HUSin Lasten kipukeskuksessa on saatu hyviä tuloksia – Teini-ikäinen Saaga sai selkäkipunsa kuriin

15-vuotias Saaga on ollut seitsemän kuukauden ajan hoidettavana HUSin Uuden lastensairaalan kipukeskuksessa. Sitä ennen kipua olivat yrittäneet hoitaa lukuisat eri asiantuntijat.

Lasten ja nuorten kipukeskus sijaitsee HUSin Uudessa lastensairaalassa. (Kuva: Laura Koljonen)

Tänä keväänä tulee täyteen kaksi vuotta siitä, kun yläkouluikäisen Saagan selkä tuli kipeäksi. Alkunsa kipu sai painonnostoharjoituksissa.

– Se ei ollut tapaturma, mutta yhden treenin aikana tunsin selvästi, että nyt sattui jotenkin oudolla tavalla, Saaga sanoo.

Urheilua paljon harrastavalla Saagalla on vakuutus ja hän hakeutui hoitoon yksityisen puolen lääkärille. Lääkäri ei löytänyt selästä mitään vikaa eikä löytänyt fysioterapeuttikaan. Mitään ei vaikuttanut menneen rikki – ja sen todistivat myös magneettikuvat ja ultraus – mutta kipu ei vain hellittänyt.

– Olen liioittelematta kiertänyt ainakin kymmenellä asiantuntijalla, joiden avulla kipua hoidettiin melkein kaksi vuotta. Kuvissa ei näkynyt mitään, mutta kipu tuntui koko ajan.

”Kaikilla kahden vuoden aikana käymilläni lääkäreillä ja fysioterapeuteilla on tullut pieniä onnistumisia, mutta kipukeskuksessa löydettiin diagnoosi.”

Kivun takia Saaga ei voinut enää osallistua painonnostoharjoituksiin tai pelata lentopalloa, mikä taas vaikutti sosiaaliseen elämään ja henkiseen jaksamiseen.

– Varsinkin alkuun olo oli henkisesti hankala, sillä olen aina harrastanut paljon ja suurin osa kavereistani on treeneistä. Kun urheilu vietiin pois, en oikein tiennyt, mitä teen ja kenen kanssa olen.

Kun mitään syytä kivulle ei löytynyt, Saaga lähettiin HUSin Uuden lastensairaalan kipukeskukseen.

– Kaikilla kahden vuoden aikana käymilläni lääkäreillä ja fysioterapeuteilla on tullut pieniä onnistumisia, mutta kipukeskuksessa löydettiin diagnoosi.

Kehon rentouttaminen avainasemassa

Tällä hetkellä Saaga on ollut kipukeskuksen potilaana seitsemän kuukauden ajan. 

Heti aluksi hän tapasi lääkärin, fysioterapeutin ja psykologin, joiden kanssa mietittiin hoitoa.

– Olen tavannut heitä muutaman viikon välein, ja minua hoidetaan tiiminä, Saaga kertoo.

Fysioterapeutin vastaanotolla on keskitytty normaaleihin liikeratoihin ja siihen, miten kehon saa rentoutettua. Rentoutusharjoittelu on kivussa olennaisessa osassa, sillä kivulias keho on jännittyneessä tilassa.

– Kivun kautta kehoon tulee eräänlainen ärsyyntymistila. Siksi on ollut todella tärkeää harjoitella sitä, miten saisin rentoutettua koko kehon. Minulle on tehty myös faskia- eli lihaskalvohoitoa.

Psykologin käynnit ovat olennainen osa kivunhoitoa, sillä kipu on aina myös henkistä. Psykologin kanssa Saaga on keskustellut paljon kivusta ja erilaisista hoitomenetelmistä.

Kipukeskuksessa hoidetaan potilaan lisäksi koko perhettä. Saagan vanhemmat ovat mukana käynneillä ja kertovat myös hoitoon liittyvät toiveensa, mutta hoidon aikana he poistuvat toimenpidehuoneesta.

Oman kipunsa asiantuntija

Puolitoista kuukautta sitten Saagan selkä alkoi muuttua kivuttomammaksi.

– Yksi aamu heräsin, eikä selässä ollut valtavaa kipua. Ero oli ihan huikea, ja olen voinut tehdä todella paljon asioita aiempaan verrattuna. Se tuntui ihanalta, sillä olin taistellut selkäni kanssa niin pitkään. Epätoivo vaihtui toiveikkuuteen.

”Aiemmin luulin, että kipu tulee siitä, kun jokin kehossa on rikki ja se aiheuttaa kipua. Kipukeskuksessa olen ymmärtänyt, että näin ei ole.”

Kipukeskuksen potilaana Saagasta on tullut myös oman kipunsa asiantuntija.

– Olen oivaltanut, mitä kipu on. Minulta on leikattu polvet yhteensä kolme kertaa, joten kuvittelin tietäväni, mitä se on. Aiemmin luulin, että kipu tulee siitä, kun jokin kehossa on rikki ja se aiheuttaa kipua. Kipukeskuksessa olen ymmärtänyt, että näin ei ole.

Saaga sanoo, että asiaa on vähän hankala selittää sellaiselle, joka ei ole kokenut pitkään jatkunutta kipua.

– Pitkään jatkunut kipu sekoittaa hermoston. Aivot olettavat, että kipu on todellista, jolloin ihminen tuntee kipua, vaikka keho olisi saatu kuntoon.

Kipu on edelleen päivittäistä, mutta lievempää – ja tulokset motivoivat. Saagan pitää muistaa rentouttaa kehoaan päivittäin aina, kun huomaa sen olevan jännittynyt.

– Mutta se on kannattanut, sillä viime aikoina olen taas päässyt treenaamaan. Se tuntuu mahtavalta!

Teksti: Laura Koljonen

Tule mukaan lahjoittajaksi

Lähde mukaan pienten potilaiden tukijoukkoihin lahjoittamalla.

Jaa tämä sivu somessa

Tärkeän asian välittäminen eteenpäin on aina hyvä ajatus. Tästä voit sen tehdä! ♥