Lastenklinikoiden Kummien, Suomen Rehtorit ry:n sekä MTV Uutisten toteuttaman uusimman rehtorikyselyn mukaan koulukäymättömyys on huomattava ongelma peruskouluissa. Taustatekijänä koulupoissaolojen lisääntymisessä on rehtorien mukaan havaittavissa erityisesti oppilaiden mielenterveyshaasteet (86 %). Vastanneista rehtoreista 43 prosenttia koki koulukäymättömyyden merkittävänä tai hyvin merkittävänä ongelmana, ja ainoastaan 5 prosenttia vastanneista ei tunnistanut sitä ongelmaksi koulussaan.
Lasten ja nuorten mielenterveyshaasteet ovat puhuttaneet laajalti, ja huoli heijastuu myös tuoreimman rehtorikyselyn tuloksiin, kun vastanneista rehtoreista peräti 93 prosenttia kokee mielenterveyden haasteiden lisääntyneen koulussaan viimeisen vuoden aikana. Edellisessä vastaavassa kyselyssä 77 prosenttia arvioi mielenterveyden haasteiden lisääntyneen koulussaan kevätkauden 2022 aikana.
Yleisimmäksi mielenterveyden haasteeksi rehtorit kokivat oppilaiden ahdistuneisuuden, jonka nosti esille 86 prosenttia kyselyyn vastanneista rehtoreista. Vuonna 2022 vastaavassa selvityksessä 80 prosenttia rehtoreista arvioi oppilaiden ahdistuneisuuden lisääntyneen.
Lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokarin mukaan tuoreen rehtorikyselyn tulokset ovat samansuuntaisia kouluterveyskyselyn kanssa, jonka perusteella koululaisten itse raportoimat oireet ovat lisääntyneet. Repokari korostaa kuitenkin tarkkuutta oireiden ja häiriöiden erottamisessa.
”Psyykkiset oireet ovat aivan eri asia kuin psyykkinen häiriö, ja lapset oireilevat usein silloin, kun ympäristön kuormitus nousee. Nyt meillä on takana yli kahden vuoden mittainen poikkeusaika koronan vuoksi ja koulu-uudistus, jotka molemmat voivat olla taustavaikuttajina. Se, että koulupoissaolot nousevat näin vahvasti esiin, voisi hyvinkin liittyä sosiaalisen ahdistuksen lisääntymiseen, kun pitkiä aikoja on oltu pois kontakteista. Eli on aika selvää, että koettu ja näkyvä oireilu on lisääntynyt, mutta se ei vielä tarkoita sitä, että psyykkiset häiriöt olisivat lisääntyneet, vaan on ilmiö, jonka taustalla voi olla monia kasvuympäristöön liittyviä asioita”, Repokari tähdentää.
Koulupoissaolojen taustalta löytyy moninaisia syitä
Suurin osa (86 %) Kummien kyselyyn vastanneista rehtoreista arvioi lisääntyneiden koulupoissaolojen taustavaikuttajaksi mielenterveyden haasteet, mutta esille nostettiin myös mm. digilaitteiden käytön räjähdysmäinen kasvu (49 %) sekä perheen tilanteen muutokset (42 %). Puolestaan esimerkiksi pärjäävyyden ilmapiirillä (9 %) sekä koulukulttuurin muutoksella (11 %) arvioidaan olevan pienempi vaikutus lisääntyneisiin poissaoloihin.
Yleisimmäksi poissaolon muodoksi rehtorit arvioivat ”koulukieltäytyjän”, jolloin oppilas ei suostu menemään kouluun esim. ahdistuneisuuden vuoksi, mutta vanhemmat ovat tietoisia oppilaan poissaolosta.
Monialaiselle yhteistyölle tarvetta lasten mielenterveyden edistämisessä kouluympäristössä sekä koulun ja kodin välillä
Kyselyn perusteella rehtorit kaipaavat selkeämpiä ja yhtenäisiä toimintaohjeita kouluille lasten ja nuorten tukemiseksi.
”Haluaisin nostaa esille monialaisen, organisaatiorajat ylittävän ja tervettä järkeä tiukkojen tehtäväjakojen sijaan käyttävän yhteistyön merkityksen. Kun lapsella on vaikeata, sen aikuisen, joka asian havaitsee, tulee ryhtyä toimimaan. Kouluihin ja hyvinvointialueille tulee luoda selkeät ohjeistukset, mistä ammattilainen voi hakea konsultaatioapua, jotta vaikeuksissa oleva lapsi saa asianmukaista tukea. Asiantuntemuksen tulee liikkua, ei lapsen”, Repokari toteaa.
Repokarin mukaan varhaiseen ja tehokkaaseen vaikuttamiseen on mahdollisuudet vain, jos resurssit ovat riittävät.
”Ja tietysti mikään tällainen ei ole mahdollista, mikäli ei ole noita aikuisia, jotka toimivat lasten ympärillä – eli oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon resurssit sekä lasten psyykkisten ja kehityksellisten häiriöiden varhainen hoito on saatava kuntoon sote-alueilla. Se edellyttää resursseja, perusterveydenhuollon mukaantuloa ja monenlaista osaamista – myös tehokkaita hoitomenetelmiä.”
Koulupsykologiresurssit koetaan puutteellisiksi
Kummien kyselyn perusteella koulupsykologin resurssi on edelleen yli puolella kouluista vajaa – vain 45 % vastaajista kertoo koulupsykologin olevan käytössä koulussaan – ja muutkin oppilashuollon resurssit koettiin liian vähäisiksi. Moni rehtoreista kommentoi, että vähäinen koulupsykologin resurssi menee oppimisen haasteiden selvittelyihin ja tutkimiseen, eikä näin ollen lievien häiriöiden hoitoon liikene aikaa.
Vastauksissa nostettiin esille myös perheiden tarve sosiaalitoimen tuelle ja palveluille sekä näiden palveluiden riittämättömyys tällä hetkellä. Rehtorit kaipaisivatkin vahvempaa yhteistyötä myös sosiaalitoimen ja koulun välillä.
Tehokasta apua näyttöön perustuvilla hoitomenetelmillä
Lastenklinikoiden Kummit tukee monipuolisesti lasten ja nuorten mielenterveyttä mahdollistamalla tehokkaiden hoitomenetelmien levitystä Suomessa yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa.
”Ahdistuneisuuden ja mielialaoireiden hoitoon on olemassa hyviä menetelmiä (interventioita), joita on mahdollisuus ottaa käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollon ohessa myös oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon palveluissa. Monelle lapselle ja nuorelle olisi helpompaa osallistua interventioon, mikäli se voitaisiin toteuttaa tavanomaisessa arkiympäristössä matalalla kynnyksellä”, Leena Repokari toteaa.
Repokarin mukaan yhteistyöratkaisujen kehittämisellä on mahdollista vaikuttaa tilanteeseen.
”Lastenklinikoiden Kummien ja HUS lastenpsykiatrian yhdessä toteuttama valtakunnallinen projekti Cool Kids -ahdistuksenhoitomenetelmän juurruttamiseksi perustason toimijoiden käyttöön on hyvä esimerkki monipuolisesta yhteistyöstä mielenterveyden edistämiseksi. Kyseinen menetelmä sopii erittäin hyvin lievien ja keskivaikeiden ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon. Nämä ovat lapsilla ja erityisesti nuoruusikäisillä hyvin tavallisia, ja niiden tehokas ja nopea hoito auttaa suurinta osaa lapsista nopeasti.”
Kummien Mielen tila -kampanjalla rahoitetaan ehkäiseviä hoitomenetelmiä lasten ja nuorten mielenterveyden tukemiseksi. Yksi näistä on yhdessä HUSin kanssa alkuvuodesta 2020 aloitettu hanke, jossa koulutetaan Cool Kids -hoito-ohjelman osaajia. Kummien kampanjan avulla on koulutettu nyt yli 400 Cool Kids -menetelmätyöntekijää eri puolille Suomea toteuttamaan hoitoja. Tutkimusten mukaan 60 prosenttia hoidon läpikäyneistä lapsista ja nuorista ei täytä ensisijaista ahdistuneisuushäiriön diagnoosia sen jälkeen. Lisäksi hoito-ohjelma tukee lapsen lisäksi koko perhettä.
Lastenklinikoiden Kummien, Suomen Rehtorit ry:n sekä MTV Uutisten yhteistyössä toteuttamaan valtakunnalliseen lasten ja nuorten mielenterveyskyselyyn osallistui 139 ala- ja yläkoulun rehtoria ympäri Suomen. Kysely toteutettiin kesäkuussa 2023.