Ajatus kipuklinikasta sen toteutukseen oli nopea: vain alle kaksi vuotta.
Idean – tai toiveen – sanoi ääneen kipulääketieteen professori ja ylilääkäri Eija Kalso.
Uuden lastensairaalan toimialajohtajan Jari Petäjän innostuttua Kalson ideasta alkoi tapahtua.
Kalso työskentelee Hyksin kipuklinikan ylilääkärinä ja kivunhoidon professorina Helsingin yliopistossa. Hän on tutkinut kipua ja työskennellyt sen parissa vuosikymmeniä. Kalso kiinnostui kivusta henkilökohtaisista syistä, kun hänen läheisensä kuoli aikana, jolloin tehokasta kivunhoitoa ei ollut saatavilla.
– Nuorena lääkärinä aloin tutkia anestesiologien käyttämiä kivunhoidon menetelmiä. Niissä puudutusaineen lisäksi selkäytimen läheisyyteen annosteltiin morfiinia. Muutama vuosi aiemmin selkäytimestä oli löydetty kohdereseptorit morfiinin kaltaisille lääkkeille. Lisäksi elimistön oma kivunhallintajärjestelmä oli kiivaan tutkimuksen kohteena. Innostuin siitä, miten elimistö voi aktivoitua vaimentamaan kipuviestiä, Kalso sanoo.
Kalso kiinnostui kivusta henkilökohtaisista syistä, kun hänen läheisensä kuoli aikana, jolloin tehokasta kivunhoitoa ei ollut saatavilla.
Kalso työskenteli aikoinaan Oxfordissa, jossa oli Euroopan ensimmäinen kivunhoidon klinikka. Kalso perehtyi sen toimintaan ja hakeutui Suomeen palattuaan työskentelemään Hyksin tuolloin varsin pienimuotoisesti toimineelle kipuvastaanotolle.
Kalson työvuosien aikana kivunhoito on edennyt Suomessa ja muualla maailmalla suurin harppauksin. Leikkauksen aikaista ja jälkeistä kipua on pitkään hoidettu morfiinin kaltaisilla kipulääkkeillä. Suun kautta otettavat pitkävaikutteiset morfiinitabletit tulivat syöpäkipujen hoitoon vasta 1980-luvun loppupuolella.
– Lääkkeet ovat kuitenkin vain yksi tärkeä osa kivunhoitoa. Erityisesti pitkittyneen, muusta kuin syöpäsairaudesta aiheutuvan kivun hoidossa morfiinin kaltaisilla lääkkeillä on hyvin rajallinen asema. Hoito perustuu biopsykososiaalisen mallin pohjalta monialaiseen ja moniammatilliseen lähestymiseen. Siinä keskiössä on potilaan omien voimavarojen mukaan ottaminen ja vahvistaminen.
Potilaina lapset ja aikuiset eroavat toisistaan
Uuden lastensairaalan kipuklinikalle Kalsolla on suuret odotukset. Myös tutkimustyöltä hän odottaa paljon.
– Olen vahva tutkimuksen puolestapuhuja. Tutkimuksen avulla syntyvät ne uudet hoitomallit ja verkostot, joilla hoidetaan potilaita parhaalla mahdollisella tavalla. Odotan, että kipuklinikka palvelee potilaita kansallisesti ja molemmilla kotimaisilla kielillä, sekä tukee lasten ja nuorten kivunhoidossa muita yliopistosairaaloita.
Lasten ja aikuisten kivunhoidon periaatteet ovat samat: biopsykososiaaliseen malliin pohjautuva, monialainen ja moniammatillinen.
Perheenjäsenet ovat pääsääntöisesti tukijoita, mutta joskus he ovat tahtomattaan myös taustatekijöitä lapsen kivun ylläpidossa. Vanhemmat saattavat esimerkiksi kieltää lasta harrastamasta liikuntaa, sillä pelkäävät, että lapseen sattuu.
Kalso sanoo, että potilaina lapset ja aikuiset kuitenkin eroavat toisistaan. Lasten hermoverkostot ovat muovautuvia eli lapset oppivat uusia toimintatapoja aikuisia helpommin. Tätä voidaan hyödyntää kiputilojen kuntoutuksessa.
– Uusien innovatiivisten ei-lääkkeellisten kivunhallintamenetelmien kehittäminen onkin varmasti yksi tärkeistä projekteista Uuden lastensairaalan kivunhoidon ja -tutkimuksen keskuksessa.
Lasten kivunhoidossa on myös erityispiirteitä. Esimerkiksi perheellä on suuri merkitys.
– Perheenjäsenet ovat pääsääntöisesti tukijoita, mutta joskus he ovat tahtomattaan myös taustatekijöitä lapsen kivun ylläpidossa. Vanhemmat saattavat esimerkiksi kieltää lasta harrastamasta liikuntaa, sillä pelkäävät, että lapseen sattuu. Lapsi hyötyy eniten kannustavasta ja rohkaisevasta perheestä.
Mikä ihmeen kipuklinikka?
- Kipuklinikan tehtävänä on edistää lasten ja nuorten kivunhoitoa ja sen tutkimusta.
- Kipuklinikka tarjoaa konsultaatiopalveluita ja koulutusta kaikille Suomen lastenklinikoille ja keskussairaaloille.
- Kipuklinikan henkilökunta osallistuu myös lasten ja nuorten kivunhoidon tutkimukseen ja sen kehittämiseen.
- Kipuklinikalle ohjattu tuki on suuruudeltaan 2,7 miljoonan euroa. Raha on eräänlainen siltarahoitus; summan on tarkoitus kattaa kipuklinikan toiminta kolmeksi vuodeksi. Sen jälkeen klinikkaa pyörittää HUS.
- Kipuklinikan rahoitukseen osallistuivat Uuden lastensairaalan tukisäätiön kanssa Stiftelse Brita Maria Renlunds minne -säätiö, Seriously, Small Giant, OLVI-säätiö sekä Kummit (Suomen Lastenklinikoiden Kummisäätiö sr).
Teksti: Laura Koljonen