”Olen neonatologi eli erikoistunut vauvojen, vastasyntyneiden ja erityisesti keskosten sairauksiin ja ongelmiin. Keskosten tutkimuksen tärkeyden kiteytti mielestäni parhaiten Yhdysvaltojen presidentin John F. Kennedyn toteamus siitä, mitkä kaksi päätavoitetta hänellä presidenttinä oli: päästä kuuhun ja löytää parannus RDS:ään. Kennedyn oma, nykyisin ajatellen vain lievästi keskosena – raskausviikolla 34 – syntynyt lapsi kuoli RDS:ään – aivan kuten siihen aikaan kuolivat lukuisat muutkin ennenaikaisesti syntyneet.
RDS-tauti on vastasyntyneillä esiintyvä hengitysvaikeusoireyhtymä, joka johtuu keskosena syntyneiden keuhkojen kypsymättömyydestä. RDS:ään löydettiin parannuskeino 1980-luvulla.
Ilman tutkimustyötä keskoset syntyisivät maailmaan, jossa heillä ei olisi mahdollisuutta selvitä hengissä. Suomessa keskostutkimusta on menestyksekkäästi tehnyt muun muassa lastenlääkäri ja professori Mikko Hallman. Hän teki keskeisimmät tutkimukset keskosille RDS-taudin hoidossa 1980-luvulla, ja tänä päivänä surfaktanttihoito on vakiintunut keino auttaa ennenaikaisesti syntyneitä. Tutkimusten avulla on pystytty osoittamaan myös kofeiinin suotuisa vaikutus keskosten selviytymiseen.”
Keskosten elämänlaadun mittari laajenee
”Tutkimustyön ansiosta keskosten todennäköisyys selvitä on parantunut huimasti. Neurologisesti vaurioituneiden määrä ei kuitenkaan ole kasvanut. Keskoshoidon mittariksi on tullut muutakin kuin se, että lapsi on selvinnyt hengissä. Kaikki ovat yksilöitä, mutta karkeasti arvioiden, jos lapsi painaa syntyessään yli kilon, asiat sujuvat tavallisesti aika kivasti. Jos paino on alle kilon, selviäminen on epävarmempaa – mutta useimmiten mahdollista.
Myös keskosten kivunhoitoon on alettu tutkimusten myötä kiinnittää huomiota. Keskosten hoidossa myös pehmeämmät hoidolliset puolet on huomioitu eri tavalla kuin aiemmin. Nykyään vanhemmat osallistuvat lapsen hoitoon alusta asti, ja lapsen ja vanhemman vuorovaikutukseen kiinnitetään huomiota.
”Myös keskosten kivunhoitoon on alettu tutkimusten myötä kiinnittää huomiota. Keskosten hoidossa myös pehmeämmät hoidolliset puolet on huomioitu eri tavalla kuin aiemmin.”
Kiinnostuin aikoinaan alasta, sillä se on hyvin laaja-alainen; vastasyntyneitä hoidetaan kokonaisvaltaisesti.
Ennenaikainen synnytys on valikoitunut yhdeksi keskeisistä tutkimusaiheistani. Tutkimus vie aina paljon aikaa ja vaivaa, joten mielestäni kannattaa tutkia jotakin sellaista, mistä on mahdollisesti merkittävää hyötyä. Ennenaikainen synnytys on todella iso globaali terveyshaaste – lähes kymmenen prosenttia maailman lapsista syntyy ennenaikaisesti.
Tällä hetkellä isoin selvitettävä asia keskostutkimuksen puolella on se, miksi niin iso osa lapsista syntyy ennenaikaisesti. Sitä mekanismia, joka määrittää raskauden keston ja käynnistää synnytyksen, ei tiedetä. Kun synnytyksen käynnistymisen fysiologia saadaan selvitettyä, voidaan kehittää keinoja ennenaikaisen synnytyksen estämiseksi. Ennaltaehkäisy on keskosuudenkin suhteen kaikkein paras hoitokeino.”
KUKA: Mika Rämet
Mika Rämet on lastentautiopin professori Oulun yliopistossa ja lastentautien erikoislääkäri. Tällä hetkellä hän työskentelee Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtajana.
Lastenklinikoiden Kummit tukee tutkimusta Lastentautien tutkimussäätiön kautta. Kummit on yksi säätiön merkittävimmistä tukijoista, ja vuosittain Kummien rahoituksella tuetaan noin kymmentä eri lastentautien tutkimusprojektia.
Teksti: Laura Koljonen