Mitä tarkoittaa, että aivoja stimuloidaan?
Akseli 7 v.
”Aivojen stimulointi voi tarkoittaa monia eri asioita. Aivoja stimuloimalla voidaan selvittää aivojen toimintaa tai sitten aivoja voidaan stimuloida jollakin lääkkeellä.
Jos aivoja stimuloidaan lääkkeellä, tarkoitetaan yleensä psykostimulanttilääkkeitä. Niitä käytetään tarkkaavaisuushäiriön hoidossa. Tiettyjen aivoalueiden tehtävänä on säädellä keskittymistä, mutta jos on tarkkaavaisuushäiriö – kuten ADHD – kyseinen aivoalue toimii vähän huonommin kuin yleensä. Tällöin lääkkeellä aktivoidaan tätä aivoaluetta, jolloin keskittyminen ja tarkkaavaisuus helpottuvat.
Myös epilepsiatutkimuksessa aivoja voidaan stimuloida. Stimulaatio tapahtuu pienillä sähkövirroilla joko ulkoisesti tai sisäisesti. Silloin ärsytetään esimerkiksi pientä aivoaluetta, minkä seurauksena saadaan vaikkapa käsi liikkumaan. Silloin me lääkärit ymmärrämme, että ahaa, tämä aivoalue vastaa tuosta toiminnasta tai tämä aivoalue säätelee motoriikkaa.
Aivojen stimulointi ei satu. Epilepsiatutkimuksissa se saattaa korkeintaan tuntua hassulta.”
Eeva-Liisa Metsähonkala
lastenneurologian apulaisylilääkäri, Uusi lastensairaala
Miten syövän voi saada?
Lenni 9 v.
”Yksilötasolla emme vielä tiedä, miten syöpä syntyy. Se tiedetään, että lasten ja aikuisten syövät ovat vähän erilaisia. Aikuisilla tupakointi, ylenpalttinen alkoholinkäyttö ja vaikkapa altistuminen säteilylle nostavat sairastumisriskiä. Aikuiset voivat siis pienentää sairastumisriskiään elämällä terveellisesti.
Lasten syövissä ei ole samanlaisia ulkoisia altistavia tekijöitä. Aihetta tutkitaan koko ajan paljon ja saadaan uutta tietoa. Uusimman tiedon mukaan hieman alle kymmenellä prosentilla syöpään sairastuvista on jokin geneettinen muutos perimässään.
Syöpä syntyy, kun solut jakaantuvat ja solutasolla tapahtuu jokin geenivirhe. Esimerkiksi leukemia syntyy siten, että luuytimen kantasolussa on tapahtunut useampi geneettinen muutos ja nämä muutokset vaikuttavat solun luontaisiin korjausmekanismeihin niin, että ne pettävät. Silloin solut eivät kypsykään puna- tai valkosoluiksi, ja leukemia valtaa tilaa normaalilta solutuotannolta.
Syövän hoito kehittyy jatkuvasti. Solusalpaajat muodostavat edelleen sen perustan, jolla syöpiä hoidetaan, mutta tulevaisuudessa käytetään todennäköisesti yhä enemmän biologisia lääkkeitä ja vasta-ainelääkkeitä. Sädehoitoa voidaan joissakin tilanteissa antaa protonihoitona, mikä säästää kudoksia. Myös kirurginen hoito on kehittynyt harppauksin.”
Mervi Taskinen
lasten hematologian osastonylilääkäri, Uusi lastensairaala