Lasten ja nuorten syömishäiriöiden esiintyvyys on viime vuosina lisääntynyt, ja osalla sairastuneista oireet ovat myös vaikeutuneet. Vaikeasti oireilevat syömishäiriötä sairastavat lapset ovat yksi erikoissairaanhoidon vaativimmista potilasryhmistä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla HUS Lastenpsykiatrian syömishäiriöyksikössä hoidetaan vuosittain 130–150 lasta. Heistä 10–20 prosenttia tarvitsee myös lastenpsykiatrista osastohoitoa.
Tutkimusten mukaan syömishäiriöt kroonistuvat herkästi ja aiheuttavat suurta huolta ja kärsimystä koko perheelle.
– Syömishäiriö on koko perheen sairaus, sanoo hankkeessa mukana oleva psykologi ja DKT-terapeutti Heini Elo.
Tälle vaikeimmin oireilevalle ja hankalahoitoiselle ryhmälle halutaan nyt tuoda uusi, näyttöön perustuva hoitomalli, jota myös Lastenklinikoiden Kummit on lähtenyt tukemaan.
Perhepohjainen malli ei toimi kaikille
Lapsilla on samoja syömishäiriöitä kuin aikuisilla ja nuorilla. Lapsilla yleisimpiä syömishäiriöitä ovat laihuushäiriö eli anoreksia, epätyypillinen laihuushäiriö, ahmimishäiriö bulimia sekä syömisen välttämis- ja rajoittamishäiriö ARFID (Avoidant/Restrictive Food Intake Disorder).
Kuten aikuisilla myös lapsilla syömishäiriöihin liittyy merkittävästi kohonnut kuolemanriski. Laihuushäiriö uhkaa lapsen fyysistä terveyttä ja tutkimusten mukaan siihen liittyy myös kohonnut itsemurhariski.
Vaikeasti oireilevat syömishäiriötä sairastavat lapset ovat yksi erikoissairaanhoidon vaativimmista potilasryhmistä.
Lasten syömishäiriöitä hoidetaan ensisijaisesti perhepohjaisella FBT-hoitomallilla (Family Based Treatment). FBT-hoidossa vanhemmille tarjotaan tukea, jotta he voivat auttaa lastaan syömään säännöllisesti ja riittävästi sekä tukea tätä syömiseen liittyvän ahdistuksen kanssa.
– Perhepohjainen hoito tuottaa toivottua lopputulosta arviolta 70 prosentilla syömishäiriöön sairastuneista lapsista. Loppujen kohdalla se ei tunnu riittävän. Silloin ajaudutaan hankaliin tilanteisiin, kun syömishäiriökierrettä ei saada katkaistua, sanoo Hanna Huhdanpää.
Huhdanpää on lastenpsykiatri ja apulaisylilääkäri sekä Heini Elon tavoin mukana hankkeessa.
Huhdanpään mukaan lapsen vaikea syömishäiriö on henkeä uhkaava tilanne, ja aiheuttaa lapselle ja koko perheelle huomattavaa kärsimystä.
– Toivon, että yhteiskunnallisesti ymmärrettäisiin, että meillä on alle 10-vuotiaita, jotka sairastavat anoreksiaa.
Osastohoitoon ohjautuvilla syömishäiriötä sairastavilla lapsilla todetaan usein kehityksellisiä haasteita, kuten autismikirjon häiriöitä sekä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä, tunnesäätelyvaikeuksia, itseä satuttavaa käytöstä ja kuolema-ajatuksia, aggressiivisuutta, traumaoireita, pakko-oireita tai erittäin vaikeaa ahdistuneisuutta. Vaikeaoireisilla potilailla on myös isompi riski toistuviin osastojaksoihin.
– Tällaisten potilaiden hoito on osoittautunut haastavaksi, ja siihen olemme pyrkineet löytämään uusia näyttöön perustuvia hoitomuotoja, Huhdanpää sanoo.
Hoitomallin kulmakivenä on ravitsemustilan korjaaminen
Tämän vuoden aikana HUS Lastenpsykiatrialla otetaan käyttöön Kummien tukema MED-DBT -hoitomalli. Lyhenne tulee sanoista Multidiagnostic Eating Disorder – Dialectical Behavioral Therapy. Hoitomalli on kehitetty Kanadassa ja suunnattu sellaisille lapsille ja nuorille, joiden kohdalla ensin kokeiltu perhepohjainen hoitomalli ei ole toiminut.
Hoitomallissa lapsella ja vanhemmalla on omat viikoittaiset tapaamiset ja viikoittainen taitoharjoitteluryhmä. Perheellä on myös mahdollisuus soittaa omalle MED-DBT -työntekijälle.
”Tavoitteenamme on, että lasten syömishäiriöiden hoitoa voitaisiin yhdenmukaistaa koko Suomessa.”
– Hoidossa pyritään tunnistamaan lapsen ja vanhempien mahdollisia taitopuutoksia ja harjoitellaan taitoja sietää esimerkiksi vaikeaa ahdistuneisuutta.
MED-DBT -hoitomallissa hoidon kulmakiven muodostaa lapsen ravitsemustilan korjaaminen. Huhdanpään mukaan vaikeiden syömishäiriöiden hoitoon tarvitaan systemaattista ja näyttöön perustuvaa hoitomuotoa, jotta lapset saisivat oikeanlaista ja riittävää apua mahdollisimman varhain.
– Lisäksi tavoitteenamme on, että lasten syömishäiriöiden hoitoa voitaisiin yhdenmukaistaa koko Suomessa.
Hoitomalli pohjautuu Kummien Mielen tila -ohjelmaan kuuluvaan dialektiseen käyttäytymisterapiaan
MED-DBT -hoitomalli liittyy myös toiseen Kummien tukemaan hoitomenetelmään, DKT:hen. Dialektisen käyttäytymisterapian avulla hoidetaan itsetuhoisia lapsia ja nuoria, joilla on paljon voimakkaita tunteita ja vaikeuksia hallita niitä.
DKT:ssa myös vanhemmille opetetaan taitoja, jotta he voivat auttaa lastaan. Hoitomenetelmän aikana opetellaan katkaisemaan negatiivinen kehä opettelemalla uusia, vaihtoehtoisia tapoja helpottaa oloaan ja toimimaan lapselle vaikeissa tilanteissa.
DKT-hoitomalli on ollut käytössä muun muassa HUS Lastenpsykiatrialla vuodesta 2017 alkaen, ja sitä on levitetty Kummien tuella myös muille alueille.
Psykologi Heini Elon mukaan sovellettu DKT-hoitomalli sopii loistavasti vaikeiden syömishäiriöiden hoitoon.
– Vaikeisiin syömishäiriöihin liittyy aina myös muita ongelmia, kuten itseä satuttavaa käytöstä ja huomattavia tunnesäätelyvaikeuksia, Elo sanoo.
DKT-hoitomallit ovat intensiivisiä hoitoja, niin myös MED-DBT -hoitomalli, joka on kuuden viikon mittainen.
”Vaikeisiin syömishäiriöihin liittyy aina myös muita ongelmia, kuten itseä satuttavaa käytöstä ja huomattavia tunnesäätelyvaikeuksia.”
– Syömishäiriö on usein monen tekijän summa. Taustalla saattaa olla temperamentin vaativuutta, vuorovaikutusvaikeuksia, pelkoa parantua… Käymme läpi näitä asioita hoitojakson aikana.
Dialektisessa käyttäytymisterapiassa hoito keskittyy ensisijaisesti henkeä uhkaavan käytöksen vähentämiseen niin kauan kuin sitä esiintyy. Syömishäiriön kohdalla syömättömyys on yksi elämää uhkaavan käytöksen muoto. Samalla vahvistetaan taitoja elää turvallisesti oman näköistä ja elämisen arvoista elämää.
– Mallin hoito on muutakin kuin sitä, että potilas saadaan syömään, mutta fyysisen tilan pitää ensin kohentua, jotta aivot voivat toimia, Elo muistuttaa.
Teksti: Laura Koljonen
MIKÄ? Syömishäiriöiden kehittämismalli
- Kummien tukema MED-DBT eli vaikeasti oireilevien lasten hoitomalli otetaan asteittain käyttöön HUS Lastenpsykiatrialla sekä avo- että osastohoidossa vuosien 2025–2026 aikana.
- Hoitomalliin koulutetaan MED-DBT -tiimi, johon kuuluu lääkäreitä, sairaanhoitajia sekä psykologeja.
- Lasten vakavien syömishäiriöiden hoidon yhdenmukaistamiseksi luodaan myös yliopistosairaaloiden välinen yhteistyöverkosto.
MITÄ? Lapset sairastavat samoja syömishäiriöitä kuin aikuiset
- Lasten ja nuorten syömishäiriöiden esiintyvyys on viime vuosina lisääntynyt, ja osalla sairastuneista oireet ovat myös vaikeutuneet. HUS Lastenpsykiatrian syömishäiriöyksikössä hoidetaan vuosittain 130–150 lasta. Heistä 10–20 prosenttia tarvitsee myös lastenpsykiatrista osastohoitoa.
- Lapsilla on samoja syömishäiriöitä kuin aikuisilla ja nuorilla.
- Lapsilla yleisimpiä syömishäiriöitä ovat laihuushäiriö eli anoreksia, epätyypillinen laihuushäiriö, ahmimishäiriö bulimia sekä syömisen välttämis- ja rajoittamishäiriö ARFID (Avoidant/Restrictive Food Intake Disorder).
- Lasten syömishäiriöitä hoidetaan ensisijaisesti perhepohjaisella FBT-hoitomallilla (Family Based Treatment).