HUSin Uuden lastensairaalan kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkäri Heikki Alapulli näkee työssään ne lapset, joiden suunterveys on huonossa jamassa.
Uudenmaan alueen lasten nukutuksessa tehtävä hammashoito on keskitetty HUSiin.
– Suurimmalla osalla suomalaislapsista suunterveys on hyvällä tolalla, mutta osalla se on tosi heikko. Lapset, joita Uudessa lastensairaalassa hoidamme hampaiden reikiintymisen vuoksi, ovat koko ajan myös entistä nuorempia.
Heikki Alapulli, millä tolalla lasten suunterveys on tänä päivänä?
”Vuodesta 2019 meille Uuteen lastensairaalaan on keskitetty lasten nukutuksessa tehtävä hampaiden hoito, ja lähetteiden määrä on noussut 83 prosenttia tuosta ajankohdasta.
Näiden potilaiden lisäksi työmme keskittyy harvinaisten suusairauksien ja vakavasti sairaiden lasten, kuten syöpäpotilaiden ja elinsiirtopotilaiden, suunterveydestä huolehtimiseen.
”Nuorimmat potilaamme ovat noin puolitoistavuotiaita, eli heillä ensimmäiset hampaat ovat olleet suussa alle vuoden, eivätkä kaikki maitohampaat ole vielä edes puhjenneet.”
Myös perusterveiden lasten vaikeat hammasongelmat, joiden hoito hereillä ei ole onnistunut, tulevat meille. Näiden potilaiden kohdalla monella on neuropsykiatrisia haasteita tai muuten vaikea tilanne perheessä. Polarisaatio näkyy myös tässä asiassa.”
Millaisten suunterveyteen liittyvien asioiden kanssa olet tekemisissä työssäsi?
”Meillä on hyvin laaja skaala potilaita. Edellisten potilasryhmien lisäksi hoidossa on kasvava joukko esimerkiksi tulehduksellista suolistosairautta sairastavia lapsia ja nuoria. Heillä on usein limakalvomuutoksia suussa – aivan kuten suolessakin.
Tapaan työssäni terveiden lasten osalta vain heitä, joiden suunterveys on heikko. Meillä ei valitettavasti ole valtakunnallista tilastoa siitä, mikä lasten suunterveys tämän päivän Suomessa on. Meille hoitoon tulevien lasten määrä on kuitenkin kasvanut ja tilanne huonontunut viime vuosina. Nuorimmat potilaamme ovat noin puolitoistavuotiaita, eli heillä ensimmäiset hampaat ovat olleet suussa alle vuoden, eivätkä kaikki maitohampaat ole vielä edes puhjenneet.
Nukutuksessa hoidetaan laajoja reikiintymisen aiheuttamia vaurioita. Silloin joudumme toisinaan myös poistamaan infektoituneita hampaita. Hampaiden varhainen poistaminen puolestaan nostaa purentaongelmien riskiä. On tärkeää ymmärtää, että ilman muutoksia arjen hammashoitotottumuksissa lapsen suussa reikiä aiheuttava mikrobisto siirtyy pysyvään hampaistoon ja ongelmat jatkuvat. Hampaiden reikiintymistä sairautena ei siis hoideta hammaslääkärissä, vaan kotona arjessa.”
Miten lasten päivittäisestä suunterveydestä huolehditaan parhaiten?
”Ensinnäkin vanhempien omalla suunterveydellä on suuri vaikutus uuden tulokkaan suunterveyteen, sillä aikuisten suun mikrobit siirtyvät lapselle. Odottavien vanhempien tulisi siksi pitää hyvä huoli omasta suunterveydestään.
Lapsen synnyttyä kaksi ensimmäistä vuotta ovat suunterveyden kannalta tärkeää aikaa. Silloin lapsen suun mikrobisto vakiintuu. Siihen, mitä mikrobeja suuhun asettuu, vaikuttaa se, miten hampaita puhdistetaan sekä se, mitä ja milloin syödään. Tavoilla ja tottumuksissa on iso merkitys, ja syömisen tavat on yhtä tärkeitä kuin puhdistamisen tavat.
Länsimainen ruokavalio on todella hiilihydraattipitoinen, ja usein ylimääräiset hiilarit ovat ongelma, kun hampaiden kannalta pahat bakteerit voivat hyödyntää niitä.
”Lapsen synnyttyä kaksi ensimmäistä vuotta ovat suunterveyden kannalta tärkeää aikaa. Silloin lapsen suun mikrobisto vakiintuu.”
Yksi isoista riskitekijöistä on tiheä syöminen. Syömiskertoja tulisi olla 5–6 kertaa päivässä, jotta suu saisi riittävästi aikaa palautua ruokailujen välillä.
Yöaikaan syöminen on riskaabeleinta, sillä silloin syljen eritys on alhainen. Jos lapsella on uniongelma ja ne ratkaistaan yöaikaisella syömisellä tai juomisella, se kasvattaa hammasvaurioiden riskiä.”
Mitä muuta huonosti hoidettu suu aiheuttaa kuin pahanhajuisen hengityksen ja reikiä?
”Hoitamaton reikiintyminen on ensimmäinen askel kohti hammasperäistä bakteeri-infektiota. Se voi levitä paikallisesti aiheuttaen kipua ja turvotusta kasvojen alueella, mutta myös laajemmalle ja aiheuttaa vakavimmillaan yleistulehduksen koko kehossa.”
Mikä yhteys huonosti hoidetulla suulla on aikuisiän sairauksiin?
”Huono suunterveys on elintapasairaus, ja usein lapsuudessa omaksutut tavat seuraavat aikuisuuteen. Mikrobisto, joka asettuu suuhun lapsena, ennustaa, millainen suunterveys on aikuisena. Totta kai tapoja on mahdollista muuttaa myöhemmin, mutta tutkimuksissa on osoitettu, että jos suunterveys on hyvä maitohammasvaiheessa, se ennustaa hyvää suunterveyttä myös myöhemmin aikuisena.”
MITEN? Vinkit lasten hyvään perushammashoitoon
Harjaa kaksi kertaa päivässä. Hampaat tulee harjata puhtaaksi kahdesti päivässä fluoritahnaa iän mukaisesti käyttäen. Nuorten tulee hampaiden harjauksen lisäksi puhdistaa hammasvälinsä päivittäin.
Harjaatko vai puhdistatko? Lapsen suunterveydestä huolehtiminen on vanhempien vastuulla. Mitä pienempi lapsi, sitä suurempi on vanhemman vastuu. Jo alle kouluikäinen lapsi osaa harjata hampaita, mutta ei vielä puhdistaa niin, että hampaiden pinnoista tulee puhtaat. Puhdas hammas ei reikiinny. Lasten omaa harjausta tulee kannustaa, mutta vastuun hampaiden puhtaudesta huolehtimisesta voi siirtää lapselle aikaisintaan yläkouluiässä.
Käytä ksylitolituotteita tukena. Hyvän hammashoidon tukena voi käyttää ksylitolituotteita, kuten ksylitolipastilleja tai -purkkaa. Säännöllinen päivittäinen ksylitolin käyttö (vähintään 5 g/vrk) vähentää tutkitusti hampaiden reikiintymistä.
Minimoi höttöhiilarit. Hampaiden kunnon kannalta ruokailulla on iso merkitys. Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokailuajat edistävät hammasterveyttä. Sokereiden osuus tulisi olla korkeintaan kymmenen prosenttia päivän kokonaisenergiansaannista. Erityisen huonoja hampaiden kannalta ovat pitkälle prosessoidut hiilihydraatit – eli höttöhiilarit – kuten puhdas sokeri ja tärkkelyssiirappi.
Syö vain päiväsaikaan. Ruokailun tulisi tapahtua päivällä. Pienten lasten kohdalla puhutaan hampaiden varhaisesta reikiintymisessä eli ECC:stä (early childhood caries), joka on aggressiivinen hampaiden reikiintymisen muoto. Sen taustalla voi olla esimerkiksi lapsen uniongelmat. Yöllä heräilevälle lapselle saatetaan tarjota esimerkiksi mehua, maitoa tai rintamaitoa, joka rauhoittaa lapsen, mutta tuhoaa suunterveyden.
Lähde: Kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkäri Heikki Alapulli
Teksti: Laura Koljonen