Kummien Mielen tila -kampanjan avulla on tähän mennessä koulutettu reilu 120 Cool Kids -ohjaajaa ympäri Suomen.
Syyskuun koulutuksessa kouluttajina olivat tuttuun tapaan HUSin lasten- ja nuorisopsykiatrian asiantuntijat. Koulutukseen osallistui ammattilaisia HYKSin erityisvastuualueelta.
Seuraavia koulutuksia valmistellaan jo. Ne tulevat kohdentumaan muihin Suomen yliopistosairaaloihin ja niiden erityisvastuualueille. Nämä koulutuksen toteutuvat ensi vuoden alussa.
Lastenpsykiatrian psykologi ja perheterapeutti Sanna Hemnell on yksi kouluttajista.
– Alamme olla loppumetreillä marraskuussa 2020 aloittaneen koulutusporukan kanssa. Cool Kids -ohjaajaksi pätevöityminen vie noin vuoden, ja siihen vaaditaan menetelmäohjauksen lisäksi tietty määrä hoitojen toteuttamista. Ne alkavat useimmilla olla suoritettuina, Hemnell sanoo.
Cool Kids -hoito-ohjelmaa voi tehdä joko yksilö- että ryhmämuotoisena perhehoitona. Ryhmämuotoisuus on suositus, mutta koronapandemian takia monella alueella ryhmät eivät ole voineet kokoontua.
– Ryhmät ovat päässeet kunnolla starttaamaan vasta nyt.
Mielen tila -kampanjan alle ollaan lisäämässä myös toinen näyttöön perustuva hoito-ohjelma.
DKT eli dialektinen käyttäytymisterapia tuo apua itsetuhoisille lapsille ja nuorille.
Kun erittäin voimakkaat tunteet eivät ole hallinnassa
Tarve DKT:lle on noussut esiin asiantuntijoiden keskuudesta.
Heidän mukaansa lasten ja nuorten tuskainen ahdistus on lisääntynyt. Samoin viiltely ja itsemurhayritykset.
Tällaisia potilaita on esimerkiksi HUSissa hoidettavana säännöllisesti.
HUS Lastenpsykiatrian psykologi Heini Elo sanoo, että fokusoiduilla hoidoilla saadaan suhteellisen nopeasti apua vaikeaan oireeseen eli itsetuhoisuuteen ja itsensä vahingoittamiseen.
– Dialektisen käyttäytymisterapian avulla hoidetaan ihmisiä, joilla on voimakkaita tunteita ja vaikeuksia hallita niitä, Elo sanoo.
DKT:n kehittäminen alkoi 1980-luvulla. Alun perin sen avulla hoidettiin epävakaasta persoonallisuushäiriöstä ja toistuvasta itsetuhoisuudesta kärsiviä aikuisia. Myöhemmin mallista luotiin myös lasten ja nuorten mallit.
HUSissa dialektista käyttäytymisterapiaa on käytetty lastenpsykiatriassa vuodesta 2017, nuorisopsykiatrien puolella pidempään.
Heini Elo sanoo, että joillakin lapsilla tunteiden säätelyn vaikeus johtaa siihen, että lapsi riehuu, käy vanhempien päälle ja pahimmassa tapauksessa vahingoittaa itseään.
– DKT on kehitetty jälkimmäiselle ryhmälle. Pienillä lapsilla itsensä vahingoittaminen voi olla impulsiivista lyömistä tai raapimista, vanhemmilla lapsilla esimerkiksi viiltelyä.
Lapsen tai nuoren voimakkaat tunteet eivät automaattisesti tarkoita sitä, että tunteiden hallinnan kanssa tulisi ongelmia.
Tunteidensäätelyongelmilla on Elon mukaan biologinen, temperamenttipiirteisiin liittyvä pohja. Se saa osan ihmisistä kokemaan tunteensa erityisen herkästi ja voimakkaasti.
Herkän lapsen tunteiden tukeminen on ympäristölle poikkeuksellisen vaativa tehtävä, johon vanhemmat ja muut lapsen arjessa olevat aikuiset tarvitsevat erityisiä taitoja.
– Jos lapsella on isot tunteet, usein perheestä löytyy myös toinen perheenjäsen, jolla on isot tunteet. Joidenkin ihmisten hermostorakenne vaan on sellainen, että tunteet säilyvät pitkään hyvin intensiivisinä ja voimakkaina.
Lapsen tai nuoren voimakkaat tunteet eivät automaattisesti tarkoita sitä, että tunteiden hallinnan kanssa tulisi ongelmia. Joskus lapsi oppii kasvun aikana riittävät tunteidensäätelytaidot.
– Joskus ongelmia tulee vasta nuoruusiässä. Ominaisuus on ollut lapsesta asti, mutta tunteet on saatu hallittua, kunnes murrosikä alkaa.
– Nuorena tunteet alkavat heittelehtiä kaikilla, mutta usein erityisesti niillä, joilla on ollut haasteita niiden kanssa jo lapsena. Silloin, kun nuorella ei ole riittäviä keinoja tunteidensa säätelyyn, itsensä vahingoittaminen lisääntyy.
”Tarkoitus ei ole etsiä syyllisiä”
Dialektinen käyttäytymisterapia on hyvin intensiivinen hoito-ohjelma. Siihen osallistuu sekä lapsi että vanhemmat.
– DKT:ssa myös vanhemmalle opetetaan taitoja, jotta hän voi auttaa lastaan. Kun lapsi vahingoittaa itseään, hänellä on taitopuute. Tunteet tulevat niin voimakkaina, että hän ei kykene vapautumaan niistä mitenkään muuten kuin vahingoittamalla itseään.
Heini Elo sanoo, että itsensä vahingoittaminen on valitettavan tehokas keino päästä eroon hankaliksi kokemistaan tunteista.
– Lapset tunnistavat jo hyvin nuorena sen tuoman hetkellisen helpotuksen. Se siitä tekeekin niin koukuttavaa – kipu palkitsee, mutta pidemmällä aikavälillä siitä tuleekin todella kurja olo. Käytös jatkuu, sillä lapsella ei ole muita keinoja.
DKT:ssa negatiivinen kehä katkaistaan opettelemalla uusia, vaihtoehtoisia tapoja helpottaa oloaan.
Kun perhe osallistuu dialektiseen käyttäytymisterapiaan, ensin tarkastellaan tilanteita, jotka aiheuttavat lapselle voimakkaita tunteita.
– Hoitomuodon aikana puhutaan paljon. Tarkoitus ei ole etsiä syyllisiä. Jokainen vanhempi on yrittänyt parhaansa niillä keinoilla, joita hänellä on. DKT:ssa vanhempien on tärkeää oppia säätelemään omia tunteitaan pysyäkseen rauhallisina ja johdonmukaisina. Aikuinen oppii ymmärtämään paremmin lapsensa toiminnan taustalla vaikuttavia tekijöitä eli sitä, miksi lapsi toimii niin kuin toimii vallitsevissa olosuhteissa. DKT:ssä opettelemme myös hetkeen pysähtymisen taitoja ja vuorovaikutustaitoja.
Vähitellen, toiston myötä, käytös alkaa muuttua ja tulee uudeksi rutiiniksi.
Itsetuhoon on aina puututtava
Lapsen tai nuoren itsensä vahingoittamista ei voi koskaan jättää huomiotta, painottaa Heini Elo.
Hän sanoo, että mikäli oireiluun ei puututa, se muuttuu vakavammaksi, kunnes se on elämää uhkaavaa.
– Nuoret, joilla on tunteidensäätelyongelmia, ovat riskissä alkaa käyttää päihteitä ja kärsiä erilaisista persoonallisuushäiriöistä. Hoito-ohjelman tavoite on, että lapsuusvaiheessa ehkäistäisiin tulevaisuuden vaikeita pulmia.
DKT:llä, kuten myös Cool Kids -hoidolla, on saavutettu hyviä tuloksia.
DKT:ssa negatiivinen kehä katkaistaan opettelemalla uusia, vaihtoehtoisia tapoja helpottaa oloaan.
DKT:n avulla itsetuhoisuus vähenee merkittävästi tai loppuu kokonaan, ja lapsen tai nuoren tunteiden hallinta alkaa sujua.
– Lapsi tai nuori oppii toimimaan rakentavalla tavalla ja huomaamaan, mikä auttaa tunnekuohuissa. Hän oppii myös tunnistamaan isoja tunteita laukaisevia tekijöitä.
Lisäksi DKT vie vuorovaikutusta myönteisempään suuntaan, ja antaa keinoja ottaa esille vaikeita asioita.
– Yksinkertaisesti DKT opettaa sietämään hankaluutta.
MITÄ? Mielen tila tarjoaa ratkaisuja lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin
- Cool Kids on lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon kehitetty kymmenen kerran hoitomalli lapsille ja nuorille.
- HUS aloitti viime vuonna Lastenklinikoiden Kummien tuella pilotin, jossa erikoissairaanhoito kouluttaa näyttöön perustuvan Cool Kids -hoito-ohjelman osaajia ja auttaa menetelmien käyttöönotossa sekä seurannassa peruspalveluiden puolella – kunnissa ja kouluissa. Cool Kids auttaa ahdistuneisuushäiriöistä kärsiviä lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
- Ahdistuneisuushäiriöt ovat merkittävä lasten ja nuorten mielenterveydellinen ongelma: niitä esiintyy 6–10 prosentilla.
- Ahdistuneisuushäiriöihin kuuluvat muun muassa paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko, eroahdistushäiriö, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, määräkohtaiset pelot, pakko-oireinen häiriö ja traumaperäinen stressihäiriö. Ahdistuneisuushäiriö hankaloittaa toimintakykyä.
- Ahdistuneisuushäiriöt tulevat erikoissairaanhoidon piiriin usein melko myöhäisessä vaiheessa, sillä perustasolta puuttuu hoito-ohjelma.
- DKT eli dialektinen käyttäytymisterapia on suunnattu itsetuhoisille lapsille ja nuorille.
- Lasten DKT-malli on 6–13-vuotiaille, ja se on perhekeskeinen. Nuorten DKT-malli on suunnattu 11 ikävuodesta eteenpäin, ja siihen kuuluu myös ryhmätyöskentelyä.
- Nuorten DKT-malli on ollut käytössä HUS Lastenpsykiatrian puolella vuodesta 2017, HUS Nuorisopsykiatrialla jo sitä aiemmin.
Lähde: HUS nuorisopsykiatrian linjajohtaja Klaus Ranta, HUS lastenpsykiatrian psykologi Heini Elo, HUS ja Kummit
Teksti: Laura Koljonen