Ahdistuneisuushäiriöt ovat lasten ja nuorten yleisimpiä terveysongelmia, ja niitä esiintyy jopa 6–10 prosentilla.
Ahdistuneisuushäiriö saattaa ilmetä esimerkiksi paniikkihäiriönä, eroahdistuksena tai sosiaalisten tilanteiden pelkona.
Ahdistuneisuushäiriötä on kuitenkin mahdollista hoitaa tehokkaasti, kunhan hoito saadaan aloitettua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Usein ongelmana kuitenkin on, että perustasolta puuttuu hoito-ohjelma, jolloin oireilevat ohjautuvat erikoissairaanhoidon piiriin.
”Yleensä uuden toiminnan pystyttäminen vie paljon aikaa, mutta Kummien etuna on, että se voi käynnistää asioita nopeasti. Kummien tuen ansiosta pääsemme liikkeelle.”
Lastenklinikoiden Kummit käynnistää tänä vuonna Cool Kids -nimisen hankkeen yhdessä Husin lasten- ja nuorisopsykiatrian asiantuntijoiden kanssa. Hankkeen tarkoituksena on, että erikoissairaanhoito kouluttaa osaajia peruspalveluiden puolelle. Näin ollen ahdistuneisuushäiriöön päästään puuttumaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
– Tämän kampanja idea ei ole olla vain valistava, vaan myös antaa konkreettisia työkaluja, sanoi Kummien viestintä- ja markkinointipäällikkö Matti Valli hankkeen lanseeraustilaisuudessa helmikuussa.
Cool Kids on 2000-luvun alussa australialaisessa Macquarien yliopistossa kehitetty hoito-ohjelma, joka kuuluu kognitiivisiin käyttäytymisterapioihin. Tutkimusnäytön mukaan sen avulla on saatu hyviä tuloksia ahdistuneisuushäiriön hoidossa.
Cool Kids soveltuu sekä ryhmä- että yksilöhoitoon.
Kummit on mukana alkuvaiheessa, kun hoito halutaan tuoda maanlaajuisesti erikoissairaanhoidosta perustasolle.
Ahdistuneisuushäiriöt yleisiä lapsilla ja nuorilla
Hankkeessa ovat tiiviisti mukana sekä Husin lasten että nuorten psykiatria. Molemmissa on käytetty Cool Kids -hoitoa – hyvin tuloksin.
Husin nuorisopsykiatrian ylilääkäri ja linjajohtaja Klaus Ranta on ollut mukana tuomassa Cool Kidsiä Suomeen.
– Tämä hoitomuoto on maailmalla yksi käytetyimpiä terapioita ahdistuneisuushäiriön hoidossa. Siitä on paljon tutkimusnäyttöä ja hyviä tuloksia myös täällä Husissa, Ranta sanoo.
Ranta on kognitiivinen psykoterapeutti ja tutkinut ahdistuneisuushäiriötä. Hänen mukaansa hoitomuoto antaa lapselle työkaluja, joiden avulla hän oppii ajattelemaan uudella tavalla tilanteissa, joissa hän yleensä tuntee ahdistusta.
Husissa Cool Kidsiä on käytetty useiden vuosien ajan. Perustasolta hoitomuoto on kuitenkin puuttunut.
– Yleensä uuden toiminnan pystyttäminen vie paljon aikaa, mutta Kummien etuna on, että se voi käynnistää asioita nopeasti. Kummien tuen ansiosta pääsemme liikkeelle.
Apua varhaisessa vaiheessa
Hanke tähtää siihen, että siitä muodostuisi maanlaajuinen hoitomuoto.
Husin lastenpsykiatrian ylilääkäri ja linjajohtaja Leena Repokari sanoo, että siten saataisiin tuotettua perustasolle välineitä lasten mielenterveystyöhön, ja useampi lapsi voisi saada apua varhaisessa vaiheessa.
Repokari kertoo, että hankkeesta on jo käyty kertomassa Husin jäsenkuntien ja erva-alueiden johdolle. Samoin on olemassa suunnitelma siitä, mitä menetelmän levittäminen perustasolle edellyttää.
– Ensivaiheessa tarkoituksena on kouluttaa tekijöitä kaikille yliopistosairaaloiden klinikoille, erva-alueen lastenpsykiatrin yksiköihin sekä pääkaupunkiseudun perustasolle. Jatkossa olen mukana kaikessa järjestämisessä niiltä osin kuin on tarpeen.
Lasten- ja nuorten psykiatrian ammattilaiset saavat usein vastata kysymykseen, miksi lapsilla on nykyään niin paljon ahdistusta ja muita psyykkisiä ongelmia.
Repokarin mukaan ei ole olemassa näyttöä siitä, että lasten ja nuorten mielenterveysongelmat olisivat lisääntyneet.
– Se on muuttunut, että vanhemmat osaavat nykyään tunnistaa niitä entistä paremmin ja koska koulu on nykyään aiempaa vaativampaa sosiaalisesti, se näkyy ahdistuneisuushäiriöinä.
Cool Kidsissa hoitoon osallistuu koko perhe.
– Aina kun autetaan lasta, autetaan myös vanhempia. Vanhempien läsnäolo on hoidossa välttämätöntä.
Kansallinen Cool Kids -hanke käynnistyy menetelmän kehittäjän Ron Rapeen koulutuksesta. Hoito-ohjelman pilotointi kouluissa päästään todennäköisesti aloittamaan vielä tänä vuonna.
Lamaannuttava ahdistuneisuushäiriö
- Ahdistuneisuushäiriöt ovat merkittävä lasten ja nuorten mielenterveydellinen ongelma: niitä esiintyy 6–10 prosentilla.
- Ahdistuneisuushäiriöihin kuuluvat muun muassa paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko, eroahdistushäiriö, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, määräkohtaiset pelot, pakko-oireinen häiriö ja traumaperäinen stressihäiriö. Ahdistuneisuushäiriö hankaloittaa toimintakykyä.
- Ahdistuneisuushäiriöt tulevat erikoissairaanhoidon piiriin usein melko myöhäisessä vaiheessa, siellä perustasolta puuttuu hoito-ohjelma.
Juttu on julkaistu alun perin Kummit-lehden numerossa 1/2020.
Teksti: Laura Koljonen