Suomessa lastenlääkäreiden ja lastentautien tutkimustyön tekijöiden arvostus on ollut ”aina” korkealla. Tai ainakin niin kauan kuin lastentautien akateeminen tutkimus on ollut voimissaan.
60 vuotta sitten yksi Suomen kuuluisimmista lastenlääkäreistä – arkkiatri Arvo Ylppö (1887–1992) – vietti syntymäpäiviään. Hänen 60-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi järjestettiin keräys, jonka varat ohjattiin Lastentautien tutkimusrahaston kannatusyhdistykselle. Siitä tuli myöhemmin Lastentautien tutkimussäätiö.
Viime vuonna se juhlii omaa 60-vuotistaivaltaan.
Vuosittain kaksi miljoonaa euroa tutkimukseen
Tutkimustyön tukeminen on yksi Kummien tukiohjelmista, ja tutkimustyötä se tukee nimenomaan Lastentautien tutkimussäätiön kautta. Tuki mahdollistaa vuosittain noin kymmenen tutkimushankkeen etenemisen.
Vuonna 1962 perustettua säätiötä on kiittäminen siitä, että Suomi on tänä päivänä yksi maailman huippumaista, jos tarkastellaan lastensairauksien hoidon tasoa.
Lastentautien tutkimussäätiö jakaa vuosittain yli kaksi miljoonaa euroa tutkimukseen; se myöntää muun muassa hanketutkimusrahoja, henkilökohtaisia apurahoja väitöskirjan valmisteluun, tukea kliinikkotutkijalle väitöksen jälkeiseen työskentelyyn kotimaassa ja post doc -apurahoja työskentelyyn ulkomaisissa tutkimuslaitoksissa.
– Tutkimustyön kautta voidaan kehittää hoitomenetelmiä yhä paremmiksi ja tehokkaammiksi, sanoo lastentautien erikoislääkäri ja lastenendokrinologi Päivi Miettinen.
Miettinen toimii HUSin Uuden lastensairaalan hallinnollisena ylilääkärinä ja on LTS:n apurahalautakunnan varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsen.
”Tutkimusrahoitus on valitettavasti entistä enemmän tutkimussäätiöiden varassa.”
– Tutkimusraati arvioi kaikki apurahat. Hakemuksia tulee yleensä kolmisen kertaa enemmän kuin mihin säätiö myöntää rahoitusta. On hienoa nähdä, miten kunnianhimoista tutkimustyötä Suomessa tehdään.
Lastenlääkäreiden ja lastentautien tutkijoiden työtä arvostetaan Suomessa. Ilmapiiri on ollut sen suuntainen jo Ylpön ajoista asti. Miettinen sanoo, että täällä on pitkä traditio tutkimustyöhön kannustamisessa.
– Siksi on huolestuttavaa seurata, miten tutkimuksen roolia halutaan koko ajan kaventaa ja julkista rahoitusta leikataan. Tutkimusrahoitus on valitettavasti entistä enemmän tutkimussäätiöiden varassa. Onneksi säätiöt pystyvät joustavasti tukemaan ajankohtaista tutkimusta. LTS muun muassa myönsi nopeasti pandemian alettua koronatutkimukseen tutkimusrahoitusta.
Tulevaisuudessa häämöttävät räätälöidyt hoidot
Tulevaisuudessa niin sairauksien diagnostiikka kuin hoidotkin ovat aiempaa yksilöidympiä. Ne pohjaavat entistä enemmän biopankkeihin kerättyihin kudos- ja DNA-näytteisiin sekä anonymisoiduista potilastiedoista saatavaan tietoon.
– Sairaiden lasten asema on vuosikymmenten aikana dramaattisesti parantunut, kun moni sairaus voidaan nykyään parantaa. Itse valmistuin lääkäriksi 1980-luvun lopussa, ja niistä ajoista esimerkiksi lastensyöpien hoitoennusteet ovat harpanneet huimasti, kuten myös diabeteksen hoito. Ja lasten kuolleisuus on Suomessa erityisen alhaista, Miettinen sanoo.
Tuloksiin on päästy panostamalla tutkimukseen.
Teksti: Laura Koljonen