Pippa Laukka: ”Lapsen sairastumiseen ei voi valmistautua”

Potilasperheiden vanhempien oma hyvinvointi jää usein arjen jalkoihin. Urheilulääkäri ja tietokirjailija Pippa Laukka kertoo, miten vaikeassa elämäntilanteessa on mahdollista tehdä pieniä, mutta vaikutuksiltaan isoja tekoja hyvinvointinsa edistämiseksi.

Urheilulääkäri ja tietokirjailija Pippa Laukka haluaa kannustaa potilasperheiden vanhempia huolehtimaan myös itsestään.
– Vaikka tunne on, että omat tarpeet ovat nyt viimeisenä listalla, on tärkeää pystyä huolehtimaan edes vähän omasta hyvinvoinnistaan. Se tukee vanhemmuutta ja auttaa koko perhettä, hän sanoo. (Kuva: Jukka Lehojärvi)

Kokonaisvaltainen hyvinvointi on paljon pinnalla julkisessa keskustelussa. Usein tarina menee niin, että sohvaperuna on löytänyt liikunnan ilon ja treenaa nyt puolimaratonille, entinen stressaaja on mindfulnessin puolestapuhuja tai terveellinen ruokavalio vienyt kokonaan uudelle työuralle. Ja mikäs siinä – hieno homma kaikin puolin! 

Mutta jos elämäntilanne on kovin tukala, sanapari kokonaisvaltainen hyvinvointi saattaa kuulostaa jälleen yhdeltä lisäsuoritukselta, johon ei vain kykene. 

Tukala tilanne voi olla esimerkiksi oman lapsen sairastuminen.

Silloin vanhemman – ja usein koko lähipiirin – huomio kiinnittyy lähinnä potilaan vointiin. Huoli lapsesta on valtava, ja tuolloin omat tarpeet siirretään syrjään vaikka väkisin.

Urheilulääkäri ja tietokirjailija Pippa Laukka antaa lohdun sanoja potilasperheille: hyvinvointi ei ole yhtä kuin elämänmuutosprojekti.

– On hyvä muistaa, että pienet asiat tukevat jaksamista ja hyvinvointia. Samoin stressiä voi hallita pienillä arkisilla keinoilla. Kun elämäntilanne on stressaava, silloin ei todellakaan ole minkään elämäntaparemontin aika, Pippa Laukka muistuttaa. 

Hyvinvoinnin peruspalikat ovat simppelit

Pippa Laukka kertoo, että ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi on monen osan summa. Terveyttä ylläpitävät sosiaaliset suhteet ja sosiaalisuus, uni, ravinto, liikunta ja henkinen energia.

– Kaikkia palikoita tarvitaan. Vastaanotollani olen huomannut, että usein ihmiset ovat ensimmäiseksi valmiita tinkimään levosta ja palautumisesta. En tiedä, mikä siihen on syynä. Lieneekö jotakin perisuomalaista.

Monesti Laukka on kuullut vastaanotollaan myös kysymyksen: onko terveellisempää mennä aikaisin nukkumaan vai lenkille?

– Unesta tiedetään paljon, ja että unen puute sairastuttaa. Jos pitäisi valita, valitsisin levon. Suurin osa meistä tarvitsee noin kahdeksan tuntia unta voidakseen hyvin. Mutta jos omat voimavarat ylitetään päivän aikana, kahdeksan tuntia ei välttämättä ole mikään tae laadukkaasta palautumisesta.

Laukka sanoo, että jaksamattomuuteen liittyvät asiat eivät välttämättä korreloi sen kanssa, miten hyvässä fyysisessä kunnossa ihminen on tai millaista arkea hän elää.

Monesti Laukka on kuullut vastaanotollaan kysymyksen: onko terveellisempää mennä aikaisin nukkumaan vai lenkille?

– Monesti jaksamattomuuteen liittyvät asiat ovat yhteydessä elämänvalintoihin. Vastaanotollani potilaan kanssa tilanne lähtee usein liikkeelle aivan alusta – siis siitä, kun hän syntyi. Pyydän häntä kertomaan elämäntarinansa.

Laukan potilaiden elämä on harvemmin solmussa siksi, että jotakin on tapahtunut kertarysäyksellä, mutta potilasperheissä tilanne on nimenomaan se.

Tieto lapsen sairaudesta tulee usein yllättäen, ja se ravisuttaa perusturvallisuutta perin pohjin. Lapsen sairastuessa myös työhön ja toimeentuloon liittyvät asiat mullistuvat monessa perheessä.

– Siinä tilanteessa asiat voivat nopeasti mennä päälaelleen. Lapsen sairastumiseen ei voi valmistautua. 

Laukka sanoo, että sen aiheuttaman stressin kanssa on silti mahdollista opetella elämään.

Stressiä voi hallita pienillä arkisilla teoilla

Pienet asiat tukevat jaksamista ja hyvinvointia.

– Äkillisessä shokissa tarvitaan usein ammattilaisen apua. Sen lisäksi on tärkeää ottaa vastaan läheisten apu ja jakaa huoliaan. Myös lyhyet stressinhallintahetket auttavat. Jokainen voi esimerkiksi laskea sykettään erilaisilla hengitysharjoituksilla. Ne rauhoittavat fyysistä kehoa ja henkistä tilaa.

Pippa Laukka haluaa kuitenkin muistuttaa, että ihminen on yksilö, ja se, mikä sopii yhdelle, on myrkkyä toiselle.

– Jollekin kova treenaaminen on henkireikä, mutta liian raskas fyysinen stressi saattaa kääntyä itseään vastaan. Jos liikunta on tapa purkaa paineita, kannattaa jatkaa liikkumista, mutta vähentää todella raskasta liikuntaa. Säännöllinen liikunta usein helpottaa oloa.

Vähän liikkuvien ei kannata tuntea huonoa omaatuntoa. Heillä pienikin liikunnan lisäys auttaa. Sairaalassa portaiden kävely hissin sijaan voi olla hyvä vaihtoehto. 

Joillekin toimii unen lisääminen.

Ruuan suhteen Laukka sanoo, että keho ja aivot toimivat parhaiten, kun ruokailee säännöllisesti ja ruuassa on hyviä hiilihydraatteja, proteiinia, rasvoja ja kuitua. 

– Uni, liikunta ja ravinto ovat usein toimiva kolmiyhteys. Sanoisin kuitenkin, että kaikista tärkein on uni ja lepo. Jos unen kanssa on ongelmia, tulee haasteita kaikessa jaksamisessa. 

Itselleen mieluisa tekeminen rauhoittaa

Kriisissä ja stressitilanteessa ihmisen tarvehierarkia heijastuu teoissa. Otetaan esimerkiksi vaikkapa ruoka: toinen lohduttautuu syömällä, toinen menettää ruokahalunsa.

– Vaikeassa tilanteessa ihminen hakee turvaa kaikesta, mitä tuo mielihyvää. 

Kehoaan voi rauhoittaa myös tietoisesti tekemällä erilaisia harjoitteita. Helpoin ja yksinkertaisin tapa on hengittää syvään.

Tunteiden maton alle lakaiseminen alkaa helposti kertyä kehoon tavalla tai toisella.

– Syvään hengittäessä keuhkot tyhjenevät kokonaan ja pallea liikkuu. Syvään hengittäminen rauhoittaa autonomista hermostoa, ja saa sydämen sykkeen hidastumaan. Mindfulnessiin on olemassa myös paljon erilaisia äppejä, ja jos ne tuntuvat hölmöiltä, voi olla vain tietoisesti läsnä. Sitähän se mindfulness on: tietoista läsnäoloa, yhteen asiaan keskittymistä.

Henkisen jaksamisen kannalta äärimmäisen tärkeää on myös omien tunteiden sanoittaminen. Joku tykkää keskustella muiden kanssa, toinen kirjoittaa asiat mieluummin päiväkirjaan. Sillä ei Laukan mielestä ole väliä, kunhan purkaa ajatuksensa ja tunteensa.

– Tunteiden maton alle lakaiseminen alkaa helposti kertyä kehoon tavalla tai toisella. Tukea jaksamiseen löytyy parhaiten itselleen mieluisan tekemisen kautta. Vaikka se olisi miten hetkellistä tahansa, se auttaa. 

KUKA? Pippa Laukka

  • Liikuntalääketieteeseen erikoistunut lääkäri ja tietokirjailija.
  • Toiminut Suomen naisten jalkapallomaajoukkueen lääkärinä vuodesta 2010.
  • Työskentelee tällä hetkellä Vihdin ja Karkkilan johtavana ylilääkärinä.
  • Suurelle yleisölle tuttu MTV3:n Olet mitä syöt -ohjelman asiantuntijana.

Teksti: Laura Koljonen

Tule mukaan lahjoittajaksi

Lähde mukaan pienten potilaiden tukijoukkoihin lahjoittamalla.

Jaa tämä sivu somessa

Tärkeän asian välittäminen eteenpäin on aina hyvä ajatus. Tästä voit sen tehdä! ♥