Harva tietää, että lastensairaaloissa on leikkitoimintaa.
Potilaana oleville lapsille ja heidän sisarilleen on järjestetty mahdollisuus leikkiin ja pelaamiseen, ja sairaaloissa työskentelee myös varhaiskasvatuksen opettajia.
Mitä sairaaloiden leikkiosastoilla tapahtuu ja millaista siellä on työskennellä?
Leikkiä, pelejä ja vertaiskohtaamisia
Heli Wouters työskentelee Kuopion yliopistollisessa sairaalassa varhaiskasvatuksen opettajana.
Wouters opiskeli aikoinaan lastentarhanopettajaksi ja työskenteli päiväkodissa kahdeksan vuotta. Ennen varhaiskasvatuksen opintoja Wouters oli suorittanut myös sairaanhoidon opintoja.
– Olin harjoittelussa lastenosastolla, ja se tuntui todella mieluisalta. Opintojen edetessä kuitenkin huomasin, että sairaanhoitajan työ ei ollut minua varten, Wouters sanoo.
Lasten parissa työskentely kuitenkin houkutteli, ja sairaanhoitajan opinnot vaihtuivat varhaiskasvatukseen.
Kun KYSin lastentarhanopettajan paikka yhdeksän vuotta sitten tuli hakuun, Wouters päätti hakea – ja sai paikan.
Nyt hän vastaa lastenosaston leikkitoiminnasta yhdessä askarteluohjaaja Maija-Riitta Pelkosen kanssa.
Woutersin työmaata ovat lasten ja nuorten osasto sekä veri- ja syöpätautien osasto. Tarvittaessa hän palvelee myös poliklinikoita. Lasten leikkitoiminnan ja -tilojen lisäksi nuorille järjestetään ajanvietetoimintaa. Sen suunnittelu on Woutersin ja Pelkosen vastuulla.
Nuoria kiinnostaa esimerkiksi pelaaminen, lukeminen, piirtely ja askartelu.
– Pitkäaikaissairaiden lasten kanssa toimiminen on enemmän yksilöllistä kuin päivähoidossa. Pyrin myös järjestämään vertaiskohtaamisia, mutta se totta kai riippuu siitä, keitä on paikalla.
”Lapsi on aina lapsi, ja minun tehtäväni on pohtia, miten hän voi leikkiä rajoitteista huolimatta.”
Päiväkotiin verrattuna työ on tietyllä tapaa täysin erilaista mutta kuitenkin samanlaista.
– Päiväkodissa tietyt lapset tulevat sinne joka päivä. Sairaalassa suuri osa lapsista vaihtuu päivittäin, tilanteet vaihtuvat jatkuvasti ja niihin pitää päästä nopeasti mukaan. Alussa se vaati paljonkin totuttelua.
Työvuoroon tullessaan Wouters katsoo potilaslistasta, keitä paikalla jo on ja keitä osastolle on päivän mittaan tulossa.
– Kyllä siinä on osaamisaluettaan saanut laajentaa. Mutta työn ydin on sama kuin päiväkodissa. Lapsi on aina lapsi, ja minun tehtäväni on pohtia, miten hän voi leikkiä rajoitteista huolimatta.
Mukaviakin muistoja sairaalasta
KYSin varhaiskasvatuksen opettajan Heli Woutersin toiveena on, että lapselle jäisi sairaalasta myös mukavia muistoja.
Niitä voi syntyä esimerkiksi kivoista leikeistä. Leikki saattaa luoda hyviä tai jopa korjaavia kokemuksia lapsen tai nuoren sairaala-aikaan. Sillä on Woutersin mukaan valtava psyykkinen merkitys.
– Ilman leikkiä ja leikkipaikkoja lastensairaaloissa olisi paljon enemmän pelkoa ja toimenpiteiden aiheuttamaa jännitystä. Olen aika varma, että jos sairaaloissa ei millään tavalla huomioitaisi lapsipotilaiden leikkimahdollisuuksia, se aiheuttaisi ihan fyysisiä reaktioita.
MITÄ? Kummit tukee sairaalaviihtyvyyttä
Pikkupotilaiden sairaalaviihtyvyys on yksi Lastenklinikoiden Kummien tärkeimmistä lahjoituskohteista, ja jokainen Kummien yleispottiin lahjoittava on automaattisesti tukemassa myös potilasviihtyvyyttä.
Oman lahjoitussummansa voi halutessaan ohjata nimenomaan potilasviihtyvyyteen.
Myös tavaralahjoitukset Kummien kautta suoraan sairaaloille ovat mahdollisia. Moni yritys muistaa pikkupotilaita esimerkiksi joulun alla, kun sairaaloissa jaetaan joululahjapaketteja.
Sairaalat ottavat lahjoituksia mielellään vastaan.
Muun muassa lelu-, peli- ja askartelulahjoitukset sairaaloiden leikkiosastoille ovat tervetulleita. Pikkulasten helistimet, katselukirjat, nuorten pelit, askartelutarvikkeet ynnä muut ovat suosittuja.
On kuitenkin syytä muistaa, että hygieniasyistä sairaalaan lahjoitettavien lelujen pitää olla käyttämättömiä. Lelujen pitää myös kestää toistuvaa puhdistusta, ja siitä syystä kankaisia leluja tai kirjoja ei voida ottaa vastaan. Uudet pehmolelut annetaan jokaiselle lapselle henkilökohtaiseen käyttöön.
Teksti: Laura Koljonen