Hei Kummikaverit!
Nimeni on Olli Lohi, ja työskentelen Tampereen yliopistollisen sairaalan Lasten veri- ja syöpätautien yksikössä osastonylilääkärinä. Päätyöni ohessa toimin Tampereen yliopistossa tutkimusjohtajana: omana tutkimuskohteenani on lasten leukemia ja sen yleisin muoto eli akuutti lymfoblastileukemia (ALL).
Syöpä on onneksi lapsilla harvinaista. Silti joka vuosi siihen sairastuu n. 150 alle 15-vuotiasta Suomessa. Kolmasosalla heistä todetaan leukemia, kolmasosalla kasvain aivoissa ja kolmasosalla jokin muu kiinteä syöpä. ALL:aan sairastuu vuosittain noin 40–50 lasta.
Teen leukemian biologista tutkimusta eli pyrimme tutkimusryhmäni kanssa selvittämään leukemian syntymiseen ja kehittymiseen liittyviä solu- ja geenitason muutoksia. Leukemiasoluja on toteamishetkellä runsaasti luuytimen lisäksi veressä ja niiden kerääminen tutkimusta varten on yleensä helppoa. Lisäksi yritämme keksiä uusia hoitoja ja tapoja, joilla niitä voitaisi kohdentaa tarkemmin.
Miten lapsille syntyy syöpä?
Lasten leukemiasta tiedetään muun muassa se, että ensimmäinen geenivaurio syntyy usein jo sikiöaikana, mutta taudin puhkeaminen vaatii useita geenivirheitä samaan soluun. Kun diagnoosi varmistuu, kerron potilaalle ja vanhemmille, että pahanlaatuiset verisolut ovat vallanneet luuytimen ja vievät terveiltä verisoluilta kaiken hapen, tilan ja ravinnon. Luuydin on taudin toteamishetkellä yleensä aivan täynnä leukemiasoluja. Meidän ensimmäinen tehtävämme onkin tyhjentää luuydin mahdollisimman paljon noista leukemiasoluista, niin että oma verisolutuotanto pääsee käyntiin.
ALL:n nimessä sana akuutti viittaa taudin nopeaan etenemiseen: jos toteamishetkellä ei tehtäsi mitään, ALL johtaisi muutaman viikon tai kuukauden aikana potilaan kuolemaan. Vielä 1950-luvulla lähes kaikki ALL:aan sairastuneet menehtyivät tautiinsa. Käänne tapahtui 1950- ja 1960-luvuilla, jolloin ALL:n kliininen tutkimus sai alkusysäyksen. Tutkijalääkärit yksinkertaisesti ottivat tavoitteekseen sen, että leukemia parannetaan – vaikka monet epäilivät sitä epärealistiseksi. He päättivät kokeilla uusia lääkkeitä ja samalla alkoivat keräämään systemaattisesti tietoa taudista ja hoidon vasteesta, analysoivat tulokset huolella ja ottivat opiksi. Olennaista oli tutkijalääkäreiden laaja yhteistyö ja potilaiden osallistuminen tutkimuksiin.
Toinen iso apu on ollut viime vuosina hurjan nopeasti kehittynyt genomin eli geeniperimän analytiikka. Se on lisännyt ymmärrystä leukemian ja syövän monimuotoisuudesta ja auttanut räätälöimään hoitoja kullekin potilaalle parhaalla tavalla.
Millaisia lasten syöpähoidot ovat?
ALL:n hoito kestää tänä päivänä hieman yli kaksi vuotta. Erityisesti hoidon ensimmäiset kuukaudet ovat raskaita. Silloin korostuu myös eristyksissä olo, sillä kuten kaikissa syövissä, myös ALL:ssa infektioriski kasvaa hoitojen myötä. Ensimmäisten kuukausien jälkeen hoidot kevenevät erityisesti niillä potilailla, joiden tauti reagoi suotuisasti hoidolle. Lapsen loppuelämän kannalta hoidon vahvuudella on merkitystä. Siksi tutkijat selvittävät tälläkin hetkellä, voisiko osan hankalista lääkkeistä korvata kokonaan uudentyyppisillä lääkkeillä.
Sitäkin tutkitaan kovasti, että miten lapsena annetut syöpähoidot vaikuttavat myöhemmin aikuisiällä. Ilokseni voin kertoa, että näen usein vastaanotollani pirteitä nuorukaisia, jotka elävät lapsena saatujen syöpähoitojen jälkeen täyttä elämää ilman isompia haittoja. Karkea nyrkkisääntö on, että noin kolmasosalle ei tule hoidosta paljoakaan haittavaikutuksia, toiselle kolmasosalle tulee jonkin verran ja lopuille sitten aika paljonkin. Sitä me tutkijat emme vielä tiedä, millaista on lapsena syöpähoitoja saaneen vanhuus. Kaikkea tätä selvitetään nimenomaan tutkimustyön avulla.
Tänä päivänä päävirkani on Tays-sairaalassa potilastyön parissa. Sen lisäksi minulla on Suomen Akatemialta jatkuva tutkimusrahoitus, joka mahdollistaa tutkimustyön Tampereen yliopistossa. Olen myös ollut perustamassa Taysissa vuonna 2017 aloittanutta lasten varhaisvaiheen kliinisen lääketutkimuksen keskusta, ns. PeeTU:a. Siellä tutkitaan uusi lääkehoitoja mm. lasten syöpätauteihin.
Mikä on lasten syöpätautien tilanne tänä päivänä?
Kaiken kaikkiaan lasten syöpätautien hoidon kehittyminen on huikea esimerkki siitä, miten tutkimustyöstä voi olla konkreettista apua potilaille. Tutkimuksen ansiosta lasten syövällä ei ole enää niin pelottava kaiku kuin aiemmin, vaikka kyse on edelleen vakavasta sairaudesta. Esimerkiksi ALL:n paranemisennuste on nykyään huikeat 90 prosenttia!
Lohdutankin usein potilaita ja heidän vanhempiaan, että tänä päivänä lasten syöpä on usein parannettavissa. Ihan aina tilanne ei kuitenkaan ole tämä, ja siksi me tarvitsemme edelleen ja lisää tutkimusta. Juuri tutkimustyö on se tapa, jolla olemme päässeet tähän pisteeseen ja miten pääsemme tästä eteenpäin.
Kiitos, kun olet Kummikaverina mukana tukemassa myös lasten syöpätautien tutkimustyötä!
Helmikuussa 2022
Olli Lohi
Dosentti, osastonylilääkäri
TAYS, Lasten veri- ja syöpätautien yksikkö
Lasten syövän päivää vietetään vuosittain 15.2., jolloin Kummit nostavat esille erilaisia syöpätutkimukseen liittyviä hankkeita.
Kummit tukevat lastentautien tutkimustyötä ja ovat mukana mahdollistamassa vuosittain noin kymmentä tärkeää lastentautien tutkimushanketta Suomessa. Kummit on tukenut Lastentautien tutkimussäätiön kautta myös Olli Lohen tutkimusta lasten syöpätaudeista