sekä lapset ja nuoret että vanhemmat todella mukavalla tavalla. Sen avulla on saatu suurin osa lapsista ja nuorista yrittämään heille todella vaikeita asioita.
Cool Kidsissä opetetaan samat asiat lapsille, nuorille ja aikuisille, ja olennaista on myös hoitokertojen välissä tapahtuva harjoittelu.
Ryhmässä opetellaan uusia taitoja ja harjoitellaan niitä lasten, nuorten ja vanhempien kanssa. Varsinainen työ tehdään hoitokertojen välissä, arjessa.
Lisäksi vanhemmat oppivat, millaista tukea ahdistunut lapsi eniten tarvitsee ja miten ahdistus vaikuttaa käyttäytymiseen. He myös pohtivat, onko heidän omassa toiminnassaan jotakin sellaista, mikä ylläpitää lapsen välttämiskäyttäytymistä.
– Liiallinen tiukkuus ja turhautuminen saavat lapsen enemmän lukkoon, mutta liika sallivuuskaan ei toimi. Ne kaikki saattavat lisätä lapsen tai nuoren ahdistusta. Vanhemmathan haluavat lapsilleen parasta, ja jos he näkevät, että lasta ahdistaa mennä kouluun, he saattavat sanoa, ettei tarvitse mennä. Lopulta voidaan olla tilanteessa, jossa lapsi saa olla aina pois koulusta, kun hänestä siltä tuntuu.
Vanhemmilta vaaditaan myös pitkää pinnaa hankalissa tilanteissa. Kun toista pelottaa, hermostuminen ei auta.
– Vanhempien kanssa ollaan aika paljon tekemisissä syyllisyyden teemoissa. Moni vanhempi pohtii sitä, onko jotenkin syypää lapsen tai nuoren ahdistuneisuuteen. Mutta niiden vuosien aikana, kun olen vetänyt Cool Kids -ryhmiä, olen oppinut, ettei syyllisten etsintä auta ketään. Ahdistus syntyy usein pitkän ajan saatossa, kun lasta on autettu eteenpäin käytettävissä olevin keinoin.
Kognitiivinen uudelleen muotoilu
Välttämiskäyttäytymistä lähdetään purkamaan siitä, ettei ahdistuksen tunteessa ole mitään pelättävää.
– Ensin katsotaan, miten se vaikuttaa ajatuksiin, kehoon ja käyttäytymiseen. Sen jälkeen lapsi tai nuori opettelee tunnistamaan omia ajatuksia ja tunteita. Ajatukset eivät aina ole totta, vaan usein niiden sisältö muuttuu ahdistuneena. Ajatusten todenmukaisuutta voidaan siten tarkastella ja luoda itselle rauhoittavampia ajatuksia, jotka ovat usein totuudenmukaisempia, Frimodig selventää.
Tekniikkaa kutsutaan kognitiiviseksi uudelleen muotoiluksi. Sen ideana on laskea ahdistuksen voimakkuutta ja esimerkiksi rauhoittaa itseä ennen ahdistavina pitämiään tilanteita.
– Altistuksessa teemme tikkaat huolta tai pelkoa aiheuttavaa asiaa varten. Jos lasta tai nuorta ahdistaa esimerkiksi kouluun meneminen, etenemme asiassa askelma kerrallaan.
”Ajatukset eivät aina ole totta, vaan usein niiden sisältö muuttuu ahdistuneena. Ajatusten todenmukaisuutta voidaan siten tarkastella ja luoda itselle rauhoittavampia ajatuksia, jotka ovat usein totuudenmukaisempia.”
Ensimmäinen askelma tikkailla saattaa olla koulun pihalla käyminen vanhempien kanssa, seuraava tavoite vaikkapa käydä koulun pihalla yksin ja sitten kuraattorin juttusilla käynti.
– Näin etenemme askelma kerrallaan kohti vaikeinta.
Jos jokin askelma tulee eteen liian nopeasti, koko homma ei kaadu siihen, vaan sitten mietitään, millä tavalla asiassa yritettiin edetä liian nopeasti.
– Ensimmäiseen esteeseen ei luovuteta, ja lasta tai nuorta palkitaan aina myös yrittämisestä. Vaikka altistus ei olisi onnistunut toivotulla tavalla, moni lapsi ja nuori huomaa, että yritti, eikä käynyt mitään.
Kuka tahansa voi sairastua
Ahdistuneisuushäiriöön voi sairastua kuka tahansa. Mutta on myös tekijöitä, jotka lisäävät alttiutta.
– Ahdistuksen on todettu olevan jossakin määrin perinnöllinen ominaisuus. Lisäksi ihmisen persoona ja temperamenttipiirteet, kuten herkkyys, vaikuttavat. Herkät ihmiset yleensä reagoivat nopeasti ja voimakkaasti. Herkkyys on kuitenkin myös näiden ihmisten voimavara. He osaavat yleensä tunnistaa hyvin omat ja muiden ihmisten tunteet ja kommunikoida siten avoimesti ja luotettavasti, ja ovat siksi tosi tykättyjä tyyppejä, Janne Frimodig sanoo.
Se, miksi tilanne yleensä pääsee liian pitkälle, johtuu siitä, ettei ahdistus näy ulospäin. Ahdistunut ei siis ole sama asia kuin vaikkapa arka, vaikka molemmilla ulospäin näkyvä käyttäytyminen voi olla samankaltaista.
– Ajatuksellinen sisältö ratkaisee. Esimerkiksi arka voi olla aina hiljainen, mutta hyvin iloinen ja onnellinen. Ahdistunut ihminen voi näyttää samalta, mutta ajatella koko ajan jotakin negatiivista.
Cool Kidsin kymmenen hoitokerran aikana Frimodig on nähnyt isojen muutosten tapahtuvan. Kun altistus onnistuu, eivätkä pelot realisoidu, lapsen tai nuoren käytös saattaa normalisoitua hyvinkin nopeasti.
Vanhempi: palkitse yrittämisestä
Mutta miten sitten on mahdollista altistaa lapsi tai nuori turvallisesti ahdistusta aiheuttaville tilanteille ja tunteille?
Ratkaisu on portaittainen siirtyminen helposta vaikeaan Eli ensin tehdään asioita, jotka ovat helpompia, ja vähitellen siirrytään vaikeampiin tilanteisiin.
– Koko ajan muistutetaan, että vaikka altistus on hankalaa ja epämiellyttävää, se ei ole vaarallista. Yleisesti ottaen altistuminen ei voi mennä pieleen. Tietenkään harjoitellessa kaikki ei aina onnistu ja se voi aluksi laskea motivaatiota, mutta sitten vain pitää purkaa vaikeat asiat pienempiin osiin ja miettiä, voisiko jotakin hieman helpottaa.
Kun lapsen tai nuoren ahdistus vähenee, se tuntuu ohjaajastakin mahtavalta.
Lapsi tai nuori saattaa olla sitä mieltä, että epäonnistui.
– Kun tilanne käydään läpi, he kyllä huomaavat, etteivät epäonnistuneet. He yrittivät eli altistuivat, vaikka eivät olleet lopputulokseen tyytyväisiä. Kun heiltä kysyy ’luuletko, että seuraavalla kerralla on yhtä vaikeaa’, usein vastaus on, että ehkä ei ole.
Altistumisen yhteydessä tunteen voimakkuutta mitataan. Oman tunteen voimakkuus arvioidaan asteikolla 1–10 ennen altistusta ja sen jälkeen. Jälkikäteen pohditaan myös, mitä kokemuksesta opittiin.
Vanhemmille Frimodig antaa hyväksi osoittautuneen vinkin: palkitse yrittämisestä. Sen vaikutus on iso ja lisää motivaatiota merkittävästi.
Palkkio voi olla esimerkiksi jokin yhteinen tekeminen, verbaalinen huomionosoitus, tarroja tai pieni herkku.
– Kiusaamiselle tai millekään vaaralliselle ei tietenkään altisteta, ja mikäli lapsella tai nuorella on jokin somaattinen sairaus, tarvittaessa ensin konsultoidaan hoitavaa lääkäriä.
Vanhemman rooli Cool Kids -metodissa riippuu lapsen tai nuoren iästä. Mitä nuorempi lapsi, sitä isompi rooli. Pienempien lasten kanssa vanhemmat ovat kanssaopiskelijoita, vanhempien kanssa enemmän valmentajan roolissa.
– Nuorten kohdalla he ovat enemmän ideoijia ja lukioikäisten kohdalla he voivat auttaa, jos nuori sitä pyytää.
Kun ahdistus lakkaa
Ahdistuneisuushäiriö vaimenee, kun altistuskerrat lisääntyvät, ja lapsi tai nuori oppii, ettei ahdistus ole vaarallista. Kun altistus vihdoin tuottaa tulosta, palkintona on välttämiskäyttäytymisen lakkaaminen.
– Toki ahdistuksen tunteita tulee edelleen, kuten muitakin tunteita. Mutta hoito-ohjelma on opettanut, etteivät tunteet ole vaarallisia.
Frimodig sanoo, että kun lapsen tai nuoren ahdistus vähenee, se tuntuu ohjaajastakin mahtavalta.
– Yleensä ensin näemme, kuinka nuoren toimintakyky lisääntyy arjessa. Vasta sitten nuori itse huomaa ahdistuksen tunteen tulevan harvemmin ja lievempänä. Itselle tämän työn parhain anti on nähdä, kun nuoren vointi kohenee ja hän pystyy itsevarmemmin selviytymään haasteistaan. Lisäksi nautin siitä, kun vanhemmat ovat ylpeitä lapsensa yrityksestä hallita ahdistustaan ja tuovat sen selkeästi esille sanoin ja teoin.
JANNE FRIMODIG työskentelee sairaanhoitajana HUSin nuorisopsykiatrialla. Hän käyttää Cool Kids -hoito-ohjelmaa ahdistuneisuushäiriöisten nuorten kanssa.
Vinkki: Osoitteesta www.mielenterveystalo.fi löytyy paljon erilaisia harjoituksia muun muassa ahdistuksen omahoitoon. Harjoituksia on sekä lapsille ja nuorille että aikuisille.
Teksti: Laura Koljonen