Suolistomikrobistolla on iso vaikutus puolustusjärjestelmämme muodostumiseen. 1,5 kilon painoinen, pääasiassa bakteereista koostuva solumassa vaikuttaa immuunipuolustuksen kehittymisen lisäksi muun muassa ravitsemukseen ja sen muutokset ovat yhteydessä moniin sairauksiin kuten tyypin 2 diabetekseen ja tulehduksellisiin suolistosairauksiin.
– Synnytystapa on suurin yksittäinen tekijä siihen, miten suolistomikrobisto kehittyy, Otto Helve sanoo.
Helve on dosentti ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n osastonjohtaja, ja hänen tutkimuskohteensa liittyy keisarileikkaukseen ja suolistomikrobistoon.
Keisarileikkauksella syntyneiden suolistomikrobisto on erilainen kuin alateitse syntyneiden ja tällä on vaikutuksia puolustusjärjestelmän kehittymiseen.
– Siksi on tärkeää löytää mekanismeja, joilla tähän voidaan vaikuttaa, Helve sanoo.
Aiemmissa tutkimuksissaan Helve on saanut selville, että keisarileikkauksella täysiaikaisina syntyneiden vauvojen suolistomikrobistoon voidaan vaikuttaa siten, että siitä saadaan samanlainen kuin alateitse syntyneiden vauvojen suolistomikrobisto.
Nyt tutkimus toistetaan keskosena syntyneiden sekä antibioottikuurin syöneiden aikuisten kohdalla.
Miksi synnytystavan merkitys on suolistomikrobiston kohdalla niin isossa roolissa?
”Kun vauva syntyy, hän ei juuri ole kohdannut kohdun ulkopuolisia asioita, kuten bakteereja. Kuten lapsi kohtaa ensimmäistä kertaa äänet, maut ja kosketuksen, sama tapahtuu ympäristön mikrobien kanssa. Ensimmäisenä suoleen päätyvät bakteerit myös tarttuvat sinne, ja seuraavat bakteerit joutuvat kilpailemaan niiden kanssa.
”Kuten lapsi kohtaa ensimmäistä kertaa äänet, maut ja kosketuksen, sama tapahtuu ympäristön mikrobien kanssa.”
Tutkimuksissa on osoitettu, että keisarileikkauksella syntyneen lapsen bakteerien kirjo on kapeampi kuin alateitse syntyneen lapsen eli eri lajeja on vähemmän. Tätä voi ajatella vaikka siten, että harjoitusvastuksia on sitä enemmän mitä laajempi kirjo bakteereita suolistoon päätyy. Keisarileikkauksella syntyneen lapsen suolistomikrobisto alkaa olla alatiesynnytyksellä syntyneen suolistomikrobiston kaltainen kolmesta kuuteen kuukauden kuluttua syntymästä, vaikka ravitsemus olisi täysin sama.”
Millaisia eroja vauvojen suolistomikrobistojen kohdalla on ollut nähtävissä?
”Tässä vaiheessa haluan sanoa, että yksittäisen lapsen kohdalla sillä ei ole merkitystä, mikä synnytystapa on. Ei siis tarvitse olla huolissaan, jos on synnyttänyt lapsensa keisarileikkauksella. Puolustusjärjestelmässä näkyvät vaikutukset tulevat ilmi vasta isoissa aineistoissa ja liittyvät nimenomaan puolustusjärjestelmän tasapainoon. Eroja saatetaan nähdä esimerkiksi allergioiden mutta myös joidenkin vakavampien sairauksien kohdalla.”
Olet tutkinut tätä aihetta jo pidempään ja ollut mukana tekemässä tutkimusta, jossa muokkasitte vastasyntyneen suolistomikrobistoa keisarileikkauksen jälkeen siten, että se oli sama kuin alatiesyntyneellä lapsella. Mikä oli tulos?
”Muokkaaminen onnistui. Täysiaikaisina syntyneiden vauvojen pilottitutkimuksessa selvitettiin, että jos keisarileikkauksella syntyneelle vastasyntyneelle annetaan pieni määrä äidin ulostetta ensimmäisen syötön yhteydessä, miten se vaikuttaa vauvan suolistomikrobistoon. Todettiin, että se ohjaa suolistomikrobiston hyvin samankaltaiseksi kuin jos lapsi olisi syntynyt alateitse.
Kaksoissokkotutkimuksen tuloksia olemme juuri raportoimassa.
”Keskosena syntyneet ovat vastasyntyneinä usein monien hoitotoimenpiteiden kohteena, ja tiedetään, että ne vaikuttavat suoliston kehittymiseen.”
Nyt katsomme, miten käy kahden muun ryhmän kanssa: keskosten ja antibioottikuurin syöneiden aikuisten.”
Miksi juuri keskoset ja antibioottikuurien syöneet aikuiset ovat valikoituneet tutkimukseen?
”Näihin molempiin ryhmiin liittyy paljon yleistä mielenkiintoa.
Keskoset ovat valikoituneet mukaan, koska keskosena syntyneet ovat vastasyntyneinä usein monien hoitotoimenpiteiden kohteena, ja tiedetään, että ne vaikuttavat suoliston kehittymiseen.
Antibioottikuurilla olevat aikuiset valikoituivat mukaan, sillä haluamme seurata, voidaanko antibioottikuurin aikaansaama suolistomikrobiston muutos korjata sillä, että kuurin jälkeen aikuiselle annetaan pieni määrä ennen antibioottikuuria otettua ulostenäytettä. Tämä annetaan kapselina ja seuraamme, voidaanko sillä paikata kuurin aikainen haitallinen vaikutus. Jos se toimii, kapselin voisi antaa esimerkiksi henkilölle, jolla on toistuvia antibioottikuureja ja riski erilaisille infektioille.”
Mikä merkitys sillä on, jos saadaan selville, että sekä keskosten että aikuisten kohdalla tutkimustulos on sama eli että suolistomikrobistoon on mahdollista vaikuttaa?
”Jos on mahdollista määrittää, keiden kohdalla riskit ovat suurempia, tällä tavalla niitä voitaisiin ennaltaehkäistä.”
Suolistomikrobisto on ollut viime vuosien terveysaihe numero 1. Onko sen vaikutus terveyteen todellakin niin iso?
”Kääntäisin asian vähän toisin päin: Ihmeen kauan on mennyt ennen kuin on alettu huomata, että suolistolla on muukin merkitys kuin toimia viemärinä. Tosin nyt kun on huomattu, miten moneen asiaan suolistomikrobistolla on vaikutusta, sitä on alettu pitää ainoana asiana, joka vaikuttaa terveyteen. Suolistomikrobistolla on suuri vaikutus meidän terveydelle, mutta se ei ole sata prosenttia terveydestämme – vaikuttavia tekijöitä on monia. Kyse on aina yhteisvaikutuksesta.”
Lastenklinikoiden Kummit tukee lastentautien tutkimustyötä ja on mukana mahdollistamassa vuosittain noin kymmentä tärkeää lastentautien tutkimushanketta Suomessa.
Kummit on tukenut Lastentautien tutkimussäätiön kautta Otto Helven tutkimusta liittyen keisarinleikkaukseen ja suoliston mikrobistoon.
Jutussa on käytetty lähteenä myös aikakauskirja Duodecimia.
Teksti: Laura Koljonen