Ilman tutkimustyötä sairauksien hoito ei kehity: uudet hoitokeinot jäävät löytämättä ja puutteellisesti toimivat hoitomallit korvaamatta paremmilla. Tutkimustyön ansiosta voimme havaita, että moni sellainen sairaus, jolla oli vielä pari vuosikymmentä sitten huono ennuste, on nykyään sairaus, jonka kanssa ihminen voi elää suht normaalia elämää. Tutkimustyön ansiosta joitakin sairauksia on nykyään myös mahdollista ehkäistä ja parantaa.
Kummit on tukenut tutkimustyötä perustamisvuosistaan asti, sillä tutkimustyötä on mahdotonta erottaa lasten ja nuorten sairauksien hoidosta.
– Tutkimuksen tukeminen on yksi Kummien prioriteeteista. Eräs tutkija totesi hyvin, että lastensairauksien tutkimustyön tukeminen on osa kansanterveyttä. Mitä paremmin lasten ja nuorten sairauksia tutkitaan, sitä enemmän vaikutetaan tulevaisuudessa suomalaisten terveydentilaan, sanoo Kummien toiminnanjohtaja Anu Rapeli.
Kummit tukee useita tutkimuksia vuosittain
Kummit tukee vuosittain noin kymmentä lastentautien tutkimusprojektia.
Tutkimusprojektit valitsee Lastentautien tutkimussäätiö, jonka merkittävä tukija Lastenklinikoiden Kummit on. Lastentautien tutkimussäätiön kokenut apurahalautakunta koostuu asiantuntijoista – kuten yliopistosairaaloiden lääkärijäsenistä – ympäri Suomen.
– Kummien tuella on tutkittu monenlaisia sairauksia diabeteksesta syöpään ja keskosten hoitoon, mutta myös keliakiaa ja unihäiriöitä. Osa tutkimushankkeista koskee isoa, osa pientä joukkoa. Näin lapsipotilaille on saatu kehitettyä tehokkaampia, turvallisempia ja kivuttomampia tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä. Tutkimustyö on ulkopuolisenkin silmin ihan uskomattoman mielenkiintoista, Rapeli sanoo.
”Mitä paremmin lasten ja nuorten sairauksia tutkitaan, sitä enemmän vaikutetaan tulevaisuudessa suomalaisten terveydentilaan.”
Myös Kummien toisen tukiohjelman, mielenterveystyön, puolella on tutkimuksia käynnissä.
– On tärkeää saada myös sille puolelle tutkimusta. Tutkimukset ovat aina pitkäaikaisia projekteja. Se, että saadaan tavoiteltu tulos tai ei saada, on molemmissa tapauksissa hyvä lopputulos. Siten saadaan selville myös se, mitä kannattaa tutkia.
Osa tutkimusprojekteista voi kestää jopa vuosikymmeniä, kuten diabetesrokotetutkimus.
Rapeli sanoo, että vaikka tutkimustyö on aikaa vievää, tulokset ovat kuitenkin kaikkien nähtävissä.
– Jos miettii vaikkapa lasten syöpätauteja, niin nykyään lasten syövissä on todella hyvät paranemisprosentit. Esimerkiksi vielä 1950-luvulla lähes kaikki ALL:aan, eli akuuttiin lymfaattiseen leukemiaan, sairastuneet menehtyivät tautiinsa, kun tänä päivänä jopa 90 prosenttia paranee ja hoidon jälkeen on mahdollista elää täyttä elämää.
Tulevaisuudessa siintävät yksilölliset hoidot
Rapeli sanoo, että tutkimustyön merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa.
– Kun halutaan olla rakentamassa tulevaisuuden terveyttä, se ei ole mahdollista ilman tutkimustyötä. Toivomme todella, että kaikilla yliopistosairaaloilla on mahdollisuus jatkaa tutkimustyötä.
Uusien innovaatioiden myötä pienille potilaille pystytään tarjoamaan koko ajan kivuttomampia ja tehokkaampia hoitokeinoja. Muun muassa syöpähoidoissa suuntana on koko ajan entistä potilaskohtaisemmat hoidot.
– Jos haluamme pitää Suomen terveydenhuollon huippumaana myös jatkossa, se vaatii tutkimustyön tukemista.
Teksti: Laura Koljonen
Lue lisää Kummien tukemasta tutkimustyöstä
Vuonna 2023 Kummit tukee muun muassa näitä tutkimuksia:
- Emmi Helle: Äidin terveys ja jälkeläisen synnynnäinen sydänvika
- Mervi Hyvönen: Synnynnäisten aineenvaihduntasairauksien geenikorjaus
- Lauri Ivaska: Hinkuyskärokotteet ja hiipuva immuniteetti
- Eliisa Kekäläinen: Kantasolusiirron jälkeinen immuunijärjestelmän toipuminen
- Juha-Pekka Kulmala: Robottipuvulla harjoittelun vaikutukset kävelyyn CP-vammaisilla lapsilla
- Niko Paalanne: Elämän alun antibiootit ja lapsen terveys
- Ville Peltola: Lasten antimikrobihoitojen kohdentaminen uusien biomarkkereiden avulla
- Ulla Sankilampi: Yksisoluanalytiikka imeväisen immunologian kypsymisessä
- Pauliina Utriainen: Lapsuusiän leukemian luustovaikutukset – kudostason mekanismit