Ron Rapee: ”Lapsi opetetaan kohtaamaan ahdistuksen aiheuttaja”

Cool Kids -hoito-ohjelman kehittäjä, australialaistutkija Ron Rapee sanoo Cool Kidsin perustuvan arkijärkeen. Rapee kouluttaa Suomessa menetelmää käyttävät ammattilaiset.

Ron Rapee on yksi Cool Kids -hoito-ohjelman kehittäjistä. (Kuva Phillipa Janos)

Cool Kids on kognitiivisiin käyttäytymisterapioihin kuuluva hoito-ohjelma, joka luotiin 2000-luvun alussa australialaisessa Macquarien yliopistossa. Erikoissairaanhoidon puolella HUS:ssa käytössä ollutta hoito-ohjelmaa lähdetään pilotoimaan peruspalvelutasolle, kouluihin, kun HUS:n lasten- ja nuorisopsykiatrian asiantuntijat toteuttavat uuden hankkeen Kummien tuella.

Yksi hoito-ohjelman kehittäjistä on tutkija Ron Rapee. Hän saapuu syksyllä Suomeen kouluttamaan ammattilaisia menetelmän käyttöönotossa.

Kerro, miten Cool Kids syntyi?

– Tutkijan urani alussa tein tutkimustyötä aikuisten ahdistuneisuushäiriöiden parissa. Siitä on noin 25 vuotta. Tuolloin vallalla oli käsitys, ettei lapsilla ole ahdistuneisuushäiriöitä. Eräänä päivänä istuin lounaalla kollegani kanssa, ja pohdimme aggressiivisesti käyttäytyviä lapsia. Kollegani työskenteli tuolloin lasten käytöshäiriöihin parissa. Mietimme, mikä lapsia mahtaa ahdistaa. Siihen aikaan Yhdysvalloissa oli käytössä lasten ahdistuneisuuden hoitoon kehitetty Coping Cat. Päätimme tutustua siihen. Coping Cat oli melkein ainoa hoito-ohjelma ja sitäkin oli tutkittu todella vähän. Siitä se alkoi – Coping Catin ideoista ja omista jatkoideoistamme. Kehitimme Australiaan Coping Catin pohjalta Coping Koala -menetelmän. Ja sen pohjalta syntyi Cool Kids.

Miksi Cool Kids toimii niin hyvin?

– Altistaminen toimii. Cool Kidsissä lapsia kannustetaan kohtaamaan ahdistuksen aiheuttaja. Ahdistushan ei katoa sillä, että jotakin asiaa välttää. Luulen, että se on myös yksi syy Cool Kidsin suosioon – se perustuu maalaisjärkeen. Cool Kidsissä tehdään tietyssä järjestyksessä ja ohjatusti asioita, joiden tavallaan jo tiedetään auttavan. Cool Kidsin toinen vahvuus on se, että sitä on vuosien varrella testattu ja kehitetty niin paljon. Ja siitä syystä myös muissa maissa ollaan kiinnostuttu menetelmästä.

Kerro hieman, mitä Cool Kids -hoitokerralla tapahtuu.

– Hoitokertojen aikana käydään läpi esimerkiksi sitä, miten lapselle tai nuorelle ahdistusta aiheuttavaa tilannetta voi lähestyä sen sijaan, että tilannetta välttäisi. Siten lapsi tai nuori oppii ajattelemaan tilanteesta eri tavalla. Joillekin lapsille opetetaan rentoutumistapoja, toisille erilaisia selviytymiskeinoja – se riippuu lapsesta.

– Hoitokerroilla mukana olevat aikuiset puolestaan oppivat ohjaamaan lapsiaan eri tavalla niissä tilanteissa, joissa lapset kokevat ahdistusta. Eli syntyy myös erilainen tapa olla vanhempi.

Hoitomuoto perustuu toistoon ja harjoitteluun, ja harjoituksia pitää tehdä myös hoitokäyntien ulkopuolella.

Metodissa vanhemmat tosiaan otetaan mukaan niin sanotuiksi kanssaterapeuteiksi. Mitä etua on vanhempien mukana olosta?

– Alle 12-vuotiaiden lasten kanssa vanhemmat ovat tiiviisti mukana jokaisella askeleella. Mitä vanhempi lapsi, sitä enemmän hänelle annetaan vastuuta, ja sitä vähemmän vanhemmat ovat hoidossa mukana. Se, että vanhemmat ovat niin tiiviisti mukana, on hyödyllistä siksi, että he oppivat itse paljon tekniikoita, joita he voivat käyttää lastensa kanssa ja näin ollen auttaa heitä.

Millaisessa tilanteessa Cool Kidsiä ei pitäisi käyttää?

– Kun kyse ei ole ahdistuneisuushäiriöstä. Kuulostaa hölmöltä kommentilta, mutta se tarkoitan sitä, että lasta tai nuorta hoitavan ammattilaisen pitää ensin saada selville, millainen ahdistuneisuushäiriö on kyseessä. Joskus lapsen tai nuoren käytös nimittäin saattaa muistuttaa ahdistuneisuushäiriötä, mutta ei ole sitä. Jos kyse ei ole ahdistuneisuushäiriöstä, Cool Kids ei toimi, sillä se on kehitetty ahdistuneisuushäiriön hoitoon.

– Cool Kids ei myöskään toimi, jos lapsi tai nuori ei jaksa tai halua harjoitella hoito-ohjelmassa opetettavia uusia taitoja. Hoitomuoto perustuu toistoon ja harjoitteluun, ja harjoituksia pitää tehdä myös hoitokäyntien ulkopuolella.

Suomessa keskustellaan tällä hetkellä paljon lasten ja nuorten mielenterveysongelmista sekä niiden hoidosta. Yksi kiista koskee sitä, missä mielenterveysongelmia pitäisi hoitaa. Mikä on sinun mielipiteesi?

– Juuri tänään istuin palaverissa keskustelemassa tästä samasta aiheesta…

– Mielestäni koulu on hyvä paikka siinä mielessä, että ongelmaan päästään puuttumaan aikaisessa vaiheessa ja lapsille ja nuorille voidaan opettaa erilaisia työkaluja. Silti osa lapsista ja nuorista sujahtaa koulun seulasta läpi. Siksi on tärkeää, että hoitoa on tarjolla kaikilla tasoilla: koulussa, terveyskeskuksessa, sairaalassa.

Ovatko lasten ja nuorten mielenterveysongelmat lisääntyneet vai diagnosoidaanko niitä paremmin?

– Toinen vaikea kysymys. Luulen, että emme koskaan saa tietää, sillä sellaisen datan kerääminen on mahdotonta.

Teksti: Laura Koljonen

Juttu on julkaistu alun perin Kummit-lehden numerossa 1/2020.

Cool Kids ja Kummit

  • Lähetteiden määrä lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidossa on kasvanut valtavasti ja ratkaisuja kaivataan. Lasten ja nuorten ahdistuksen hoitoon kehitetty Cool Kids tuo apua tähän ongelmaan.
  • Lastenklinikoiden Kummien tukemana HUS aloittaa pilotin, jossa erikoissairaanhoito kouluttaa näyttöön perustuvan Cool Kids -hoito-ohjelman osaajia ja auttaa menetelmien käyttöönotossa sekä seurannassa peruspalveluiden puolella – kouluissa. Malli saadaan käyttöön myös kaikille lastenklinikoille. Cool Kids tukee ahdistuneisuushäiriöistä kärsiviä lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Tule mukaan lahjoittajaksi

Lähde mukaan pienten potilaiden tukijoukkoihin lahjoittamalla.

Jaa tämä sivu somessa

Tärkeän asian välittäminen eteenpäin on aina hyvä ajatus. Tästä voit sen tehdä! ♥