Santtu Heinonen: ”RS-virus on merkittävä lapsikuolleisuuden aiheuttaja maailmalla”

Tutkimustyö on hidasta ja kallista, mutta ainoa keino parantaa hoitotuloksia ja -keinoja. Hengitystieinfektioiden parissa tutkimusta tekevä lastenlääkäri Santtu Heinonen kertoo, millaisia tuloksia tutkimustyöllä on hänen alallaan saatu aikaan.

RS-virus on ollut Santtu Heinosen tutkimuskohteena post doc -ajoista asti. RSV on viekas virus, jonka aiheuttamaan infektioon sairastuminen on kohtalokasta erityisesti köyhemmissä maissa.

”Kun lähdin tutkimaan RSV:tä (eli respiratory syncytial virusta), en tiedostanut, miten mielenkiintoisia aikoja RSV-maailmassa eletään. Tutkimus on ottanut hirmuisia askelia viime vuosina. Kun RSV-rokotetta lähdettiin 1960-luvulla kehittämään, tapahtui sellainen erittäin valitettava juttu, että rokote aiheuttikin taudin voimistumisen. Monet rokotteen saaneet RSV-infektioon sairastuneet vauvat joutuivat sairaalaan tai jopa kuolivat. Siitä syystä kehitystyö oli pitkään pysähdyksissä.

Seitsemän vuotta sitten RSV-tutkimuksessa tehtiin läpimurto, kun viruksen rakenne onnistuttiin kuvaamaan aiempaa tarkemmin. Saatiin selville, mitä viruksen osaa kohtaan muodostetut vasta-aineet ovat tärkeimpiä. Tällä hetkellä RSV on kuuman rokotekehityksen kohteena, ja yli 20 tutkimusta on edennyt kliinisiin tutkimuksiin.

Lasten hengitystieinfektiot kiinnostavat minua, ja tein väitöskirjani lasten influenssasta. Sen jälkeen minua alkoi kiinnostaa erityisesti RS-virus, jota pääsinkin tutkimaan post doc -aikanani Nationwide Children’s Hospitalissa, Columbuksessa, Ohiossa.

HUSin alueella on joka vuosi 150–200 vauvaa sairaalahoidossa RSV:n takia.

RSV on merkittävä lapsikuolleisuuden aiheuttaja maailmalla. Siihen kuolee vuosittain 120 000 lasta, ja alle 5-vuotiailla lapsilla se on malarian jälkeen toiseksi eniten kuolemia aiheuttava patogeeni eli taudinaiheuttaja. Vaikka Suomessa RSV aiheuttaa kuolemantapauksia todella harvoin, se on meilläkin yleisin syy, miksi pikkuvauva joutuu sairaalaan. HUSin alueella on joka vuosi 150–200 vauvaa sairaalahoidossa RSV:n takia.

Omassa tutkimuksessamme haluamme selvittää RSV:n immuunivasteeseen liittyviä solutason mekanismeja ja sitä, miten immuunisolujen toiminta vaikuttaa taudinkulkuun ja myöhempään hengitystiesairastavuuteen. Me tutkijat haluamme ymmärtää tautiprosessia ja uskomme, että sen parempi tuntemus auttaa tehokkaampien rokotteiden ja hoitojen kehitystyössä.”

Tutkimustyö päivittää hoitomuotoja

”RSV on mielenkiintoinen virus. Monia muita viruksia vastaan on onnistuttu kehittämään rokote, mutta ei RSV:tä. Sillä on myös keinoja välttää isännän immuunijärjestelmää niin, ettei siihen synny suojaavaa immuniteettia. Eli vaikka vauva sairastaisi RSV:n, hänen on mahdollista sairastua siihen pian uudestaan. Yleensä virustaudeissa ei näin ole.

RSV-tutkimuksilla saattaa olla suuri hyöty isommassa mittakaavassa. Köyhissä maissa paljon kuolleisuutta aiheuttavia sairauksia on vaikea tutkia, sillä tutkimusinfrastruktuuria ei ole. Sen sijaan rikkaissa länsimaissa tutkimus on mahdollista.

Haluan myös korostaa tutkijalähtöisten tutkimusten merkitystä. Ne vievät asioita usein hieman eri suuntaan kuin lääketeollisuuden rahoittamat sponsoroidut tutkimukset, jotka nekin ovat totta kai tärkeitä. Tutkijalähtöiset tutkimukset ovat säätiöiden, kuten Lastentautien tutkimussäätiön, rahoittamia ja usein vastaavat potilaan hoidon kannalta merkittäviin kysymyksiin, joihin ei välttämättä kuitenkaan liity taloudellisesti riittävän suurta potentiaalia niin, että lääketeollisuus näkisi tarpeelliseksi niitä rahoittaa.

Köyhissä maissa paljon kuolleisuutta aiheuttavia sairauksia on vaikea tutkia, sillä tutkimusinfrastruktuuria ei ole. Sen sijaan rikkaissa länsimaissa tutkimus on mahdollista.

Monessa mielessä tutkimusta tarvitaan myös siihen, ettei lääkkeitä käytetä turhaan. Keskeinen osa infektiotautienkin tutkimusta on se, että kyseenalaistetaan ja päivitetään edellisiä hoitomuotoja. Esimerkiksi korvatulehduksen hoidossa antibioottikuuri kannattaa aloittaa vain silloin, kun diagnoosi on selvä. Viime vuosina on tullut runsaasti tietoa siitä, että antibioottien käyttöön liittyy myös haittoja, ja siksi varmuuden vuoksi aloitettuja kuureja pitäisi välttää.”

Rokotteet olivat läpimurto

”Rokotteet ovat suurin ihmiselämiä säästävä läpimurto penisilliinin ja muiden antibioottien ohella. Pitkään rokottaminen perustui eläviin heikennettyihin rokotteisiin, joilla on edelleen merkittävä rooli. Viime vuosien tekniset edistysaskeleet ovat kuitenkin mahdollistaneet taudinaiheuttajien – virusten, bakteerien ja parasiittien – rakenteen hyvin tarkan määrityksen.

Tarkka tieto taudinaiheuttajan pintarakenteesta mahdollistaa rokotesuunnittelun uudesta lähtökohdasta. Tällöin rokotemolekyylin rakenne voidaan suunnitella alusta alkaen mahdollisimman tehokkaaksi. Lisäksi koko ajan tarkentuva kuva immuunijärjestelmän toiminnasta ja mahdollisuudet rokotemolekyylien rakenteen muokkaamiseen ovat luoneet edellytyksiä uusien rokotteiden kehittämiseen nopeammin ja tehokkaammin. Näistä viime vuosien edistysaskeleista tulee toivottavasti olemaan hyötyä myös kiivaan kehitystyön alla olevan COVID-19 -rokotteen osalta.”

KUKA: Santtu Heinonen

Santtu Heinonen työskentelee HUSin Uudessa lastensairaalassa ja Helsingin yliopistossa. Hän on lastenlääkäri ja tekee aktiivisesti tutkimusta lasten hengitystieinfektioihin liittyen.

Lastenklinikoiden Kummit tukee tutkimusta Lastentautien tutkimussäätiön kautta. Kummit on yksi säätiön merkittävimmistä tukijoista, ja vuosittain Kummien rahoituksella tuetaan noin kymmentä eri lastentautien tutkimusprojektia.

Teksti: Laura Koljonen

Tule mukaan lahjoittajaksi

Lähde mukaan pienten potilaiden tukijoukkoihin lahjoittamalla.

Jaa tämä sivu somessa

Tärkeän asian välittäminen eteenpäin on aina hyvä ajatus. Tästä voit sen tehdä! ♥