
Leikkaushoito pelottaa ja jännittää monia pikkupotilaita ja heidän vanhempiaan. Tämän pisti merkille Porvoon sairaalan lastenyksikössä työharjoittelussa ollut sairaanhoitajaopiskelija Anna Sarkama-Antila.
Yhtenä päivänä sairaalaan tuli pieni nielurisaleikkauspotilas, joka ei tuntunut jännittävän leikkausta ollenkaan. Sarkama-Antila muistelee, että sen sijaan lapsi riemastui hattaraa muistuttavasta leikkausmyssystä ja kertoi haluavansa isona hattaranmyyjäksi.
– Tapaus hattaroineen jäi mieleen, ja aloin miettiä, että mitä jos leikkauspelkoja voisi hälventää sadun ja mielikuvituksen avulla, Sarkama-Antila sanoo.
Kirjan toteuttaminen vaikutti mahdolliselta, sillä Sarkama-Antila on toiselta ammatiltaan graafinen suunnittelija ja kuvittaja. Hän houkutteli mukaansa samalla vuosikurssilla opiskelleen Elina Mehtosen.
Yhdessä he ideoivat kirjan, jonka tavoitteena on lieventää lapsipotilaan leikkauspelkoa ja osallistaa vanhempia käsittelemään leikkauspelkoja lapsen kanssa.
Usein unohtuu se, että vanhempiakin jännittää lapsen tuleva leikkaus.
Hattarahattu ja uniset -kirjassa Valo menee kitarisaleikkaukseen. Leikkauspelko muuttuu seikkailuksi Tuutilullassa, jossa tunteista tehdään pilviä.
Kirja pohjautuu Sarkama-Antilan ja Mehtosen keväällä 2020 tehdyn Laurea AMK:n opinnäytetyön – Hattarahattu ja uniset – Kuvakirja lasten leikkauspelkojen lievittäjänä – taustatutkimukseen ja haastatteluihin sekä opinnäytetyössä esiteltyyn versioon kirjasta.
– Kirja pohjautuu vahvasti opinnäytetyöhön – sairaalaan tai leikkaukseen liittyvät asiat eivät siis ole tuulesta temmattuja. Kirjaa testattiin tekoprosessin aikana leikkaukseen osallistuvalla hoitohenkilökunnalla, sekä tuttavien ja tuttavan tuttavien perheissä, joissa oli eri-ikäisiä lapsia, joista osa oli käynyt leikkauksessa. Testiryhmään kuuluivat myös omat lapsemme.
Kummit jakaa kirjaa sairaaloihin
Kun kirja valmistui, Sarkama-Antila pohti, miksi kirjaa ei voisi jakaa Porvoon sairaalan lisäksi myös muihin sairaaloihin. Hän oli yhteydessä Kummeihin. Vastaus oli innostunut.
– Olen todella iloinen, että Kummit on päättänyt lähteä mukaan jakamaan kirjaa. Opinnäytetyön hoitohenkilökunnan haastattelussa nousi esiin toive, että kirjaa voitaisiin jakaa kotiin jo ennalta. Samaa toivoivat kirjaa lukeneet vanhemmat. Ideana on nimenomaan se, että perhe saisi etukäteen tutustua tulevaan sairaalapäivään, ja lukea tarinan kaikessa rauhassa ja keskustella lapsen kanssa leikkaukseen liittyvistä asioista.
Sarkama-Antila sanoo, että usein unohtuu se, että vanhempiakin jännittää lapsen tuleva leikkaus.
– Kun vanhemmat tietävät, mitä tapahtuu, he voivat rauhoittaa lasta.
Teksti: Laura Koljonen