Maaret Kallio: ”On aina pelottavampaa, jos ilmassa on kireyttä, mutta lapsi ei tiedä, miksi”

Ukrainan sota on vyörynyt uutiskuvista myös lasten ja nuorten silmille. Miten lapsen kanssa voi puhua sodasta, ja miltä osin häntä on siltä suojattava? Ja mikä on paras tapa? Kouluttajapsykoterapeutti ja kummi Maaret Kallio kertoo.

Arki suojaa sekä lasta että aikuista, sanoo Maaret Kallio. (Kuva Laura Malmivaara / WSOY)

1) Arjen rutiinit suojaavat kaikkia

”Mikään ei tuo lapselle niin paljon turvaa kuin aikuisen vakaus, ja siitä syystä on tärkeää vakauttaa ensin oma olo. Ukrainan sodan kohdalla on puhuttu paljon siitä, miten puhua lapselle sodasta ja mitä voi sanoa, mutta tärkeämpää on oleminen.

Jos aikuinen on ahdistunut tai huolissaan, kyllä se välittyy lapselle. Silloin voi sanoa, että nyt on vaikea tilanne ja olen huolissani. On aina pelottavampaa, jos ilmassa on kireyttä, mutta lapsi ei tiedä, miksi. Jos aikuinen sanoo, että kaikki on hyvin ja keho kertoo toista, se hämmentää.

Kriisitilanteissa vakauttaminen on erityisen tärkeää, sillä se on vastapainoa kaaoksen tunnulle. Eli käytännössä: tutuista rutiineista, kuten iltapalasta ja hampaiden pesusta kannattaa ehdottomasti pitää kiinni. Arki suojaa lasta ja aikuista.”

2) Pidä taukoja uutisseurannasta

”Paljon on puhuttu myös tiedon rajaamisesta. Sitä kannattaa jokaisen miettiä. Olemme erilaisia, ja osalle juuri ajantasainen tieto tuo hallinnan tunnetta. Itse olen huomannut, että kestän aika rajuakin uutistekstiä, mutta kuvat sodasta menevät heti ihon alle. Hälytysjärjestelmäänsä ei kannata myöskään aktivoida jatkuvasti, vaan kannattaa pohtia, missä kohtaa päivää uutisia seuraa.

Perheissä ilta on ylipäätään herkkää aikaa: lapset alkavat olla väsyneitä, ja ollaan pikku hiljaa menossa iltapuuhien kautta nukkumaan.

”Se ei auta ketään, että olemme hätätilassa.”

Jos televisio pauhaa iltaisin sota-aiheista ja vanhemmat ovat uutisiin todella fokusoituneita, lastenkin voi olla vaikea rauhoittua.

En sano, etteikö uutisia saisi seurata, mutta iltapalat ja iltatouhut kannattaa pitää ennallaan. Aika monelle aikuiselle iltauutisointi ei sovi – se vaikuttaa uneen. Ja onko sotauutisointiskrollaus se ensimmäinen asia, jota haluat aamulla tehdä?”

3) Tehkää jotakin yhdessä

”Kun ajattelu käy ylikierroksilla, konkreettinen tekeminen auttaa. Päätään ei pääse ajattelemalla pakoon, eikä tunteitaan voi ajatella selkeiksi. Kaikki tekeminen yleensä auttaa oli se sitten legojen rakentamista, uimahalliin menoa, ruuanlaittoa tai hiihtämistä.” 

4) Kesäsuunnitelmia saa tehdä!

”Nuoret ja alakoululaiset ovat tiedon ja disinformaation äärellä. Nuorten kanssa on tärkeä keskustella aiheesta. Sometohtori Suvi Uski ehdotti, että lapset voisivat pitää Tiktokista taukoa, sillä siellä leviää aika raakaa materiaalia, eikä kaikki ole totta.

Jos lapsi tai nuori on ahdistunut sodasta, voi muistuttaa, että ihmiset ovat selvinneet aiemminkin todella vaikeista tilanteista ja juuri nyt olemme turvassa. Maailmassa on myös valtava määrä viranomaisia ja muita ammattilaisia, jotka tekevät kaikkensa, että tilanne selviäisi.

Moni pohtii, saako tällaisessa tilanteessa olla iloinen. Se ei auta ketään, että olemme hätätilassa. Tilanne on vaikea ja vakava, mutta tulevaisuutta ei saa torpata. Kannattaa tehdä kesä- ja syksysuunnitelmia.”

Lue aiheesta myös Maaretin kotisivuilta.

Teksti: Laura Koljonen

Tule mukaan lahjoittajaksi

Lähde mukaan pienten potilaiden tukijoukkoihin lahjoittamalla.

Jaa tämä sivu somessa

Tärkeän asian välittäminen eteenpäin on aina hyvä ajatus. Tästä voit sen tehdä! ♥