Roschierin Ami Paanajärvi: ”Aivan kuten isot yritykset ja pörssiyritykset, myös yhdistykset ja säätiöt tarvitsevat juridista neuvonantoa”

Asianajotoimisto Roschier on ollut mukana tukemassa Kummeja jo useampana vuosikymmenenä. Reilu vuosi sitten yhteistyötä laajennettiin koskemaan myös lakiapua.

Kummien ja asianajotoimisto Roschierin yhteistyö on esimerkki siitä, mihin suuntaan yritysten harjoittama yritysvastuullisuus on menossa: yhä useammin yritykset lahjoittavat yhdistysten ja järjestöjen käyttöön aikaansa ja osaamistaan.

Kummien ja Roschierin laajennetusta yhteistyöstä tiedotettiin vuoden 2020 maaliskuussa.

”Yhteistyömme on hiljattain laajentunut myös pro bono -työhön, jonka puitteissa annamme Kummeille juridista neuvonantoa erilaisissa heidän toimintaansa liittyvissä asioissa. Pro bono -kumppanuus luo meille uudenlaisen mahdollisuuden olla mukana tukemassa Kummien toimintaa, josta olemme erittäin mielissämme”, tiedotteessa luki.

Kummeille Roschierin lakiosaamisesta ja juridisesta kumppanuudesta on valtava apu.

Kummeille lakiapua ja lahjoituksia

Roschierin ja Kummien yhteistyöllä on pitkä historia. 

– Vuonna 2000 joulun alla yrityksessä päätettiin, että tänä vuonna ei lähetetä joulukortteja, vaan niihin menevä summa lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Kohteeksi valikoitui Lastenklinikoiden Kummit. Siitä lähtien olemme tehneet joka joulu Kummeille lahjoituksen. Vuosien mittaan olemme myös osallistuneet Kummit-keilailuun ja tukeneet Kummien konsertteja, kertoo Milena Romberg-Kevin, Roschierin Head of Communications.

Muutama vuosi sitten Kummit tarvitsi pikaista juridista neuvonantoa ja oli yhteydessä Roschieriin ja tiedusteli mahdollisuutta auttaa.

Apua saatiin ja samalla sovittiin yhteistyön laajentamisesta.

– Aivan kuten isot yritykset ja pörssiyritykset, myös yhdistykset ja säätiöt tarvitsevat juridista neuvonantoa. On erilaisia tietosuoja-asioita sekä markkinoinnin kohdentamiseen liittyviä pulmia. Kolmas sektori on ammattimaistunut. Puuhastelulla ei enää pärjää, sanoo Roschierin osakas ja Helsingin toimiston pro bono -toimintaa koordinoiva Ami Paanajärvi.

Paanajärven mukaan tällainen tapa tehdä hyväntekeväisyyttä on yleistynyt – yhä useammin lahjoitus on rahan sijaan ammatillista osaamista, tässä tapauksessa juridista neuvonantoa.

– Aika on osittain korvannut rahan, mutta jos tilanne on hyvä, totta kai moni tekee molempia.

”Kolmas sektori on ammattimaistunut. Puuhastelulla ei enää pärjää.”

Paanajärvi sanoo, että ammattimaistumisen lisäksi kolmas sektori on muuttunut kansainvälisemmäksi.

– Työn määrä on lisääntynyt ja samalla vaikeusaste on noussut. Kyllä siinä välillä saa puhallella, kun löytää itsensä tilanteesta, jossa toisella puolella on Facebook, Amazon tai NHL.

Varsinaisen juridisen neuvonannon rinnalla pro bono -yhteistyössä – kuten muissakin asiakastoimeksiannoissa – neuvonanto voi olla myös keskustelevaa ja sparrausta.

Roschierilla on Kummien kaltaisia pro bono -yhteistyökumppaneita noin kymmenen. Paanajärvi sanoo, että ”hiha-arviona” pro bono -työtä tehdään noin 10–20 tuntia kuukaudessa ainakin viidelle aktiivisimmalle asiakkaalle.

– Mutta voi toki olla myös paljon enemmän. Riippuu ihan siitä, mikä tilanne kumppanilla on käsillä.

Roschier sai rekisteröityä Kummit-sanan

Niin sanotusti kädet savessa Kummien yhteistyön kanssa ovat olleet juristi Pauliina Vilponen ja asianajaja Markku Tuominen.

Vilponen on auttanut Kummeja muun muassa tietosuoja-asioihin liittyvissä kysymyksissä, kuten verkkosivujen evästekäytännöissä ja henkilötietojen käsittelysopimuksen kanssa.

– Nämä asiat ovat olleet pinnalla monella muullakin taholla. On hienoa päästä hyödyntämään omaa osaamistaan hyvän tekemiseen. Yhteistyö on antanut lisää motivaatiota omaan työhön ja samalla saan myös itse kokemusta. Aina oppii uutta, Vilponen sanoo.

Markku Tuominen puolestaan oli isona apuna noin vuosi sitten, kun Kummit järjesti verkossa striimatun konsertin KummitLive: Elastinen.

Konserttia mainostettiin sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa. Hieman ennen konserttia joku loi lähes identtisen valesivuston, jonka tarkoituksena oli johtaa harhaan konserttia seuraavia ja saada heidät tykkäämään valesivustosta.

Hakemus meni läpi, ja nyt Kummeilla on Kummit-sanaan rekisteröity yksinoikeus.

Tuominen teki loukkausilmoituksen Facebookille, ja perusteli asian immateriaalioikeuksilla. Facebook ilmoitti, ettei se voi tehdä mitään, koska kummit-sanaa ei oltu rekisteröity.

– Lopulta saimme suljettua valesivuston vetoamalla siihen, että se rikkoi Facebookin omia yhteisönormeja. Samalla opimme, että Kummien tavaramerkkisuoja kaipaa parannusta.

Tuominen teki rekisteröintihakemuksen Patentti- ja rekisterihallitukseen. Patentti- ja rekisterihallitus kieltäytyi ensin rekisteröimästä merkkiä, koska se katsoi sanan ”Kummit” olevan vain toimintaa kuvaileva yleissana. Kun todistimme, että sana Kummit on hyvin tunnettu nimenomaan Kummien tavaramerkkinä, hakemus meni läpi, ja nyt Kummeilla on Kummit-sanaan rekisteröity yksinoikeus.

– Olimme todella onnellisia, kun päätös tuli. Nyt vastaavissa tapauksissa feikkisivusto saadaan saman tien suljettua. Se on todella hyvä asia, sillä tämänkaltaiset digitaaliset loukkaukset ovat hyvin tyypillisiä nykypäivänä, Tuominen sanoo.

Yritysvastuullisuus kiinnostaa nuoria

Yritysvastuullisuus alkaa olla itsestäänselvyys yritysmaailmassa. Vähintäänkin se on nousevat trendi.

Se myös vaikuttaa työntekijöiden päätökseen, kun he harkitsevat potentiaalista työnantajaa. 

Osakas Ami Paanajärvi sanoo, että Roschierilla asia on tullut ilmi muun muassa nuorten juristien kautta.

– Yritysvastuullisuus vaikuttaa olevan yksi isoimmista asioista, kun nuoret juristit valitsevat työpaikkaansa. Siinä on ollut ihan selvä piikki nähtävissä nyt parin viimeisen vuoden aikana. Kun järjestimme opiskelijoille pro bono -asioihin keskittyneen tilaisuuden, opiskelijat olivat hyvin kiinnostuneita siitä, miten esimerkiksi meillä varmistetaan se, että teemme riittävästi pro bono -työtä ja miten näihin keisseihin pääsee mukaan. Heiltä tulee myös paljon kysymyksiä siihen liittyen, mitä kaikkea kannattaisi opiskella, jos haluaa juristiksi kolmannelle sektorille.

Paanajärvi sanoo, että yritysvastuullisuus Kummien kanssa vaikuttaa moneen asiaan: sillä saadaan apua lapsille ja nuorille, se parantaa Roschierin työnantajakuvaa ja lisää työntekijöiden kokemusta työn merkityksellisyydestä. 

Viestintää koordinoiva Milena Romberg-Kevin sanoo, että on hienoa pystyä auttamaan muita yrityksen omimmalla alueella.

– Olemme mukana mahdollistamassa sitä, että Kummit voi jatkaa tärkeää työtään. 

Teksti: Laura Koljonen

Tule mukaan lahjoittajaksi

Lähde mukaan pienten potilaiden tukijoukkoihin lahjoittamalla.

Jaa tämä sivu somessa

Tärkeän asian välittäminen eteenpäin on aina hyvä ajatus. Tästä voit sen tehdä! ♥