Cool Kids -hankkeesta menestystarina lasten ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa Suomessa

Jopa 10–15 prosentilla lapsista esiintyy mielenterveyshäiriöitä, joista yleisimpiä ovat erilaiset ahdistuneisuushäiriöt. Toimintakykyä rajoittavista ahdistuneisuusoireista kärsii 5–10 % lapsista, kun kokonaisuudessaan ahdistuneisuus koskettaa peräti 100 000 lapsen ja nuoren elämää Suomessa. Lastenklinikoiden Kummien Mielen tila -kampanjalla rahoitetaan erilaisia hoito-ohjelmia lasten ja nuorten mielenterveyden tukemiseksi. Yksi näistä on yhdessä HUSin kanssa alkuvuodesta 2020 aloitettu hanke, jossa on koulutettu yli 500 työntekijää näyttöön perustuvan Cool Kids -hoito-ohjelman osaajiksi eri puolille Suomea toteuttamaan hoitoja. Perjantaina 29.9. järjestetyssä Cool Kids -hankkeen päätösseminaarissa läpikäytiin hankkeen esille nostamia mahdollisuuksia lasten mielenterveyden edistämiseksi tulevaisuudessa.

Ahdistuneisuutta tehokkaasti hoitava Cool Kids käyttöön eri puolilla Suomea

Lastenklinikoiden Kummien tukeman ja HUSin luotsaaman Cool Kids -hankkeen tavoitteena on ollut näyttöön perustuvan ahdistuneisuuden hoito-ohjelman implementointi kaikkiin Suomen yliopistosairaaloihin ja edelleen kunkin erityisvastuualueen muihin lastenpsykiatrian yksiköihin, perheneuvoloihin ja –keskuksiin sekä myös oppilashuollon työvälineeksi. Tällä tavalla lapset ja nuoret saisivat yhdenvertaisesti ja riittävän varhain parasta tarjolla olevaa hoitoa ahdistuneisuuteen riippumatta asuinpaikastaan. Hoito-ohjelman levittämisen myötä on pyritty parantamaan palveluiden vaikuttavuutta ja mahdollistamaan työntekijöille näyttöön perustuva työ.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan 60 prosenttia hoito-ohjelman läpikäyneistä lapsista ja nuorista ei täytä ensisijaista ahdistuneisuushäiriön diagnoosia hoidon jälkeen. Hoito-ohjelma tukee lapsen lisäksi koko perhettä.

Nyt Suomessa toteutetun Cool Kids -hankkeen alustavien tulosten mukaan jopa 75 %:lla hoito-ohjelmaan osallistuneista lapsista havaittiin vanhempien arvioimana muutosta parempaan toimintakyvyssä ja lieventymistä ahdistusoireissa. Hankkeen aikana hoitoja on toteutettu niin perheneuvoloissa (38 %), erikoissairaanhoidossa (34 %), oppilashuollossa (14 %) kuin perusterveydenhuollon mielenterveysyksiköissä (12 %). Hankkeen avulla koulutetut Cool Kids -työntekijät ovat levittäytyneet ympäri Suomen eri yhteistyöalueille: Pohjois-Suomi (49), Sisä-Suomi (86), Itä-Suomi (86), Länsi-Suomi (53) ja Etelä-Suomi (237).

Uudenlainen rakenne lasten mielenterveyden edistämiseksi

Cool Kids -hankkeen suurimpia saavutuksia on ollut uusi, monitahoisen yhteistyörakenteen mahdollistama toteutus lasten hyväksi tehtävässä mielenterveystyössä. Hankkeella saavutetut tulokset voivat olla näyttönä vakiintuneen toiminnan muodostamiseksi ja edelleen kehittämiseksi valtakunnallisesti. HUS Lasten ja nuorten sairauksien toimialajohtaja Jari Petäjä näkee hankkeen tienavaajana ja tärkeänä kokonaisuutena lasten mielenterveyden tukemiseksi tulevaisuudessa:

”Lasten mielenterveystyö on kriisissä. Lapset elävät uudessa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa, jossa suhteeton yksilökeskeisyys, hajoavat lähiyhteisöt ja hallitsematon digitaalinen maailma haastavat ennen näkemättömällä tavalla lasten kasvua psyykkisesti tasapainoiseksi, vuorovaikutustaitoiseksi ja toimintakykyiseksi aikuiseksi. Lasten ahdistus-, masennus- ja käytöshäiriöt lisääntyvät, ja vakiintuneet palvelurakenteet ovat tukkeutuneet.

Cool Kids on näyttöön perustuva ahdistushäiriöiden hoidon ja hallitsemisen tehokas hoito-ohjelma, joka voidaan tuoda työkaluksi mielenterveystyön etulinjaan. Enemmän auttajia ahdistuneelle lapselle, paremmat työkalut ja organisoitu ammattilaisten koulutus – tämä on se mitä Kummien tukema Cool Kids -hanke on saanut aikaan nopeudella, johon kankea ja epäyhtenäinen julkinen järjestelmä ei yksin kykene. Työskentelemme sen eteen, että Cool Kids -hankkeessa oppimamme tulisi muidenkin todistettujen lasten mielenterveyshoitojen tueksi – nopea, laadukas käyttöönotto ja sen jälkeen vaikuttavan työn vakiinnuttaminen osaksi normaalia toimintaamme”, Petäjä sanoo.

Cool Kids -ohjelman kehittäjän, Sydneyssä sijaitsevan Macquarie-yliopiston tohtori Heidi Lynehamin mukaan Suomessa ansiokkaasti toteutettu hanke tarjoaa aineksia myös kansainvälisessä viitekehyksessä.

”Tämän hankkeen uraauurtava, koko Suomen kattava yhteistyö näyttöön perustuvan hoito-ohjelman jalkauttamiseksi ja jokapäiväiseksi terveydenhuollon työvälineeksi on ollut tehokasta ja ainutlaatuista. Kattava järjestelmä, joka tukee mielenterveysalan ammattilaisia koulutuksen, ohjauksen ja arvioinnin kautta tarjoaa korkealaatuisen hoidon ahdistuneille lapsille ja heidän perheilleen Suomessa. Hanketiimin kehittämä toimintamalli, jossa pyramidimaisesti koulutetaan jatkuvasti lisää osaajia ja menetelmäohjaajia kullekin yliopistosairaala-alueelle, on osoittautunut ihanteelliseksi levittämis- ja toteutusmalliksi Cool Kids -ohjelman osalta missä tahansa terveydenhuoltojärjestelmässä maailmanlaajuisesti. Yhteistyömme aikana olemme huomanneet, että mielenterveysalan ammattilaiset kohtaavat samankaltaisia kliinisiä haasteita työskennellessään ahdistuneiden lasten ja nuorten parissa. Kokemustemme jakaminen on johtanut parempaan hoitoon paikallisesti ja kansainvälisesti”, Lyneham toteaa.

Taustatietoa lasten mielenterveydestä

• Mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä – niitä esiintyy 10–15 prosentilla lapsista. Esiintyvyys on hyvin pientä alle kouluikäisillä ja kasvaa kohti nuoruusikää. Yleisimpiä lapsilla esiintyviä mielenterveyden häiriöitä ovat ahdistuneisuushäiriöt, joita on yli kuudella prosentilla lapsista. Tämän jälkeen tulevat aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD) ja käytöshäiriöt. On tavanomaista, että lapsella tai nuorella on samanaikaisesti useampikin häiriö. 
• Tällä hetkellä Suomessa lasten ja nuorten avunsaanti kehityksellisiin ja mielenterveyden haasteisiin viivästyy. Matalan kynnyksen palvelujen saatavuus mielenterveysongelmissa ja kehityksellisten ongelmien kysymyksissä on valitettavasti alueellisesti epätasaista. Lisäksi hoitokäytännöt ovat moninaisia. Nykytilanteessa perusterveydenhuollolla ei ole systemaattista roolia lasten mielenterveyden häiriöiden hoidossa, minkä vuoksi hoitoketjuja ei ole tai ne eivät toimi. Cool Kids -tiimin havaintojen perusteella palvelujärjestelmää tulisi organisoida uudelleen, ja tarvitaan selkeä terveydenhuollon vastuutaho lasten mielenterveyspalvelujen järjestämiseksi perustasolla.
• Cool Kids -tiimin mukaan palvelujärjestelmän organisoimisen lisäksi tarvitaan interventioita ja hoito-ohjelmia, joilla lapsia voidaan auttaa matalalla kynnyksellä oikea-aikaisesti. Näyttöön perustuvia ja manualisoituja hoitoja tulisi ottaa käyttöön laajalti, koska niiden avulla saadaan tuotetuksi suhteellisen tasalaatuista ja vaikuttavaa hoitoa. Tällaisen hoito-ohjelman laajasta käyttöönotosta on saatu viime vuosina hyviä kokemuksia lasten ahdistuneisuuden hoidossa.

Taustatietoa Cool Kids -hoito-ohjelmasta

• ​​​​​Ahdistus on elämään kuuluva ilmiö, joka auttaa meitä selviytymään erilaisista tilanteista. Joskus ahdistukseen liittyvät huolet ja pelot saavat kuitenkin liikaa tilaa, jolloin ahdistusoireet alkavat haitata elämää, ja tällöin puhutaan ahdistuneisuushäiriöstä. Noin 5–10 % lapsista kärsii toimintakykyä merkittävästi haittaavista ahdistuneisuusoireista. Paljon tätä suurempi joukko lapsia kärsii ahdistuneisuudesta, mutta oireilu ei ole niin voimakasta tai lamauttavaa. Ahdistus ja pelot liittyvät lapsen normaaliin kehitykseen, joten haasteeksi nousee oireiden voimakkuuden arvioiminen ja mahdollisen avun tarpeen tunnistaminen.
• Cool Kids on kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuva manualisoitu hoito-ohjelma 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille, joilla on arkea haittaavaa ahdistuneisuutta tai jo olemassa oleva ahdistuneisuushäiriö. Cool Kids -hoito-ohjelma on kehitetty Australiassa Macquarien yliopistossa ja Suomessa on Cool Kids -hoito-ohjelmaa käytetty vuodesta 2015 alkaen HUS lasten- ja nuorisopsykiatrialla. Cool Kids -hoito-ohjelma on maailmalla yksi käytetyimmistä hoitomuodoista ahdistuneisuushäiriön hoidossa ja sen taustalta on vahvaa tutkimusnäyttöä (https://kasvuntuki.fi/menetelmat/cool-kids/).
• Cool Kids -hoito-ohjelmaa voidaan toteuttaa joko yksilö- tai ryhmämuotoisena ja tapaamiskertoja on kymmenen. Vanhempien rooli hoidossa on merkittävä – vanhempi tukee lasta kohtaamaan asteittain pelkojaan. Lisäksi vanhempi oppii keinoja omien huoltensa ja ahdistuksensa käsittelyyn sekä huomaamaan ja muuttamaan käyttäytymistapojaan, jotka saattavat ylläpitää lapsen tai nuoren ahdistusta ja huolestuneisuutta.
• Hoito-ohjelmaa voivat toteuttaa koulutetut ja Cool Kids -pätevyyden saaneet sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt esimerkiksi erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa sekä kouluissa.

Cool Kids -hankeseminaari järjestettiin kulttuuritehdas Korjaamolla Helsingissä 29.9.2023.