Sairaaloiden tehtäviin kuuluu myös paljon sellaista, mikä ei ole suoranaista potilastyötä. Yliopistosairaaloissa on meneillään useita kehitysprojekteja ja yhteistyöhankkeita joko muiden eurooppalaisten lastensairaaloiden tai kolmannen sektorin toimijoiden, kuten Lastenklinikoiden Kummien, kanssa.
HUSin Uuden lastensairaalan Katariina Gehrmann työskentelee linjajohtajana digitaalisten ja innovaatiopalveluiden puolella. Hänen työkenttänään on uuden kehittämiseen.
Koulutukseltaan Gehrmann on lääkäri, mutta hänellä on myös kaupallinen koulutus.
– Suurin osa työstäni liittyy dataan ja innovaatioihin sekä tiedolla johtamisen kehittämiseen. Vedän myös useita EU-projekteja, joissa sairaala on mukana, Gehrmann kertoo.
Kummien hankkeiden kanssa Gehrmann on ollut tekemisissä tänäkin vuonna, sillä OP Uusimaa lähti Kummien vastuullisuuskumppaniksi ja tukemaan Uuden lastensairaalan kliinisen tutkimuksen osaamisyksikön (Clinical Trial Unit, CTU) kiihdyttämishanketta.
– Minulle on arvokasta olla mukana tällaisissa hankkeissa. Näen joka päivä, miten paljon ihmisillä on halua tukea ja kehittää toimintaa. Kaikilla on selvänä mielessä, että ollaan tekemässä jotakin lasten ja nuorten hyväksi.
Mikä on hankkeiden merkitys nykypäivän lastensairaaloille?
”Se on ihan valtava. Totta kai tärkeintä on senhetkinen hoito. Mutta vaikka hankkeet eivät ole sairaaloiden ydintehtävä, parhaimmillaan ne voivat tukea uuden tiedon hyödyntämistä ja ovat siten osa tulevaisuuden hoitoa.
Kun mietitään, miten kilpailtua tutkimusraha ja yhteistyö on, niin jos haluamme olla huipulla, meidän pitää olla mukana muutoksessa. Ulkoisen rahoituksen merkitys on valtava, ja hankkeita ja tutkimusta kehitetään ulkomaisten yhteistyökumppaneiden tai kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Viimeksi mainittuja ovat esimerkiksi Kummit ja Uuden lastensairaalan tukisäätiö.”
Mikä on Kummien tukemien hankkeiden merkitys HUSin Lasten ja nuorten sairauksille?
”Iso. Osaa hankkeista ei voitaisi toteuttaa ilman Kummien tukea. Yksi hyvä esimerkki on HUSin lastenpsykiatrian asiantuntijoiden kanssa toteutettu ahdistuneisuushäiriöön pureutuva Cool Kids, josta on saatu todella hyviä tuloksia.
”Vaikka hankkeet eivät ole sairaaloiden ydintehtävä, parhaimmillaan ne voivat tukea uuden tiedon hyödyntämistä ja ovat siten osa tulevaisuuden hoitoa.”
Innovaatio- ja hankepuolella hyvä esimerkki on CTU, jonka kiihdyttämishankkeeseen OP Uusimaa lähti mukaan. Lääkkeiden tutkimisella ja uusilla hoitotavoilla on valtavan iso merkitys potilaille. Yhtenä esimerkkinä voisi mainita harvinaissairaudet, joita on todella monella lapsella. Miten voidaan varmistaa se, että he saavat parasta mahdollista hoitoa? Tietenkin tutkimuksen avulla. Kummien kiihdyttämishanke myös tukee lääkäreitä, tutkijoita ja hoitohenkilökuntaa, ja sen avulla pystymme osallistumaan useampiin tutkimuksiin. Ne taas luovat enemmän hoitomahdollisuuksia.”
Millaisiin hankkeisiin sairaalat tarvitsevat ulkopuolista tukea tai kumppaneita?
”Voisi ajatella, että kaikkeen sellaiseen, mikä on potilaalle annettavan hoidon lisänä ja kehittämistyötä. Niihin sairaalat tarvitsevat ulkopuolista rahoitusta. Kummien kiihdyttämishanke on tästä hyvä esimerkki. Sen avulla halutaan parantaa Real World Datan eli reaaliaikaisesti tallentuvan tiedon käyttöä. Real World Dataa voidaan käyttää perinteisen kliinisen tutkimuksen ja lääketutkimuksen tukena ja osana.
Toinen hanke on tietoallas, johon saimme Uuden lastensairaalan tukisäätiöltä avustuksen. Siellä on hirveästi dataa, mutta tällä hetkellä sitä ei päästä kunnolla hyödyntämään.”
Millaiset hankkeet sairaalan kuuluu toteuttaa itse?
”Lahjoitusvaroilla ei saa maksaa sitä, mikä liittyy suoraan hoitoon. Tavallisiakin laitteita voidaan ostaa, jos lahjoittaja nimenomaan haluaa kohdentaa lahjoituksensa sellaiseen. Esimerkkinä voisi olla pienehkö lahjoitus, jolla nimenomaan halutaan tukea jotakin konkreettista hankkimalla vaikkapa yksittäisiä neste- ta lääkeinfuusipumppuja.
”Julkisen sektorin tehtävä on tuottaa hoitoa, mutta sairaaloissa tehdään myös paljon sellaista, mikä tulee sen päälle ja minkä avulla voidaan kehittää hoitoa.”
Suomessa terveydenhuolto on pitkälti julkisesti rahoitettua, ja rajan tiedostaminen on tärkeää. Julkisen sektorin tehtävä on tuottaa hoitoa, mutta sairaaloissa tehdään myös paljon sellaista, mikä tulee sen päälle ja minkä avulla voidaan kehittää hoitoa.”
CTU:n kiihdyttämishanke sai tukea OP Uusimaalta, joka lähti tukemaan sitä Kummien kautta. Onko muunlaisia hankkeita, joissa on ollut mukana ulkopuolisia tukijoita?
”Lasten kipukeskuksen siltarahoitus on hyvä esimerkki. Eli HUSin Uuteen lastensairaalaan perustettiin vuonna 2020 kipukeskus, jota ylläpidettiin, kehitettiin ja jossa tehtiin tutkimusta kolmen vuoden ajan ulkopuolisella tuella, kunnes se integroitiin HUSin omaan toimintaan. (toim huom. siltarahoitukseen osallistuivat Uuden Lastensairaalan Tukisäätiö, Stiftelse Brita Maria Renlunds minne -säätiö, Seriously, Small Giant, OLVI-säätiö ja Kummit.)
Hankkeiden pitää olla sellaisia, että niistä on hyötyä lapsille ja nuorille. Ei pidä lähteä tekemään hankkeita, jotka vain kuulostavat kivoilta.”
Mikä on hankkeiden – erityisesti digitaalisten hankkeiden ja innovaatioiden – merkitys tulevaisuuden lastensairaaloille?
”Mitä pidemmälle mennään, sitä laajemmin dataa voidaan hyödyntää. Halusimme tai emme, digitaalisuus tulee tulevaisuudessa kasvamaan. Jos haluamme hyödyntää sitä, meidän pitää olla kehityksessä mukana ja pohtia, miten sitä voidaan hyödyntää. En silti kuulu niihin, jotka uskovat, että digitaalisuus on ratkaisu kaikkeen. Kerättävän datan kohdalla on hyvä pohtia, miten sitä voidaan hyödyntää ja siihen tarvitaan resursseja.
Toinen asia liittyy tekoälyyn. Meidän pitää oppia ymmärtämään, mihin se ei sovellu. Näin olemme muutoksen isäntänä, ettei meistä tule renkiä.”
Teksti: Laura Koljonen