Olen ollut mukana Kummien toiminnassa…. noin kolme vuotta. Ensimmäinen tapahtuma oli sählypeli. Kaikki ne kerran, kun olen ollut mukana Kummien toiminnassa, ovat olleet tosi kivoja ja pysäyttäviä. Minulle on tärkeää olla mukana. Haluan osoittaa lapsille ja nuorille, että olen kiinnostunut heistä. Pidän siitä, kun lapset tulevat höpöttelemään. Heidän jutuissaan ei ole koskaan mitään filtteriä – ja se on parasta.
Minut houkutteli mukaan… levy-yhtiön työntekijä, jolta oli kysytty, kiinnostaisiko minua osallistua sählypeliin. Sanoin, että tietenkin. Tykkään yhdessä urheilusta. Sen jälkeen olen esiintynyt Kummien Elämä Lapselle -konsertissa, joulukonsertissa ja soittanut biisejäni esimerkiksi Uuden lastensairaalan aulassa.
Hauskaa on ollut erityisesti… se, kun olen tavannut ihan uniikkeja tyyppejä. Tykkään tavata ihmisiä – se on minulla tavallaan verissä.
Mieleenpainuvin muistoni on…. se kerta, kun olin sairaalan aulassa esiintymässä ja tajusin, että kaikki ne lapset ja aikuiset, jotka tulevat aulan ovista sisään, liittyvät jollakin tavalla lapsen sairastumiseen. Ajattelin kaikkia siihen liittyviä tunteita, kuten huolta ja toiveikkuutta. Se liikutti. Muistan myös kaikki ne kerrat, kun lapsi on tullut kädet ojossa halaamaan. Ne ovat niin liikuttavan luottavaisia.
Kummi-taipaleeni on opettanut minulle… sen, että lapsiin pitää panostaa paljon entistä enemmän. Monelle sairaalassa olo on ihan normaalia arkea. Kunnioitan myös todella paljon vanhempia ja heidän kykyään pysyä vahvana, kun oma lapsi on sairas ja olo aivan varmasti vaikea.
Lastenklinikoiden Kummina haluan vaikuttaa / tukea / auttaa… sillä tavalla, että kaikille kohtaamilleni lapsille tulisi sellainen olo, että totta kai haluan viettää aikaa heidän kanssaan, sillä he ovat niin makeita tyyppejä. Haluaisin parantaa lasten ja nuorten itsetuntoa. Se on tavoitteeni.
Teksti: Laura Koljonen