Tutkimusten mukaan neulan pistäminen ja verinäytteenotto ovat lapsille yksi eniten ahdistusta, pelkoa ja kipua aiheuttava toimenpide. Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän yleensä pelottaa.
Oulun yliopiston tohtorikoulutettava Saija Huhtala halusi selvittää, voisiko toimenpidepelkoa lievittää.
Huhtala on mukana yksilöiden ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen hoitotyössä (IndFamilyNurs) -tutkimusryhmässä. Päivätyönään hän on OYSin apulaisosastonhoitajana lasten veri-, syöpä- ja sisätaudeilla sekä lasten infektio-osastolla ja lasten päivystyksessä.
Huhtalan kokoomaväitöskirjassa arvioidaan moniaistisen luontoympäristön vaikuttavuutta 5-9-vuotiaan lapsen kokemaan ahdistukseen, pelkoon ja kipuun sekä vanhemman kokemaan ahdistukseen ja tyytyväisyyteen laskimoverinäytteenoton aikana.
Käytännössä väitöskirjassa tutkitaan sitä, voiko moniaistinen luontoympäristö tehdä 5-9-vuotiaiden lasten verinäytteenotosta vähemmän pelottavan.
Moniaistisen luontoympäristön tarkoitus on siirtää lapsen huomio muualle toimenpiteestä.
– Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa luontoympäristön vaikuttavuudesta. Tätä tietoa puolestaan voidaan hyödyntää viihtyisien lapsi- ja perhelähtöisten uusien sairaalatilojen suunnittelussa ja toteutuksessa, Huhtala sanoo.
Viihtyisyyttä kaivataan erityisesti lastensairaaloissa, sillä sairaala on monelle lapselle pelottava ympäristö.
– Kaikki ne hajut, sairaalahenkilökunta oudoissa vaatteissa ja kliinisyys, Huhtala luettelee.
Moniaistisen luontoympäristön tarkoitus on siirtää lapsen huomio muualle toimenpiteestä. Siksi luontoympäristö on nimenomaan moniaistinen: sitä voi katsoa, sen voi kuulla ja sitä voi koskettaa.
Tutkittu tieto taustalla
Mutta mikä on moniaistinen luontoympäristö?
Se on osittain virtuaalisesti rakentuva tila, jossa on hyödynnetty luonnon materiaaleja ja ääniä. OYSiin rakennettavassa moniaistisessa luontoympäristössä on valokuvaaja Markus Hanhelan luontokuvia Pohjois-Pohjanmaan alueelta.
Verinäytteenottotilan lisäksi luontoympäristöä ollaan suunnittelemassa myös toiseen lastensairaalan tutkimus- ja hoivatilaan.
– Moniaistinen luontoympäristö perustuu kaikilta osin tietoon ja tutkimusnäyttöön. Luontopuolen tutkimusten mukaan luonto lisää hyvinvointia sairaaloissa. Esimerkiksi ikkunasta näkyvä metsä vaikuttaa toipumiseen positiivisesti.
Myös lapset ovat olleet mukana suunnittelemassa sairaalaan tulevaa luontoympäristöä. Lapset saivat valita tilaan kivoiksi kokemiaan metsän eläimiä. Kuviin valikoitui kettu, siili, orava, perhonen, jänis, kärppä ja käpytikka.
Lastenklinikoiden Kummit on tukenut OYSin moniaistisen luontoympäristön toteutusta ja materiaaleja.
Teksti: Laura Koljonen