Lapset kysyvät: Mikä kipsin alla kutittaa?

Lasten sairaus- ja sairaala-aiheisissa kysymyksissä pohditaan tällä kertaa sitä, miksi Crohnin taudista ei voi parantua ja mikä kipsin alla kutittaa.

Miksi ja mikä kipsin alla kutittaa?

Camilla, 10

”Kipsin alla kutittaa varmasti eniten se, ettei kipsattua kohtaa pääse pesemään. Ihohan uusiutuu koko ajan, ja jos vanhaa ihoa ei pääse pesemään pois, se alkaa kutittaa. Toinen syy voi olla se, että kipsattu kohta kastuu ja kuivuessaan ihoa alkaa ärsyttää ja kutittaa.

Kutina on tietenkin inhottavaa siksi, että sitä on kipsin alta vaikea helpottaa. Ihoa ei kuitenkaan saa raapia esimerkiksi sukkapuikolla tai muulla terävällä. Jos kutina äityy oikein pahaksi, potilaalle voidaan antaa ihoa rauhoittavaa allergialääkettä tai joissakin tapauksissa voidaan jopa vaihtaa kipsi. 

Oikeaa kipsiä käytetään kipsin valmistuksessa nykyään enää harvoin. Nykyajan kipsit ovat kevyttä muovisekoitetta. Joskus kipsi voidaan tehdä myös puuseoksesta, joka taipuu muotoiltaessa. Kipsi on kovaa tai pehmeää riippuen siitä, mikä kohta kipsataan. Murtumiin laitetaan kova kipsi, vauvoille esimerkiksi jalkateriin pehmeämpi. Kipsin alle tulee sukka ja vanusta tehtyä pehmustetta. Vanun päälle tulee vielä nestettä eristävä kalvo, sillä kipsattu kohta ei saa kastua. 

Käsissä kipsi pidetään yleensä neljä viikkoa, säärissä 4–6 viikkoa.

Kun kipsin ottaa pois, iho näyttää tosi erikoiselta. Sitä me sitten aina ihmettelemme yhdessä potilaan kanssa. Sanon aina, että kaikki palautuu ennalleen, vaikka nyt se iho olisi hetken aikaa tosi hassunnäköinen.”

Anne Salonen

lastenkirurgi, Tays

Miksi en voi koskaan parantua Crohnin taudista, vaikka toimin lääkärin ohjeiden mukaan?

Oliver, 9

”Crohnin tauti on pysyvä pitkäaikaissairaus, josta ei voi parantua. Lääkärit tai tutkijat eivät nimittäin tiedä, mistä se syntyy. Tiedämme, mikä sairaudelle altistaa – perimä ja jotkin ympäristötekijät – mutta emme varsinaista syytä. Hoidolla pyritään siihen, että Crohnin tautiin sairastuneella ei olisi oireita ja hän voisi elää kuten lapset, joilla sitä ei ole. Lääkehoidon tavoite on, että koulussa ja harrastuksissa voisi käydä normaaliin tapaan.

Crohnin tauti kuuluu kroonisiin tulehduksellisiin suolistosairauksiin. Sen hoito jakautuu alkuhoitoon ja pitkäaikaishoitoon. Hoito voidaan aloittaa ravintohoidolla tai kortisonilääkkeellä. Ravintohoidon aikana potilas ei syö normaalia ruokaa, vaan hän juo ravintoliuoksia useamman viikon ajan. Sen jälkeen aloitetaan lääkehoito.

Ruoalla on taudissa iso rooli, mutta vielä ei tiedetä mikä tai miten. Tämä tauti ei parane sillä, että ruoasta jättää pois maidon ja gluteenin. Ruoan vaikutuksen selvittäminen kroonisiin tulehduksellisiin suolistosairauksiin on tällä hetkellä varsinainen tutkimusmaailman kuuma peruna.

Crohnin tautiin sairastutaan yleensä teini-iässä tai sen kynnyksellä. Se huomataan vasta jonkin ajan kuluttua sairastumisesta, esimerkiksi siitä, ettei lapsi ole kasvanut. Teini-iän nopea kasvu ja hormonivaihtelut saattavat pahentaa sairautta tai se voi hiipua.

Vaikka tautia ei osata parantaa, siihen on olemassa paljon erilaisia hoitokeinoja. Tärkeä asia on myös tietoisuuden lisääminen tulehduksellisista suolistosairauksista. Ne eivät näy päällepäin. Siihen, että joku luokkakaveri ravaa vessassa, voi olla hyvä syy.” 

Pauliina Hiltunen

lastenlääkäri, lasten gastroenterologi, Tays

Teksti: Laura Koljonen

Tule mukaan lahjoittajaksi

Lähde mukaan pienten potilaiden tukijoukkoihin lahjoittamalla.

Jaa tämä sivu somessa

Tärkeän asian välittäminen eteenpäin on aina hyvä ajatus. Tästä voit sen tehdä! ♥